Moni kunta palkkaa uusia työntekijöitä kuukausipalkkaisiksi tuntipalkkaisten rinnalle, ja jopa yrittää siirtää tuntipalkkaisia toisten sopimusten piiriin. JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine lähestyi työnantajia kirjeellä muistuttaakseen tunti-tesin eduista.
Kuntien tuntipalkkaisten määrä vähenee vauhdilla. Viime vuoden lokakuussa kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen TTES:in – eli tunti-tesin – piirissä oli Kuntatyönantajat KT:n tilastojen mukaan 7 400 työntekijää. Pari vuotta aiemmin tuntipalkkaisia oli 9 000.
Syynä tuntipalkkaisten määrän vähenemiseen on monien kuntien pyrkimys siirtyä muihin työehtosopimuksiin. Esimerkiksi Porin kaupunki palkkaa uudet työntekijät kuukausipalkkaisiksi.
Tilastokeskuksen mukaan tuntipalkkaisia työskentelee 96 eri ammattinimikkeellä. Yleisimpiä nimikkeitä ovat puistotyöntekijät, kirvesmiehet, liikuntapaikanhoitajat, kuorma-autonkuljettajat ja kunnossapitotyöntekijät.
Kokonaistuntiansion keskiarvo on 15,19 euroa. Korkein kokonaistuntiansion keskiarvo on vanhemmilla autohuoltotyöntekijöillä, 20,45 euroa, ja alhaisin aputyöntekijöillä, 10,12 euroa.
Tuntilaisia houkutellaan kuukausipalkalle
Tunti-tesin alaisia työntekijöitä yritetään myös houkutella vaihtamaan työehtosopimusta, kertoo Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Staran pääluottamusmies Ilkka Havas.
– Jotkut ovat saanet jonkun kertapalkkion. Osalla voi olla käsitys, että kuukausipalkkainen työehtosopimus on parempi, Havas sanoo.
Työntekijöiden houkutteleminen kuukausipalkkaisiksi on lisääntyvä trendi, sanoo sopimustoimitsija Marja Lehtonen JHL:n keskustoimistosta. Hän huomauttaa, että työehtosopimuksen vaihtamiseen tarvitaan työntekijän suostumus.
– Siitä on ikäviä kokemuksia, että työntekijöitä houkutellaan kuukausipalkkaisiksi erittäin pienillä kertakorvauksilla, koska he menettävät aika paljon tuloja, Lehtonen sanoo.
Yhtiöittäminenkin vähentää tuntipalkkaisia
Myös yhtiöittäminen vähentää tuntipalkkaisten määrää. Yhtiöön siirtyessään he katoavat kuntien palkkatilastoista, mutta myös työehtosopimukset voivat vaihtua.
Kun Vaasan kaupunki ja Vaasan sairaanhoitopiiri perustivat tukipalveluyhtiö Teese Botnian, ne päättivät, että työntekijät siirtyvät vanhoilla työehtosopimuksilla. Uuden sopimuskauden alkaessa ensi vuonna siirrytään noudattamaan Avaintesiä.
Pietarsaaren kaupungin kunnossapito- ja tukipalveluyhtiö Alertessa tuntipalkkaiset pysyvät tunti-tesin piirissä, mutta uudet työntekijät palkataan Avaintesin alaisuuteen.
”Tunti-tes on joustava ja nostaa tehokkuutta”
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine on lähettänyt kunnille kirjeen, jossa hän huomauttaa, että myös työnantaja hyötyy tunti-tesistä.
Puheenjohtaja muistuttaa kirjeessä, että tunti-tes mahdollistaa joustamisen siirretyn työajan kautta ja lisää tehokkuutta urakkapalkkauksen avulla. Tuntipalkkaisten työehtosopimus on kunta-alan ainoa sopimus, joka mahdollistaa urakkapalkkauksen.
