Lapsiperheen arki on välillä aikamoista kaaosta. Silloin on tilausta kotipalvelutyöntekijä Jonna Toloselle, joka leikkii ja vaunuttelee lasten kanssa, raivaa sotkut ja tukee perhettä huolissa.
Turkulainen Jonna Tolonen, 43, ja Niilo, 4, istuvat päät yhdessä lastenhuoneen lattialla ja kokoavat autopalapeliä, Niilon lempparia. Juuri nyt poikaa kiinnostavat tyllihameet ja leikkiautot, joita löytyy kodin jokaisesta huoneesta.
– Olet tosi hyvä imurimies mutta vain vähän hyvä palapeleissä, kuuluu Niilon lahjomaton mielipide Jonnasta.
Kun lapsiperheen arki muuttuu selviytymistaisteluksi, kutsutaan kotipalvelutyöntekijä Jonna Tolonen apuun. Hän leikkii ja ulkoilee lasten kanssa, siivoaa tiskipöydän sotkut ja tukee perhettä huolissa.
Tänään Tolonen on käynyt jo kahdessa perheessä ennen päivän viimeistä käyntiä Turun Varissuolla. Ensimmäisessä hän vaunutteli pari tuntia ulkona lapsen kanssa, jotta väsynyt äiti sai ummistaa silmänsä. Toisessa Tolonen keskittyi kotitaloustöihin yhdessä perheen huoltajan kanssa.
– Olen unelmatyössäni, hän sanoo.
Kuin entisajan kodinhoitajat
Vielä 80-luvulla kunnalliset kodinhoitajat auttoivat vastasynnyttänyttä äitiä vanhempien sisarusten hoidossa sekä kotitöissä, jotta tämä sai keskittyä pienokaiseen. 90-luvun lama teki lopun palvelusta lukuun ottamatta lastensuojelun piirissä olevia perheitä.
Vuonna 2015 säädetty sosiaalihuoltolaki velvoitti kunnat jälleen tarjoamaan kotipalvelua muillekin kuin lastensuojelun asiakkaille. Turkulaiset perheet voivat saada kotipalvelua kaupungin myöntämällä palvelusetelillä, jonka arvo riippuu hakijan tuloista.
Turussa kotipalvelun tuottajia on parikymmentä. Yksi niistä on Tolosen työnantaja Sateenkaari Koto Oy. Sen omistaa samanniminen yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys.
Lue lisää: Lastensuojelussa ei patenttiratkaisuja ole
Tukea ja ennaltaehkäisyä
Kotipalvelussa ei ole kyse pelkästä siivousavusta tai siitä, että perheen äiti pääsee kampaajalle, kun varahoitaja huolehtii lapsista. Se on ennalta ehkäisevää sosiaalipalvelua, jolla pyritään välttämään raskaammat ja yhteiskunnalle kalliimmat tukitoimet.
Kotipalvelua voi saada, jos vanhemmalla tai vanhemmilla on jokin toimintakykyä alentava syy, esimerkiksi vamma tai sairaus tai muuten kuormittava elämäntilanne.
– Luottamus asiakkaan ja työntekijän kesken rakentuu pikkuhiljaa.Kotipalvelutyöntekijä Jonna Tolonen
Kotona itkevä koliikkivauva saattaa uuvuttaa äidin, tai äidillä voi olla synnytyksen jälkeinen masennus.
– Tai sitten huoltajalla on jalka kipsissä, eikä hän pysty muutamaan viikkoon hoitamaan lapsia ja kotia, Tolonen kertoo.
Kaupungin perheohjaajat haastattelevat perheet, arvioivat avun tarpeen ja määrittelevät heille annettavan viikkotuntimäärän sekä tärkeimmät kotipalvelutyöntekijän tehtävät perheessä.
Yleensä kotipalvelutyöntekijä käy perheessä pari kertaa viikossa noin kaksi, kolme tuntia kerrallaan. Sopimus tehdään aluksi neljäksi viikoksi, ja sen jälkeen katsotaan jatkotarve.
