Keski-Suomen pelastuslaitoksen palomiehet sammuttavat tulipaloja jopa 40 tuntia valvoneina: ”Väsyneenä on haastavaa pitää pää skarppina”

Keski-Suomen pelastuslaitoksella siirryttiin työnantajan yksipuolisella päätöksellä kaksivuorotyöhön toukokuun alussa 2017. Sen seurauksena työn kuormittavuus on noussut, työilmapiiri heikentynyt ja henkilökunta on lopen uupunut.

Nukahtamisvaikeuksia. Väsymystä. Keskittymiskyvyn heikkenemistä. Muistamattomuutta.

Näin kuvailee Keski-Suomen pelastuslaitoksen palomestari Tomi Jousmäki kaksivuorotyöhön siirtymisen vaikutuksia.

– Ensimmäinen puoli vuotta meni suhteellisen hyvin, mutta sitten uni- ja valverytmini alkoi mennä sekaisin, hän kertoo.

paloauto lähtee tallista
Hälytysajoon ei kannata lähteä väsyneenä. Kuva Helsingin pelastuslaitokselta.

Palomestari tekee kaksivuorotyötä kuten laitoksen palomiehet. Työhön kuuluu suunnittelu-, valvonta- ja toimistotöitä, ja lisäksi operatiivisen toiminnan johtamista palo- ja pelastuspaikalla sekä liikenne- ja muissa onnettomuuksissa.

– Puolen vuoden jälkeen uni- ja valverytmi meni sekaisin.

– Toisinaan kentällä joutuu tekemään aika hatarin tiedoin päätöksiä, joilla on vaikutusta ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen tai omaisuusarvoihin. Väsyneenä on haastavaa pitää pää skarppina, Jousmäki toteaa.

Ylityöt tapissa

Riskit ovat melkoiset myös hälytysajossa, jos ratissa on väsynyt palomies ja keliolosuhteet hankalat.

– Väsymys on päivittäinen puheenaihe työpaikalla. Koska toimin esimiehenä, ovat miehistön jäsenet kertoneet minulle uni- ja keskittymisvaikeuksistaan myös yksityisesti, Tomi Jousmäki kertoo.

Helsingin pelastuslaitos
Pelastajan työ vaatii tarkkaavaisuutta. Kuva Helsingin pelastuslaitokselta.

Pelastuslaitoksen tilanne on tuttu JHL:n pääluottamusmiehelle Kimmo Ahoselle.

– Uusi työaikamalli on todellinen murheenkryyni. Työilmapiiri on heikentynyt, sairauslomat ja työtapaturmat ovat lisääntyneet ja ylitöiden määrä suorastaan räjähtänyt.

Ahonen ei puhu lämpimikseen. Aluehallintoviraston ja työterveyshuollon selvitykset paljastavat, että kaksivuorotyön käyttöönoton jälkeen sairauslomat ovat lisääntyneet 23 prosentilla, työtapaturmat 70 prosentilla ja valmiuteen liittyvät ylityöt runsaalla 200 prosentilla.

– Uusi työaikamalli on todellinen murheenkryyni.

Ylitöiden lisääntyminen johtuu siitä, että nykyisellä työaikamallilla henkilöstövahvuus ei täyty.

– Se taas johtuu siitä, että kaksi palomiestä on lähes joka päivä tasoitusvapailla ja pari muuta vuosilomilla tai sairaana. Malli on äärimmäisen häiriöherkkä, Ahonen sanoo.

Helsingin pelastuslaitos
Pahimmillaan Keski-Suomen pelastuslaitoksen työntekijä on valvonut kymmeniä tunteja työvuoroon tullessaan. Kuva Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta.

Jousmäkeä harmittaa osaavan ja kokeneen henkilökunnan siirtyminen muiden pelastuslaitosten palvelukseen.

– Lisäksi monet ovat jääneet opintovapaalle ja muutama on vaihtanut kokonaan alaa. Syynä on nimenomaan työaikamuutos, hän sanoo.

Myös sijaisten saatavuus on oleellisesti heikentynyt kaksivuorotyöhön siirtymisen jälkeen.

