Kiky pidensi lähes kaikkien työaikaa

Lähes kaikkien täyttä työaikaa tekevien JHL:läisten vuosityöaika piteni 24 tunnilla helmikuun alusta lukien. Vain palo- ja pelastusalan henkilöstö, Heta-sopimuksen piirissä olevat henkilökohtaiset avustajat sekä valtion ja yksityisen sosiaalipalvelualan tuntipalkkaiset välttyivät pidennykseltä.

Kilpailukykysopimus tuli julkisella sektorilla voimaan helmikuun alussa, ja sen myötä sopimukseen sisältyvä vuosityöajan pidennys 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta alkoi näkyä myös JHL:n isoimmalla sopimusalalla kunnissa.

Mari Keturi
JHL:n neuvottelupäällikkö Mari Keturi.

Pidennyksen toteutustavat vaihtelevat paitsi sopimusalan myös käytössä olevan työaikamuodon ja työn luonteen mukaan. Esimerkiksi teollisuudessa työajan pidennys toteutettiin vähentämällä ns. pekkasvapaita, muuttamalla arkipyhät, eli loppiainen ja helatorstai, työpäiviksi tai työskentelemällä muutamana lauantaina.

– Kunta-alan sopimuksissa pääsääntö on ollut lisätä säännöllistä työaikaa täydessä työajassa puolella tunnilla viikossa ja jaksotyössä 1,5 tuntia kolmessa viikossa. Virka- ja työehtosopimusten uusien työaikakirjausten muotoilulla pyritään siihen, että pidennys on mahdollisimman helppo toteuttaa ja viedä suoraan työvuorosuunnitteluun. Pidennysten käyttöönotto ei edellytä paikallisten työaikasopimusten tekemistä, sanoo JHL:n neuvottelupäällikkö Mari Keturi.

Lauantaityöstä oma lisä

Jotkut kunnat haluaisivat teettää kikyn varjolla kokonaisia työpäiviä, esimerkiksi lauantaisin. Keturi kuitenkin muistuttaa, että säännöllisestä työajasta ei voi sopia paikallisella työaikasopimuksella ja että työajan tulee tasoittua valittuun jaksoon.

– Palkansaajajärjestöt halusivat nimenomaan säilyttää kokonaisia vapaapäiviä, jotta voidaan taata riittävä lepo- ja palautumisaika. Siksi tuntusi hassulta, jos kentällä ryhdyttäisiin tekemään runsain mitoin paikallisia sopimuksia, joilla poikettaisiin yhteisestä soveltamisohjeesta.

kuva koululuokasta
Kiky-sopimus pidentää myös koulunkäynninohjaajien ja opettajien työaikaa 24 tunnilla vuodessa.

JHL ei suosittele myöskään puhtaasti kiky-sopimuksen ympärille rakennettuja työaikapankkeja tai pitkiä tasoittumisjaksoja.

– Niihin pitää olla jokin toimintaan perustuva syy, Keturi muistuttaa.

Mikäli työajan pidennyksen sijoittumisesta lauantaille tai sunnuntaille kuitenkin paikallisesti sovitaan, on työntekijälle maksettava virka- ja työehtosopimuksen mukaiset työaikalisät säännöllisestä työstä.

– Vaikka kyseessä olisi työnantajan järjestämä yhteinen kiky-pidennyspäivä yhteisen koulutuslauantain muodossa, se on säännöllistä työaikaa ja siitä kuuluu maksaa asianmukainen korvaus, sanoo Keturi.

Juuka panostaa liikuntaan

Joillain toimialoilla 24 tunnin työajan pidennyksestä on sovittu hyvin luovasti. Esimerkiksi muutamissa ohjelmistoyrityksissä pidennyksen voi käyttää vapaaehtoistyöhön tai joko ohjattuun tai omaehtoiseen liikuntaan.

– Mikä ettei, jos se lisää työhyvinvointia ja sen myötä tuottavuutta, kommentoi Mari Keturi.

Työpaikkaliikuntaan päädyttiin ainakin Juuan kunnassa, vaikka KT Kuntatyönantajat päätöksestä tuoreeltaan ärähtikin. Sen mielestä liikunnan harrastaminen työajalla ei ole työajaksi laskettavaa aikaa.

