Meteorologi ja juontaja Anniina Valtosen urahaave sai siivet Teneriffan-yölennolla jo pikkutyttönä. Nyt hän valloittaa suomalaisia televisiossa, ja palautetta sataa ovista ja ikkunoista – myös ikävää. Ilkeät viestit satuttavat, mutta Valtosella on keinonsa käsitellä niitä.
Nyt seuraa paljastus: Anniina Valtonen, 33, on todistettavasti luonnossa aivan yhtä ihastuttava kuin televisiossa. Päälaella olevat poninhännät heiluvat, kun hän johdattaa kohti rauhallista tilaa Ylen Mediatalossa.
On perjantaipäivä, ja poninhännistä on tarkoitus muotoilla tuplanutturat illan Puoli seitsemän -lähetykseen. Valtonen kertoo saaneensa edellisenä iltana palautetta tuplanutturoista, joiden vuoksi hiusten juurikasvu näkyi. Ne ovat kuulemma häirinneet joidenkin katsojien sääennusteen seuraamista.
– Siksi laitoin aamulla valmiiksi nämä, Valtonen sanoo, heilauttaa poninhäntiään ja nauraa päälle.
Hän ei provosoidu kommenteista eikä muokkaudu niiden mukaan. Sitten hän vakavoituu. Somessa saatu palaute on välillä hyvin ilkeää.
– Jos itsellä on väsynyt olo ja huono päivä, ilkeät viestit sivaltavat pahastikin. Mutta ikävien palautteenantajien leikkiin ei pidä lähteä. Ohjaan viestit roskapostiin. Ja eihän negatiivisille kommenteille voi lopulta kuin nauraa.
– Kyllä, nahka parkkiintui siellä paistossa oikein kovaksi!
Paksun nahan kasvattamisessa on auttanut kokemus ja terve hyvä itsetunto. Valtonen ajattelee, että ”hei, mä oon hyvä tyyppi, ihan sama, mitä muut ajattelee”.
Ehkä nahka parkkiintui jo nuorena kesätyössä hampurilaisravintolassa?
– Kyllä, nahka parkkiintui siellä paistossa oikein kovaksi! Jotkut asiakkaat huusivat palautteen puolen metrin päästä, ja välillä hampurilaiset lensivät. Se oli hirveää! Kun sen rumban on käynyt läpi, sähköinen palaute on helpompi kohdata, Valtonen myöntää.
Urahaave syntyi jo pikkutyttönä
Mediatalon ideointitilan turkoosinvärisillä sohvilla Anniina Valtonen alkaa kertoa matkastaan meteorologiksi. Hän painottaa, että kaikilla tie ei ole niin yksinkertainen kuin hänellä.
Valtonen tiesi jo kuusivuotiaana, että hän haluaa meteorologiksi. Urahaave syttyi yölennolla perheen Teneriffan-matkalla. Saksan yläpuolella kapteeni kuulutti ja kehotti matkustajia katsomaan ulos alhaalla näkyvää ukonilmaa.
– Näin, kuinka ukkospilvi välkehti ja mietin, mistä se tiesi tuon. Isä sanoi, että meteorologit tietävät. Se jäi mieleeni.
Yläasteella Valtonen ei vielä paljastanut kenellekään ammatinvalintahaaveitaan, mutta lukiossa hän kertoi opinto-ohjaajalle haluavansa meteorologiksi. Olisi opiskeltava matikkaa ja fysiikkaa. Onneksi Valtosella on hyvä matikkapää.
Missään vaiheessa Valtonen ei haaveillut televisiotyöstä, vaan hän tähtäsi sääpäivystykseen. Kolmannen opintovuotensa aikana hänet kiinnitettiinkin Ilmatieteen laitokselle. Vuoden päästä hänelle tarjottiin paikkaa Nelosen uutisten meteorologina, ja niin alkoi Valtosen televisioura. Hän opiskeli ja teki kahta työtä, kunnes Nelosen uutiset lopetettiin.