Ennen oli aikaa palautumiseen

Keski-Suomen pelastuslaitoksella on neljä ympärivuorokautisesti toimivaa palo- ja pelastusasemaa. Niillä siirryttiin kaksivuorotyöhön toukokuun alussa 2017.

Ristonmaan keskuspaloasema sekä Seppälän ja Vaajakosken paloasemat sijaitsevat Jyväskylässä, neljäs on Äänekoskella.

Aiemmin käytössä oli 24 tunnin yhtäjaksoinen työvuoro, jota seurasi 72 tunnin vapaa.

– Vaikka työvuoro oli pitkä, oli rytmi kohdallaan. 24 tunnin työvuoroa seurasi lepopäivä ja kaksi vapaapäivää, jolloin palautumiselle jäi riittävästi aikaa, Jousmäki sanoo.

Uudessa työaikamallissa päivävuoro kestää yhdeksän tuntia ja yövuoro 15 tuntia. Viikossa työtunteja kertyy keskimäärin 40.

– Uudessa työaikamallissa viikkotyöaika väheni kahdella tunnilla, mutta palautumisaika lyheni ja vuorokausirytmi muuttui epätasaiseksi. Siitä henkilöstön nukahtamis- ja muut vaikeudet johtuvat, Jousmäki arvelee.

– Turvallisuusriski on ilmeinen.

Pahimmillaan palomies saattaa tulla töihin 33–35 tuntia valvoneena.

– Näin käy, jos on kaksi yövuoroa peräkkäin, eikä henkilö pysty nukkumaan päivällä.

Toisen yövuoron tehtyään palomies on ollut valveilla yhtäjaksoisesti jopa 48 tuntia.

– En laittaisi yli 40 tuntia valvonutta tarkkuutta vaativaan työhön. Turvallisuusriski on niin ilmeinen, painottaa Jousmäki.

Helsingin pelastuslaitos
Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstö vaatii paluuta 24 tunnin työaikaan. Kuva Helsingin pelastuslaitokselta.

Kaksivuorotyö on poikkeus

Pelastuslaitoksen johto perustelee kaksivuorotyöhön siirtymistä halulla yhtenäistää eri asemien työajat. Lisäksi työaikamallin muutoksella pyritään siihen, että työvuorosuunnittelu olisi joustavampaa ja 24 tunnin työvuorosta aiheutuvat työturvallisuusriskit pienenisivät.

Muutoksen taustalla on myös se, että vuonna 2016 aluehallintovirastot kiristivät 24 tunnin työvuorolle myöntämänsä poikkeusluvan ehtoja. Sen takia vuorokauden mittaisissa pitkissä työvuoroissa ei saa teettää töitä 12 tuntia kestäneen aktiivityön jälkeen.

Pääluottamusmies Kimmo Ahosen mukaan Keski-Suomessa lupaehtojen kiristymistä tulkitaan liian tiukasti.

Vain Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa tehdään kahta vuoroa.

– Työantaja on hirttäytynyt aktiivityöaikaan, vaikka siitä voitaisiin paikallisesti sopia kultainen keskitie, joka sopisi niin työnantajalle kuin henkilöstölle. Estettä sopimiselle ei ole, koska virallinen määritelmä aktiivityöajalle puuttuu, hän sanoo.

Suomessa on kaikkiaan 22 pelastuslaitosta, joista 20 noudattaa perinteistä 24 tunnin työaikaa.

Vain Keski-Suomen ja Etelä-Savon pelastuslaitoksilla on siirrytty kaksivuorotyöhön. Muualla aktiivityöaikaa tulkitaan väljemmin.

Työaikamallin muutos ei vaikuttanut Jyväskylän ja Äänekosken palo- ja pelastushenkilöstön palkkatasoon, sillä samaan aikaan siirryttiin kokonaispalkkaukseen.

– Sen ansiosta entinen ansiotaso säilyi, vaikka viikkotyöaika lyheni. Pieni lohtu sekin, sanoo Ahonen.

Helsingin pelastuslaitos
Kuva Helsingin pelastuslaitokselta.