KKO ratkaisi: JHL riitautti työsuhteen päättämisen – jäsen sai 7 kuukauden palkan korvaukseksi

Vanhempainyhdistys irtisanoi juuri vakinaistamansa iltapäiväkerhon ohjaajan. Alkoi neljän vuoden käräjöinti kerhotoiminnan vastuulleen ottaneen Kansallisen Lastenliiton kanssa. Lopputulos palkitsi: jäsen sai rahakorvauksen ja liikkeen luovutuksen pelisäännöt täsmentyivät.

Korkein oikeus (KKO) antoi 18. lokakuuta kolme merkittävää ennakkoratkaisua, jotka kaikki päättyivät JHL:n jäsenten kannalta myönteisesti.

Yhdessä tapauksista (KKO:2018:64) JHL:läinen iltapäiväkerho-ohjaaja sai tuntuvat korvaukset, kun KKO katsoi, että hänen työsuhteensa päätettiin perusteetta. Tapauksen kulku oli seuraava:

tapahtumien kulku graafina

Kahdessa muussa tapauksessa (2018:65 ja 2018:66) kyse oli palvelun siirtymisestä yksityiseltä palveluntuottajalta kaupungille. Ensimmäinen päätös koski yhden palvelutalon kotihoidon siirtymistä Attendo Oy:ltä Mikkelin kaupungille ja toinen tehostetun palveluasumisen siirtymistä Mikevalta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille (Eksote).

Kummassakin olisi KKO:n mukaan pitänyt noudattaa liikkeen luovutusta, jolloin työntekijät olisivat siirtyneet Mikkelin kaupungin ja Eksoten palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Tämän takia oikeus määräsi Mikkelin ja Eksoten maksamaan tuntuvat korvaukset työsuhteiden perusteettomasta päättämisestä sekä työntekijöiden irtisanomisajan palkat.

Ensin vakinaisti, sitten irtisanoi

KKO:n ratkaisemassa tapauksessa Porvoon kaupunki oli tehnyt ostopalvelusopimuksen iltapäivätoiminnan järjestämisestä Porvoon Keskuskoulun vanhempainyhdistyksen kanssa.

Yhdistys vakinaisti työntekijän vasta kun liiton lakimies tuli apuun.

JHL:läinen kerho-ohjaaja työskenteli vanhempainyhdistyksen palveluksessa vuosina 2004–2014 aina lukuvuodeksi kerrallaan tehdyllä määräaikaisella sopimuksella. JHL:n juristin Kati Piipposen ja työnantajan käymien neuvottelujen jälkeen yhdistys vakinaisti kerho-ohjaajan keväällä 2014.

Melkein heti vakinaistamisen jälkeen vanhempainyhdistys luopui iltapäivätoiminnasta ja irtisanoi kerho-ohjaajan. Työsuhde päättyi kahden kuukauden irtisanomisajan jälkeen. Muiden määräaikaisten ohjaajien työsuhteet päättyivät jo kevätlukukauden lopussa 2014.

Toiminta siirtyi Lastenliitolle

ekaluokkalisia iltapäiväkerhossa
Koululaisten iltapäiväkerhot ovat kuntien lakisääteistä toimintaa. Usein kerhontoiminnasta on tehty sopimus yksityisen palveluntarjoajan kanssa. Kuva ei liity jutussa mainittuihin tapauksiin.

Vanhempainyhdistyksen lopetettua iltapäivätoiminnan Porvoo sopi toiminnan jatkamisesta Kansallisen Lastenliiton kanssa. Kerhotoiminta jatkui elokuussa 2014 entisenlaisena ja samoissa tiloissa kuin aiemmin.

JHL:n näkemyksen mukaan aiemmin vakinaistettu työntekijä olisi pitänyt siirtää liikkeen luovutuksella uudelle palveluntuottajalle. Tällöin hänet olisi palkattu vanhana työntekijänä ja entiset etunsa säilyttäen.

Lastenliitto ei pitänyt toiminnan siirtoa liikkeen luovutuksena. Siksi se haki avoimella haulla ohjaajia ja vastuuohjaajaa kerhoonsa.

Myös edellisen työnantajan vakinaistama työntekijä haki ohjaajan paikkaa mutta ei tullut valituksi. Hänen sijastaan Lastenliitto palkkasi kaksi henkilöä, joista toinen oli työskennellyt määräaikaisena vanhempainyhdistyksen vastatessa kerhosta. Myöhemmin se palkkasi vielä lisää henkilökuntaa.

Ensin haaste käräjille

JHL riitautti työsuhteen päättämisen laillisuuden. Itä-Uudenmaan käräjäoikeudelle jättämässään kanteessa se vaati Kansallista Lastenliittoa maksamaan työntekijälle 12 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Lisäksi Lastenliittoa vaadittiin korvaamaan oikeudenkäynti- ja muut asiaan liittyvät kulut.

JHL riitautti asian ja vaati Lastenliitolta korvauksia työntekijälle.

Käräjäoikeuden mielestä kyseessä oli liikkeen luovutus. Kanta perustui kokonaisarvioon, johon vaikutti vanhempainyhdistyksen ja Kansallisen Lastenliiton välinen oikeussuhde sekä niiden peräkkäin harjoittaman toiminnan luonne ja samankaltaisuus.