Julkinen työhaastattelu
Kun Ylellä tarvittiin sijaista meteorologi Anne Borgströmille, Valtoselle soitettiin. Pian hän tuli tunnetuksi Ylen sääkarttojen säteilevänä kasvona, jota seurataan somessakin tiiviisti.
Valtosen valloittavuuden oli pannut merkille myös Puoli seitsemän -ohjelman porukka, jonka tuottaja pyysi Valtosta mysteerijuontajaksi. Ohjelmaa juontaisi yhden viikon ajan Mikko Kekäläisen parina joka päivä eri henkilö, jota katsojat eivät tienneet etukäteen.
– Minut puhuttiin ympäri ja vakuutettiin, että saan vain olla oma itseni. Yllytyshullu minussa sitten suostui.
Jälkikäteen ajateltuna Valtosen yhden illan juontokeikka oli sekä julkinen työhaastattelu että koe-esiintyminen suorassa lähetyksessä, ja siitä alkoi meteorologin uusi ura myös juontajana. Nimittäin seuraavana päivänä Valtoselle soitettiin, suostuisiko hän ohjelman perjantai-iltojen juontajaksi.
– Minulla ei ollut tähän mitään kokemusta eikä koulutusta. Toisaalta osaan keskustella ihmisen kanssa ja tehtäväni on tutustua vieraisiin. Kun pilkoin tehtävän näin, ajattelin, että pystyn tähän.
Videolla Anniina Valtonen paljastaa, mikä pilasi hänen esiintymisilonsa
Alkuvuodesta Valtonen päätti lopettaa pitkän uransa Ilmatieteen laitoksella. Se oli hänestä haikeaa, mutta kolmivuorotyö on hänestä vain niin rankkaa.
– Totesin kollegoille, ettei sanota hyvästejä vaan nähdään joskus.
Nyt Valtonen jakaa työviikkonsa säätoimituksen ja Puoli seitsemän kesken. Hän on ensimmäinen meteorologi Suomessa, joka tekee jotain muutakin kuin perusmeteorologin työtä. Tänä vuonna hänet vakinaistettiin Ylelle.
– On ollut kiva kuulla alan opiskelijoilta ja kollegoilta, että olen raivannut meteorologeille jotain uutta, hän kertoo.
Sitten hän jatkaa innoissaan, että on ryhtynyt tekemään Puoli seitsemän -ohjelmaan myös sää- ja ilmastoaiheisia videoita. Niitä toivottavasti opettajat voivat hyödyntää oppitunneillaan.
Suoran lähetyksen tunnelma
Suomalaiset rakastavat Anniina Valtosta. Siitä on konkreettisena todisteena Vuoden esiintyjä 2021 -palkinto, jonka hän sai viime vuoden Venla-gaalassa. Palkinto tuli puhtaasti meteorologin työstä, sillä äänestysaika oli ennen Puoli seitsemän -ohjelman juontamispestin alkua.
– Palkinnolla oli minulle iso merkitys, Valtonen kiittelee.
Hän nauttii suunnattomasti suorista lähetyksistä ja kuvailee, kuinka ennen lähetystä studiossa vallitsee työkavereiden kesken jännittävä ja ihana tunnelma. Toisin kuin ennakkoon kuvattu lähetys, suora on aito ja spontaani.
– Vaikka jokaisessa lähetyksessä onkin käsikirjoitus, voi tapahtua mitä vaan, koska olemme ihmisiä. Voin aivastaa, kaatua tuolilta, pudottaa paperit…
Tai tulla lähetykseen myöhässä?
– Kyllä, sekin on mahdollista, Valtonen myöntää.
– Sanoin esimiehelleni, ettei tämä voi mennä näin: olemme kaikki kuin maamme myyneitä.
