Tänään päättyy kuntavaalien ennakkoäänestys. JHL:n kuntavaalipaneelissa äänestysintoa kiritti Kolme erää hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Keskustelun keskiöön nousivat julkisten hankintojen vastuullisuus, robotisaatio ja tietenkin sote-uudistus.
Keskustelun ensimmäisen, ja samalla koko paneelin, erän aloitti JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine avauspuheenvuorolla julkisista hankinnoista.
– Millä ehdoilla palveluja on kunnissa tuotettu? Ovatko tuottajat sitoutuneet yhteiskunnallisiin velvoitteisiin? Esimerkiksi velvoite pitää huolta työntekijöistä, työehdoista eikä halpuuteta työehtoja. Kuntapäättäjällä on tosi iso vastuu, että palvelut tuotetaan kestävästi ja läpinäkyvästi.
– Hinta ei ole kuntapalveluissa ainoa ratkaiseva tekijä, vaan myös laatu ja kuntatyöntekijöiden osaaminen. Jos kunnat kilpailuttavat ja ostavat ulkoa, on kuntien valvottava ostettujen palveluiden laatua ja sitä, mitä palvelusopimuksessa on sovittu. Kunta eivät voi luistaa valvontavastuusta.
Puheenjohtaja Niemi-Laine muistutti, että tiedon saaminen on hankalaa, koska kunnissa on tehty sote-palveluiden kokonaisulkoistamisia. Yhtiöittämisten jälkeen on vedottu osakeyhtiölakiin ja liikesalaisuuksiin, eikä tietoja ole saatu päättäjille.
– Pitää muistaa, että julkisen palvelun tehtävä on palvella tasavertaisesti jokaista varallisuuteen katsomatta, Niemi-Laine kiteytti.
Palmia ja yhtiöittäminen nousi esiin
Keskustalainen Laura Kolbe piti laajaa osaamista syynä Palmian pärjäämiseen yhtiöittämisen jälkeen.
– Eihän tästä yhtiöittämisestä maailma murentunut, vaan laajalla osaamisella on pärjätty.
Vihreiden Hannu Oskala korosti Palmian tuloskauden olleen hyvä.
– Kuntalaisen etu on, että se tuotetaan kustannustehokkaasti. Työehtosopimuskysymyksellä ei ollut meidän ryhmäkeskusteluissamme suurta merkitystä, Oskala paljasti.
Perussuomalaisten Rolf Sormo kantoi eniten huolta veroeurojen hyötyjämaista.
– Veroeurot karkaavat Suomesta, ja se tehdään laillisessa järjestyksessä. Lisäksi osa pitää omia taskuja tärkeämpänä kuin yhteisiä. Opetusvirastosta on löytynyt vuosien jälkeen syyllisiä kun ovat kantaneet kamaa. Ei voi sanoa, että julkinen on parempi tai yksityinen parempi, vaan että rötösherrat kuriin.
Kokoomuksen Pia Hytönen peräänkuulutti yhteen hiileen puhaltamista yksityisen ja julkisen vastakkain asettamisen sijaan.
– Ei tarvitse ajatella, että kunta tekee kaiken itse, esimerkiksi järjestöpuoli pitäisi nähdä kumppaneina, että tehdään yhdessä. Tarvitaan enemmän sekä että -ajattelua sen sijaan, että olisi joko tai -asenne. Yrityksillä on oltava vastuu. Olipa sitten sote-talkoot tai kaupungin pyörittäminen niin kaikkia tarvitaan.
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki sen sijaan korosti TES-kysymyksen olleen heidän ryhmässään paljon esillä Palmian yhtiöittämispäätöksessä.
– Tarvitaan keskustelua siitä, missä työehtosopimuksissa jatkossa ollaan. Tämä on todella ajankohtainen kysymys myös sote-uudistuksessa, mitkä tulevat olemaan julkisen puolen työehdot jatkossa. Julkisella puolella on tuettu pieniä palkkoja, esimerkiksi työsuhdeasumisella. Ruotsissa enemmänkin yhtiöittämisessä keskusteluttaa, kuinka paljon näistä palveluista saa tuottaa voittoa.