Lastenliitto palkkasi vain yhden aiemmin kerhossa työskennelleen ohjaajan eikä kaikkia neljää. Sillä ei kuitenkaan käräjäoikeuden mielestä ollut ratkaisevaa merkitystä, kun arvioitiin liikkeen luovutuksen tunnusmerkistön toteutumista.

setelinippu ja laskinRatkaisussaan käräjäoikeus totesi, että työnantajan asema oli siirtynyt Lastenliitolle viimeistään 1. kesäkuuta 2014. Koska kantajan työsuhde oli tuolloin voimassa, siirtyivät myös työnantajan oikeudet ja velvollisuudet luovutushetkellä Lastenliitolle.

Korvausvaatimusta käräjäoikeus kohtuullisti ja määräsi työnantajan maksamaan työntekijälle seitsemän kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen, noin 7 400 euroa korkoineen, sekä kaksi kolmasosaa oikeudenkäyntikuluista.

Sitten jatkettiin hovissa

Lastenliitto valitti käräjäoikeuden päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Se kumosi käräjäoikeuden tuomion ja katsoi, ettei kyseessä ollut liikkeen luovutus. Iltapäiväkerhotoiminta on hovioikeuden mielestä työvoimavaltainen toimiala. Sen takia toiminnan jatkuminen samankaltaisena palveluntuottajan vaihtuessa ei yksinään tarkoittanut liikkeen luovutusta.

Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden ratkaisun ja velvoitti työntekijän maksamaan kulut.

Samalla oikeus määräsi työntekijän maksamaan Lastenliiton oikeudenkäyntikulut sekä käräjä- että hovioikeudessa, yhteensä noin 12 000 euroa.

KKO:lta viimeinen sana

Suomen laki I ja II -kirjat joiden edessä kirjoihin lojaten kännykkä. Kännykän ruudulla lukee "Jäsen soittaa".JHL valitti hovioikeuden tuomiosta korkeimpaan oikeuteen. KKO katsoi kokonaisarvion perusteella, että kyseessä oli liikkeen luovutus. Niinpä se kumosi hovioikeuden ratkaisun ja totesi, että työntekijän työsuhteen päättyminen oli seurausta liikkeen luovutuksesta.

Ratkaisua tehdessään KKO painotti sitä, että Lastenliitto oli ryhtynyt harjoittamaan lakisääteistä iltapäivätoimintaa samoissa tiloissa ja samoilla kalusteilla kuin vanhempainyhdistys, toiminta oli jatkunut täysin samanlaisena palveluntuottajan vaihtumisesta huolimatta ja myös asiakaskunta oli sama, eli koulun ekaluokkalaiset.

Työntekijän korvauksia punnitessaan KKO hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun (seitsemän kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen). Lisäksi se velvoitti Lastenliiton korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti kaikissa oikeusasteissa.

Periaate koskee vain vakinaisia

JHL:n juristin Kati Piipposen mielestä KKO:n kolme tänä syksynä antamaa tuomiota selkeyttävät liikkeen luovutukseen liittyvää problematiikkaa ja oikeuskäytäntöä yleisemminkin.

JHL:n juristi Kati Piipponen
JHL:n juristi Kati Piipponen.

Kun KKO on arvioi liikkeen luovutuksen tunnusmerkistöä, se kiinnittää huomiota toimialan työvoimavaltaisuuteen ja siirtyvän aineellisen omaisuuden määrään. Nyt käsitellyt tapaukset eivät ole kumpaakaan.

– Missään kolmesta tapauksesta ei KKO:n mukaan ollut kyse sellaisesta taloudellisesta yksiköstä, joka perustuisi olennaiselta osalta työvoimaan. Siksi ratkaisevaa merkitystä ei voitu antaa sille, että Eksoten tapauksessa kuntayhtymä ei ottanut palvelukseensa pääosaa henkilöstöstä eikä iltapäiväkerhon tapauksessa sitä, että vain yhteen sovellettiin liikkeen luovutusperiaatetta, Piipponen huomauttaa.

Kyse on juristin mukaan merkittävästä KKO:n linjauksesta.

KKO:n tuomioilla on suuri merkitys JHL:n järjestämisaloilla, joissa palveluntuottajan vaihtuminen on tyypillistä ja joissa pääosalla on määräaikainen työsuhde ja vain harvoilla vakituinen työsopimus.

Liikkeen luovutusta voidaan soveltaa vain vakinaiseen työntekijään.

Piipponen kannustaa määräaikaisia työntekijöitä rohkeasti vaatimaan vakinaistamista ja ottamaan yhteyttä luottamusmieheen.

– KKO:n ratkaisu tarkoittaa, että suojaa on annettava vaikka liikkeen luovutus koskisi vain yhtä työntekijää. Se kuitenkin edellyttää, että ainakin yhden jäsenen työsuhde on saatu vakinaistettua ennen luovutushetkeä. Juuri nän tapahtui Porvoon tapauksessa.

– Työsuhteen laatu on olennainen asia, sillä liikkeen luovutuksen periaatteita voidaan soveltaa vain vakinaisiin työntekijöihin, hän muistuttaa.