Idean isä Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen toppuuttelee asiasta syntynyttä kohua.

– Ihan hyvässä yhteisymmärryksessä käytiin reunaehdot KT:n kanssa läpi, eli se, että työntekijä on liikkuessaankin työnantajan käytettävissä, että ketään ei saa pakottaa siihen ja että vakuutukset ovat kunnossa.

Hirvosen mukaan Juuassa aiotaan edetä liikuntapainotteisesti ainakin seuraavat pari vuotta.

– Sitten katsotaan, millaisia vaikutuksia liikunnan lisäämisellä on ollut, ja päätetään jatkosta.

Perhon kunta on puolestaan päättänyt olla pidentämättä ollenkaan työntekijöidensä työaikaa, vaan jättää siltä osin noudattamatta kiky-sopimusta tammikuun 2018 loppuun. Peruste on se, ettei työajan pidennyksestä olisi hyötyä kunnan pienessä organisaatiossa.

Entä kuinka valtiolla?

Kristian Karrasch
Valtiosektorin neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch.

Myös valtiosektorilla työajan pidennys tuli voimaan helmikuussa, virasto- ja viikkotyössä ensimmäisen täyden kalenteriviikon alussa ja jaksotyössä ensimmäisen kolmeviikkoisjakson alussa.

– Virastotyössä pidennys toteutettiin lisäämällä päivittäistä työaikaa kuusi minuuttia, viikkotyössä puoli tuntia ja jaksotyössä 90 minuuttia kolmen viikon jaksossa, kertoo neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch.

Niin sanottujen ”työajattomien” kohdalla työajan pidentämistä koskevat neuvottelut ovat vielä kesken. JHL:n jäsenistä tähän ryhmään kuuluvat haastemiehet ja ulosottomiehet.

Valtiolla työajan pidennys käytetään varsinaiseen työhön, ei ”leikkiin tai liikuntaan”.

– Tätä valtiotyönantaja on omassa ohjauksessaan painottanut ja se varmistetaan työaikaseurannalla, Karrasch sanoo.

Palo- ja pelastusala ulkona

ensihoitajat ambulanssissa
Palo- ja pelastusala on suurelta osin kiky-sopimuksen ulkopuolella.

Työaikapidennys ei koske teknisten sopimuksen piiriin kuuluvia palo- ja pelastusalan työntekijöitä, jotka työskentelevät Aluehallintoviraston (Avi) poikkeusluvalla tai joiden viikkotyöaika on keskimäärin 40 tuntia.

– Heitä on valtakunnallisesti noin 3 400, joista JHL:n jäseniä 1 100, kertoo JHL:n sopimustoimitsija Hannu Moilanen.

Palomiesten ja ensihoitajien lisäksi työaikapidennyksen ulkopuolelle jäivät valtion ja yksityisen sosiaalipalvelualan tuntipalkkaiset sekä Heta-sopimuksen piirissä olevat henkilökohtaiset avustajat.

– Jos taas avustajan työnantaja noudattaa esimerkiksi yksityisen sosiaalipalvelualan tessiä, pitenee kokoaikaisen kuukausipalkkaisen avustajan vuotuinen työaika 24 tunnilla. Vajaata työaikaa tekevän työaika pitenee samassa suhteessa täyteen työaikaan verrattuna, kertoo sopimustoimitsija Marja Lehtonen.

Esimerkki: Tessin mukainen säännöllinen työaika on 38 tuntia 20 minuuttia viikossa. Jos henkilö tekee 28-tuntista työviikkoa (73,2 prosenttia täydestä tessin työajasta), pitenee työaika 22 minuutilla viikossa.

Pph-liitteen poikkeukset

Myös perhehoitajien työajan pidentäminen on toteutettu tavanomaisesta poikkeavalla tavalla.

– Perhepäivähoitajien säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa, eli työaikalain sallima maksimi. Koska päivittäistä tai viikoittaista työaikaa ei voitu lisätä, pidennys toteutettiin muuttamalla perhepäivähoitajien tes-liitteen arkipyhäjaksojen työaikamääräyksiä, kertoo Marja Lehtonen.

Lue Usein kysyttyä kikystä tästä.

Eri sopimusalojen selosteet löytyvät JHL:n verkkosivulta.