8.6.2018

Kirkon työilmapiiri: Pikkuhiljaa kirkastuvaa tiedossa?

Kun googlaa sanaparin kirkon tai seurakuntien työilmapiiri, saa hakutulokseksi enimmäkseen ei niin hyviä esimerkkejä, raportteja ja tarinoita. Kirkon työoloja on mitattu 2000-luvun alusta lähtien. Työolokyselyjen mukaan kirkon työpaikoilla on ollut esimiesten ja alaisten välisiä ristiriitoja selvästi enemmän kuin muilla työpaikoilla.

Motiivi-lehti kysyi muutamalta seurakuntien palveluksessa olevalta JHL:läiseltä heidän näkemyksiään aiheesta. Onko työilmapiiri todella niin huonolla tolalla kuin väitetään?

Ei välttämättä. Positiivista on, että nyt haastateltujen kokemukset eivät ole lainkaan niin synkkiä kuin julkisuudessa esitetyt näkemykset antavat ymmärtää. Ja suuntakin näyttää ylöspäin.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa työskenteli vuoden 2017 lopussa reilut 20 000 henkilöä. Henkilöstön ammattinimikkeitä on laaja skaala. JHL:n jäseniä on muun muassa varhaiskasvatuksessa, lasten- ja nuorisotyönohjaajina, suntioina, hallinnossa, kiinteistönhoidon ja hautausmaiden ylläpidon tehtävissä, krematorioissa.

– Ja löytyy jäsenkunnasta ainakin yksi pappi, sopimustoimitsija Keijo Hiltunen kertoo.

Hyvä suunta

Jyväskylän Keltinmäen seurakunnassa työskentelevät SirpaTalvitie ja Riitta Haaparanta-Kocabiyik antavat kiitosta omalle työyhteisölleen. He kertovat olevansa varhaiskasvatuksessa kiinteä tiimi, jossa ilmapiiri on hyvä ja avoin.

– Jyväskylä seurakunta on suuri ja jakautuu kahdeksaan alueseurakuntaan, joten koko alueen ilmapiiriä ei tietenkään voi tietää. Varmasti se vaihtelee työpisteittäin, Haaparanta-Kocabiyik sanoo.

Muutostilanteet ja henkilöstövaihdokset ovat tietenkin aina tilanteita, jotka aiheuttavat haasteita niin työyhteisölle kuin yleiseen ilmapiiriin.

– Niissä tilanteissa pitää antaa aikaa ja mahdollisuuksia käsitellä asioita rauhassa läpi koko työporukan kesken.

Jyväskyläläiset lastenohjaajat Riitta Haaparanta-Kocabiyik (vas.) ja SirpaTalvitie sekä lahtelainen krematorionhoitaja, erityisammattimies Ari Mähönen osallistuivat JHL-opistolla järjestetyille kirkon sopimusalan ajankohtaispäiville.

Lahdessa työilmapiiri on viime vuosina parantunut huomattavasti.

– Tilanne parani henkilöstöorganisaatiouudistuksen myötä. Meillä muutettiin muun muassa tehtävien painotuksia, krematorionhoitaja, erityisammattimies Ari Mähönen kertoo.

Hän jatkaa, että ilmapiiri on hyvä, mutta ei vielä välttämättä läpi koko seurakuntaorganisaation.

– Jostain syystä aina silloin tällöin korviin kantautuu puheita ja joskus jopa vääriä luuloja toisten töistä ja palkoista, myös pääluottamusmiehenä toimiva Mähönen sanoo.

Kuormituksesta puhuttaessa jyväskyläläiset pohtivat työn haasteellisuuden eri puolia.

– Työssämme lastenohjaajina on etuna se, että työpäivät jakautuvat ryhmien mukaan. Aamupäivisin ovat perheryhmät ja iltapäivällä sitten lapsiryhmät, kertovat Talvitie ja Haaparanta-Kocabiyik.

Talvitie jatkaa, että voi toisaalta olla myös haaste, kun pitää joskus vaihtaa lähes lennosta aikalailla erilaisesta ryhmästä tyystin toisenlaiseen.

Krematoriotyössä Ari Mähösen haasteet ja kuormitustekijät ovat luonnollisesti erilaiset.
– Meillä Lahdessa tuhkausten määrä nousi viime vuonna huimasti, kasvua edelliseen vuoteen oli 450.

Hän kertoo, että työssä ei luonnollisestikaan saa tulla virheitä, joten vastuun ja kiireen lisääntyminen merkitsee myös stressin lisääntymistä.

Luottamus ja vastuu avainasemissa

Tiedonkulkuun liittyvät ongelmat ovat lähes kaikilla työpaikoilla ikuisuuskysymys.
– Niin myös meillä Lahden seurakunnassa, Mähönen toteaa.

Sen sijaan positiivisena hän kokee sen, ettei työnantaja ole turvautunut muutos- tai ongelmatilanteissakaan sanelupolitiikkaan, vaan asioista on keskusteltu ja sovittu ihan hyvässä hengessä.

– Meilläkin on tosin ammattialoja, joissa eivät asiat ole ihan niin hyvin. On muun muassa tosi vaikeaa saada sijaisia.

Haaparanta-Kocabiyikin mielestä Jyväskylässä kiinnitetään työhyvinvointiin nykyisin erittäin hyvin huomiota.

– On ollut paljon puhetta jaksamisesta ja sen eteen myös halutaan panostaa. Syksyllä pääsemme esimerkiksi tutustumaan kognitiiviseen ergonomiaan.

Hän jatkaa, että kaikkea ei tietenkään hetkessä pysty korjaamaan, mutta yritystä on.

– Esimiehillä on iso merkitys työhyvinvoinnissa. Kun huomaa, että pomo todella luottaa ja jakaa sopivasti vastuuta, se tekee työstä mielekästä, toteavat jyväskyläläiset.

Ari Mähönen komppaa, että esimiesten johtamiskoulutuksesta on ollut selkeästi hyötyä myös Lahdessa.