Sosialidemokraattien Pilvi Torsti penäsi esiin lainsäädännön perusteita yhtiöittämispakolle.
– Mikä on lainsäädännöstä tuleva pakko? Perustelu on, että EU pakottaa meidät toimimaan näin. Helsingin kaupungilla on sairaus, jossa kaupungin keskuskanslian valmistelu tuottaa ihmettelyä ja dokumentteja ilman tekijän nimeä. Mikä on juridinen perustelu tälle väitteelle, että EU pakottaa yhtiöittämään?
– Puhutaan paljon politiikassa lapsista ja puolueet on satsanneet lapsiin, kysymys on turvallisista aikuisista. Muut kuin opetushenkilökunnan toimijat kouluissa vaihtuvat sen sijaan, että syntyisi pitkäaikaisia tunnesiteitä, ja samaan aikaan olemme huolissamme turvallisuuden vähentymisestä, kun näitä palveluita yhtiöitämme.
Tulevaisuuden robotisaatio mietitytti
Toisen erän alustajana kuultiin dosentti Thomas Wallgrenin puheenvuoro henkilöstön asemasta.
– Vihdoin nousee kysymys robotisaatiosta digitalisaation lisäksi. On ilmeistä, että kaikkiin muutostekijöihin liittyy riskejä ja hyötyjä, esimerkiksi markkinat tuovat ihmisten väliseen kommunikaatioon tehokkuutta ja tekniikkaa. Tähän liittyy kaksi toivoa, ensinnäkin tekniikka vapauttaa ihmisen raskaasta ja vaarallisesta työstä, ja tekniikka auttaa meitä tekemään paremmin töitä kuin ihminen, vaikkapa leikkaushoidoissa robotisaatio voi parantaa tuloksia.
– Koneisiin on liittynyt pitkään kaksoistunnemaailma, ne nähdään uhkana ja mahdollisuutena. Kone on väline viisaan ja sivistyneen ihmisen käytössä, se mahdollistaa monia asioita, muotoili Laura Kolbe ajatuksiaan.
– Koneilla on hyötyjä, ja niillä voidaan korvata ihmisten tekemää työtä. Esimerkiksi vanhuspalveluissa on paljon nostamista, ja koneet auttavat siitä työssä selälle raskaita työvaiheita pois. Toisinpäin on ollut keskusteluja, voisiko ruoka-automaatit korvata vanhuspalveluissa ruokailun, mutta siihen kuuluu paljon sosiaalisia piirteitä. Järkevällä tavalla kannattaa käyttää, taustoitti näkemyksiään Paavo Arhinmäki.
– Sairaanhoitajamessuilla saamani viesti oli kiire, kiire ja kiire, ei ehditä koskettaa tai silittää. Kotiin tuotavia palveluita täytyy lisätä. Ihmisen kosketusta ei voida korvata, mutta digipalvelut ovat hyvä lisä ja tuki, Pia Hytönen perusteli.
– Jos meillä on robotti, jonka avulla ihminen voi hoitaa itseään kotona pidempään, voi se antaa myös positiivisella tavalla valtaa yksityisyytensä ja ihmisyytensä hoitoon, huomautti Hannu Oskala.
– Alkoholiongelmaisia laitetaan nykyään eläkkeelle, kun ei voida töitä tarjota. Olen huolissani, että robotisaatio menee liian pitkälle. Robotisaatiossa selvitetään liikaa ihmisten yksityisasioita. Taloyhtiössäkin on sähköinen avain, joka tietää sekunnin tarkkuudella, milloin olen tullut sisään, Rolf Sormo harmitteli.