Muistelemme hetken legendaarista uutislähetystä, jonka sääosuuteen Valtonen saapui hieman myöhässä, hengästyneenä mutta säteillen. Hän osoittaa lähellä olevia kierreportaita ja paljastaa, että juuri nuo portaat hän juoksi alas lähetykseen. Näyttävät kyllä jyrkiltä.
– Jos olisin yrittänyt peittää hengästymiseni, katsojat olisivat ihmetelleet, mikä tuolle tuli, saako se henkeä… Kun kerroin avoimesti, että olen juossut suoraan lähetykseen ja siksi hengästynyt, tilanteessa ei ollut mitään hätää. Se oli aitoa.
Valtonen on itselleen armelias mokien suhteen. Möröt katoavat, kun mieltää sen, että olemme kaikki ihmisiä. Mutta kun joutuu mukavuusalueen ulkopuolelle, olemaan muuta kuin oma itsensä, tilanteesta tulee vaikea. Näin Valtoselle kävi, kun Ukrainan sodan sytyttyä hän joutui ”himmailemaan” ja olemaan lähetyksissä ”vähemmän räiskyvä”. Sää-lähetyksistä tuli kauhean rankkoja.
– Jossain vaiheessa sanoin esimiehelleni, ettei tämä voi mennä näin: olemme kaikki kuin maamme myyneitä. Sää on uutistarjonnassa ehkä ainoita hyviä asioita, miksei me voitaisi piristää ihmisiä.
Aitous palkittiin taas. Esihenkilö totesi, että anna mennä vain.
Sään ja ilmaston ero
Säälähetykset eivät kuitenkaan aina viesti pelkästään hyvistä asioista. Myrskyt ja niiden aiheuttamat tuhot ovat lisääntyneet, talvet tuppaavat olemaan joko superlumisia tai hyvin vähälumisia. Kesäisin hivutaan lämpöennätyksiä tai kärsitään runsaista sateista.
Suomen vuosikeskilämpötila on viimeisen 40 vuoden aikana kohonnut 0,2–0,4 astetta vuosikymmenessä. Valtonen on uransa aikana nähnyt muutoksen sääkartoilla.
– Esimerkiksi viime kesinä sääennustetta tehdessäni olen miettinyt, kuinka korkealle ylöspäin oikein uskallan hilata kesän lämpötiloja.
Ilmastonmuutos herättää paljon keskustelua ja huolta, mutta Valtosen mukaan ihmiset eivät aina ymmärrä sään ja ilmaston eroa: Sää on se, mitä ulkona on nyt, ja ilmasto on kaikkien säiden 30 vuoden keskiarvo. Ilmaston lämpenemisen vuoksi pienikin sääilmiö voi olla tuhoisa.
– Kun maassa ei ole routaa, joka juurtaisi puut syvälle maahan, tulee tuulituhoja, vaikka myrsky ei olisi kovakaan. Tai kun puiden lehdet pysyvät syksyllä puissa aiempaa pidempään, tuulella on enemmän tarttumapintaa. Kun meri ei jäädy talvella, saamme enemmän lunta ja sateita ja niin edelleen, Valtonen luettelee.
Ilmastonmuutos huolestuttaa Valtosta, mutta hän on päättänyt olla ottamatta siihen sen enempää kantaa julkisuudessa. Hän kuitenkin painottaa, että pieninkin teoin voi jo vaikuttaa.
– Jos esimerkiksi auto on välttämätön kulkuneuvo syrjäseudulla, vastaavasti lähikauppaan voi kävellä, suihkuaikaa voi lyhentää ja jätteet voi kierrättää.
Valtonen vilkaisee kelloa ja toteaa, että on aika mennä syömään, laittamaan tuplanutturat kuntoon ja maskiin. Illan Puoli seitsemän -lähetyksessä on luvassa yllätysnumero ja vieraana Benjamin Peltonen. Siinäpä toinen valoisa ja valloittava tyyppi!
Lue lisää: Arja Koriseva: Positiivisuuden perikuva, iloisuuden ikoni – nainen, joka toi naurun televisioon