19.2.2020

Kun työnantaja pommittaa viesteillä työajan ulkopuolella – vastaanko vai enkö vastaa?

Nykytekniikka mahdollistaa vaivattoman ja nopean yhteydenpidon. Työasioissakin on entistä helpompaa lähestyä milloin tahansa – vaikka kesken yöunien tai vapaapäivänä.

Kling! Älypuhelin kilahtaa juuri, kun olet ottanut hyvän asennon sohvalla ja iltateen eteesi. Työnantajan perustama Whatsapp-ryhmä se siellä muistuttaa olemassaolostaan. Vilkaiset viestin välittömästi ja vastaat siihen. Harmittaa: tee ehtii jäähtyä. Mietit, voisitko jättää lukemisen aamuun, kun työaika ja palkka alkavat juosta.

– Kyllä voisit. Työnantaja ei voi edellyttää viestien lukemista työntekijän lepoaikana. Ei etenkään silloin, jos yhdessä ei kirjallisesti ole sovittu pelisäännöistä, kertoo työympäristötoimitsija Merja Hyvärinen JHL:n yksityisten sopimusalojen ja työelämän laadun toimialueelta.

Työntekijällä ei ole velvollisuutta olla aina tavoitettavissa. Vain kokonaistyöajassa oleva voidaan siihen velvoittaa, ja silloinkin jatkuvan kuulolla olon täytyy näkyä palkassa.

Kaikilla ei myöskään vielä ole käytössään älypuhelinta tai sosiaalista mediaa. Oletus siitä, että kaikki ovat jatkuvasti tavoitettavissa monen kanavan kautta, on väärä.

Lue tästä miten täysin pieleen voikaan työnantajan viestittely mennä. Ville avautui Motiivi-lehden haastattelussa: pomo haukkui, uhkaili ja syyllisti joka päivä.

Digi tulee ja nappaa

Digitaaliset sovellukset, ohjelmistot ja laitteet vyöryvät työelämään. Samat työvälineet ja sovellukset, joita käytämme töissä, kuuluvat miltei väkisin myös henkilökohtaiseen elämäämme ja sosiaalisiin suhteisiimme. Ei auta, vaikka vapaa-ajalla tekisi mieli pyristellä irti digiajasta, ja pelkkä ajatus somesta puistattaisi.

Nykytyössä on mahdotonta välttyä joutumasta tekemisiin digitaalisten järjestelmien kanssa, oli ammatti mikä tahansa. Työurien pidentyminen ja tehtävien automatisointi vaativat paljon uuden teknologian opettelua. Usein moneen kertaan.  

Digiloikan tuomat muutokset voivat olla isoja, ja työntekijöille niitä ei ole aina tarjottu toimivina ja perusteltuina. Saati että henkilöstö pääsisi useinkaan vaikuttamaan omaa työtään koskeviin päätöksin. 

Viime syksynä VR-yhtymä ilmoitti ottavansa käyttöön uuden kännykkään ladattavan työvuorosovelluksen. Asia tuli työntekijöille pyytämättä ja yllättäen, jolloin vastustus uhkasi pysäyttää pääkaupunkiseudun junaliikenteen.

VR päätti yksipuolisesti siirtyä ilmoittamaan satunnaisia vuoroja tekeville veturinkuljettajille työvuoroista vain sovelluksen kautta. Muutos olisi pistänyt veturikuskit itse tarkastamaan vuoronsa mobiilisovelluksesta – myös vapaalla, vuosilomalla tai sairauslomalla ollessaan.

Vapaa-ajalla töitä? Ei käy!

Teknologia kehittyy salamavauhtia ja työelämän vaatimukset kovenevat alati. Tämä yhdistelmä pakottaa pystyttämään entistä selkeämmät raja-aidat työn ja vapaa-ajan välille.

Työnantaja ei voi pakottaa työsopimuksen tai tessin mukaisen työajan ylittämiseen. Ylityön tekemiseenkin tarvitaan työaikalain mukaisesti aina työntekijän suostumus.

Ylityöhön tarvitaan aina työntekijän suostumus

– Se aika, jonka työntekijän edellytetään olevan vapaa-ajallakin jatkuvasti tavoitettavissa, on tulkittavissa enemmän työajaksi kuin lepojaksi, Hyvärinen toteaa.

Eri asia ovat tilanteet, joissa työsopimuksessa sovitaan varallaolosta tai työhön kuuluu päivystämistä. Silloin se on velvollisuus.

– Työpaikoilla on tärkeää tajuta, ettei työn valuminen vapaa-ajalle ole suinkaan samantekevää. Työturvallisuuslakikin velvoittaa työnantajan huolehtimaan, että työntekijä ei kuormitu ylen määrin.

Mieti mitä sanot ja missä

Kun muutama vuosi sitten puhuttiin työ- ja vapaa-ajan sekoittumisesta, asia oli esillä lähinnä asiantuntija- ja tietotyöläisten kantilta. Pelkona oli, että uusi teknologia velvoittaa asiantuntijaa olemaan jatkuvasti tavoitettavissa.

Nykyisin alalla kuin alalla on mitä monimuotoisimpia yhteydenpitokanavia ja -välineitä. 

Hyvärinen huomauttaa, että eri ammattien ominaispiirteet täytyy huomioida tarkasti, kun työyhteisöt sorvaavat pelisääntöjä vapaalla tapahtuvaan viestittelyyn. Hän mainitsee etenkin sote-alan.

– Esimerkiksi asiakkaita koskevia arkaluonteisia asioita ei keskusteluryhmissä tietenkään voi eikä saa käsitellä.

Ryhmät ja laitteet eivät ole välttämättä aina tieto turvallisia. Lisäksi salassapitovelvollisuus estää potilaan tai asiakkaan asioista puhumisen.

– Myös työntekijän omasta yksityisyydensuojasta on pidettävä kiinni, eikä Whatsapp-ryhmä ole oikea paikka vaikka sairauslomista ilmoittamiseen. Ne on voitava hoitaa suoraan esimiehen kanssa.  

Hyvärinen kertoo kuulleensa tapauksesta, jossa kotihoidon työntekijöiden edellytettiin aamulla katsovan kotona päivän työkohteensa matkapuhelimesta. Hänen mielestään ei jää juurikaan tulkinnanvaraa siitä, etteikö työajan tulisi alkaa jo tuosta kellonlyömästä.