Apua arjen hallintaan
Niilon perheessä Tolonen on käynyt likipuolentoista vuoden ajan. Syynä on Niilon äidin helposti uusiutuva psykoottinen masennus. Se diagnosoitiin, kun hän oli 16-vuotias.
– Olisimme todennäköisesti hyötyneet kotipalvelusta jo Niilon vauva-aikana, äiti sanoo.
Hän on saanut masennukseen sähköhoitoa. Sen ja psykoterapian ansiosta vointi on parantunut, ja nykyään hän pystyy käymään töissä. Niilo on sen ajan päivähoidossa.
Nykyään Tolonen käy perheessä kerran viikossa iltaisin. Toisen aikuisen tuki ja seura ovat olleet tarpeen kahdestaan pojan kanssa elävälle äidille.
– On toinen aikuinen, joka voi ainakin hetkellisesti huomioida Niilon tarpeet. Arki olisi paljon raskaampaa, jos Jonnaa ei olisi, hän myöntää.
Lisäksi kotipalvelusta on käytännön apua lapsiperhearjen kaaoksen hallinnassa. Tälläkin kertaa Tolonen raivaa tottuneesti tiskipöydän, täyttää astianpesukoneen ja alkaa pilkkoa porkkanoita, paprikoita ja kurkkuja ilta-ateriaa varten yhdessä Niilon kanssa.
Päiväkodista perhetyöhön
Tolonen on koulutukseltaan lastenohjaaja. Aiemmin hän työskenteli saman työnantajan päiväkodissa lastenhoitajana.
– Ehdotin jo ennen sosiaalihuoltolain uudistusta yhdistyksen toiminnanjohtajalle Henna Junttilalle, että aloitetaan lapsiperheille suunnattu kotipalvelu. Toiveeni toteutui lain voimaan tultua 2015.
Aluksi Tolonen työskenteli osan viikosta yhdistyksen päiväkodissa, osan kotipalvelussa. Vuodesta 2018 hän on työskennellyt perheiden parissa kokoaikaisesti.
Asiakkailla voi olla korkea kynnys päästää vieras kotiinsa avaamaan keittiökaappeja ja pesemään pyykkejä.
– Välillä on haastavaa virittäytyä erilaisesta tilanteesta ja tunnelmasta toiseen saman päivän aikana.Jonna Tolonen
– Luottamus rakentuu pikkuhiljaa. Auttaa, jos työntekijä ei vaihdu, vaan yksi ja sama henkilö käy auttamassa asiakasperhettä, sanoo Tolonen.
Hän ei mene kenenkään kotiin arvostelemaan vaan auttamaan ja antamaan aikaansa.
– Saatan jutella ja ladata astianpesukonetta samaan aikaan mutta pyrin välttämään kiireen tuntua.
Työ on itsenäistä mutta ei yksinäistä. Kotipalvelutyöntekijät pitävät yhteyttä toisiinsa ja esihenkilöön viestisovelluksella päivittäin. Lisäksi heillä on kuukausittain tiimikokous ja työnohjausta säännöllisesti.
Elämän koko kirjo
Työssään Tolonen joutuu mukautumaan hyvin erilaisiin perheisiin ja näiden tarpeisiin.
– Välillä on haastavaa virittäytyä erilaisesta tilanteesta ja tunnelmasta toiseen saman päivän aikana. Toisaalta se on myös antoisaa, hän miettii.
Yhdessä perheessä keskosvauva saattaa taistella hengestään. Toisessa on saattohoidossa oleva vanhempi. Seuraavassa perheessä ongelmat on selätetty ja aurinko paistaa.
– Työ on konkreettista ja ihmisläheistä auttamista. Paras kiitos on, kun näen, että vanhempi on saanut levättyä ja hymyilee käynnin lopussa.
Myös lapsilta saatu suora palaute lämmittää sydäntä.
– Mutta Niilo on oikeassa. Palapelien kokoamiseen tarvitsen ehdottomasti lisää harjoitusta.
Korjaus: Jutun esirivissä sukunimi Turunen on korjattu Toloseksi.