– Tunti-tes on erinomaisen hyvä sopimus, kun työvoimasta käydään jatkuvaa taistelua kilpailluilla markkinoilla. Kunnilla ei ole varaa menettää yhtään ammattilaista. Kuntatyöntekijät lähtevät yksityiselle puolelle, koska siellä tarjotaan parempia palkkoja ja työsuhteen ehtoja. Tunti-tes on toistaiseksi ollut laadukas, Niemi-Laine sanoo.
Työntekijöille asetettu tulostavoite on voimakkaammin esillä tuntipalkkaisten työehtosopimuksessa kuin muissa kunnallisissa sopimuksissa, JHL:n Marja Lehtonen sanoo. Tunti-tes antaa siis työnantajalle paremmat mahdollisuudet mitata tuloksia.
– Tuntipalkka kannustaa suorittamaan työtä, ja sitä käytetään aika paljon rakennustöissä. Talvikunnossapidossa tunti-tes on porkkana, joka saa väkeä töihin viikonloppuna, kun korvaukset ovat paremmat, Havas sanoo.
Tunti-tesistä neuvottelee vain JHL
Työnantajakirjeessä huomautetaan myös, että JHL on ainoa sopijaosapuoli työntekijäpuolella. Siksi paikallinen sopiminen on paljon helpompaa.
– Tunti-tes on kuntapuolen sopimuksista se, josta on tehty eniten paikallisia sopimuksia. Niillä paikkakunnilla siitä on haluttu tehdä kummankin osapuolen kannalta toimiva. En usko, että työnantaja on lähtenyt tekemään sopimuksia niin, että vain työntekijä hyötyy, sanoo Lehtonen.
Työehtoshoppailua ei hyväksytä
JHL suhtautuu Lehtosen mukaan kriittisesti siihen, että työnantaja teettää perinteisiä tunti-tesin alaisia töitä sekä kuukausipalkkasopimuksilla että tuntipalkkasopimuksella.
– Se on hyvin eriarvoistavaa ja aiheutaa hirveää närää, kun samaa duunia tekeville korvataan eri tavalla. Kärjistetysti toinen saa palkkaa vaikka vain nojaisi lapioon, kun toisen pitää tehdä tulosta, sillä palkka nojautuu tehtyyn työaikaan, Lehtonen sanoo.
Hänestä on työnantajankin kannalta parempi, että JHL ei hyväksy työehtoshoppailua.
– Olemme eri mieltä siitä, onko työnantajalla oikeus valita työehtosopimus yksipuolisesti. Tämä on vielä testaamatta, mutta tulemme viemään asian loppuun asti jollain aikavälillä.
”Tunti-tesistä keskusteltu jo pitkään”
Kuntatyönantajat KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sanoo, että kunnista kysytään, onko erilliselle tunti-tesille enää tarvetta.
– Tästä on keskusteltu kuntapöydässä jo pitkään, mutta totta kai tällä hetkellä tunti-tes on vielä itsenäinen työehtosopimus. On totta, että sen piirissä oleva henkilöstö on vähentynyt, ja siksi KT:n suuntaan on tullut viestiä, että tarvitaanko vielä tunti-tesiä.
Mikä on KT:n näkemys siitä, että samaan työhön sovelletaan eri työehtosopimuksia? Eli että kunta palkkaa uusia työntekijöitä teknisten sopimuksella tai KVTES:illä (kunta-alan virka- ja työehtosopimus) samoihin tehtäviin, joita tekevät tuntipalkkaiset?
– En tunne yksityiskohtia siitä. En halua lähteä arvioimaan tätä.
Jalonen sanoo, että KT on vasta käynnistämässä tavoiteasetteluaan ja asettaa myöhemmässä vaiheessa tarkempia tavoitteita tunti-tesistä ja muista sopimuksista kevättalvella käytäviin neuvotteluihin.
Valtakunnalliset teknisten alojen tuntipalkkaisten neuvottelupäivät järjestetään Helsingissä 6.–8.9.