– On erittäin vaikea ennustaa, millaisia palveluita jatkossa tarvitaan, on selvä, ettei henkilökuntaa riitä lähivuosille niin paljoa kuin tarvittaisiin, vaikka maahanmuutto saataisiin tolalleen. Lisäksi me emme tiedä aina, mitä ihminen haluaa kotiinsa, joku voi haluta mieluummin robotin kuin ihmisen. Ei yritetä tietää paremmin kaikkea sitä, mitä ihmiset haluaa kotiinsa. Me emme voi lukita, mitä teknologia on, napautti Pilvi Torsti.
Sote kirvoitti eroja esiin
Viimeisessä kolmannessa erässä puheenvuoron valinnanvapaudesta piti professori Juhani Lehto.
– On eri asia puhua palveluiden markkinoista Helsingissä ja esimerkiksi Vantaalla tai Espoossa, alueellinen tasa-arvo vaihtelee, markkinoiden avaaminen näyttää helpolta. Tuottivatko markkinat ilman sääntelyä hyvät tavoitteet, tuleeko integraatiota, tuleeko hyviä palveluita. Ei tule.
– Täällä syntyi keskustelu Palmian yhtiöittämisen hyvistä ja huonoista puolista, yhden organisaation osalta. Nyt puhumme Suomen bruttokansantuotteen 13 prosentista ja 300 000 työntekijästä ja käytännössä koko väestöstä, joka eri muodoissa on näiden palveluiden asiakkaina. Nyt kysymys on, miten nämä säännellään?
Lehdon mukaan sääntelyn saaminen on mahdollista. Hän kuitenkin korosti, ettei sosiaalihuollon palveluita ole missään markkinoistettu. Sen sijaan terveydenhuollon palveluita on markkinoistettu, ja ne toimivat vakuutuspohjaisesti. Terveydenhuollon markkinoistaneissa maissa Lehto kertoo käytävän jatkuvaa keskustelua, toimiiko järjestelmä oikein ja onko se tasa-arvoinen.
– Meillä iso muutos tehdään kerralla. Hallinto siirtyy maakuntiin, rahoitus valtiolle ja avataan uudet erilaiset markkinat aikalailla ilman sen pohtimista, miten tätä säänneltäisiin. Se on Suomen historian suurin yt-prosessi. Se ei ole niin paha kuin Nokian yt-prosessi. Näille osaajille kysyntää on, mutta aikamoinen turvattomuus työntekijöille ja asiakkaille tulee. Näkemykseni on, että kestää 15 vuotta rakentaa tämä järjestelmä toimivaksi.
Panelisteina olleet kuntavaaliehdokkaat ottivat selkeitä kantoja Lehdon alustukseen ja sote-uudistukseen.
– Meillä on hirveät hoitojonot, jotain pitää tehdä. Me tarvitsemme sote-uudistusta. Mikä on se aikataulu, siitä voidaan toki puhua. Myös eniten palveluita käyttävillä on oikeus vailta, esimerkiksi päihdekuntoutujilla. Heistä on aika loukkaavaa, että heistä ajatellaan, etteivät he pysty tekemään valintoja, painotti Pia Hytönen.
– Meillä on aika pitkään ollut kunnalla monopolimarkkinat. Nyt lähdetään asukkaan ja asiakkaan tarpeista. En näe monopoli- tai yhtiömörköä niin pahana. Haluammeko nähdä uhkia vai mahdollisuuksia? kertoi Laura Kolbe.
– Saatuani sydänkohtauksen en ehtinyt siinä valita mitään tahoa vaan ensimmäinen sai hoitaa, huomautti Rolf Sormo.
– Meillä on ongelma perusterveydenhuollossa, ei erikoissairaanhoidossa, näiden kahden rajapintaan pitäisi saada uudistuksia. On hyvin vaikea ymmärtää, miten maakuntahallinto tähän vastaa. Haluan hyvät terveyspalvelut, joihin voin lapsieni kanssa luottaa, sivalsi Pilvi Torsti.
– Sote-keskustelun yksi ongelma on, että nousevat kustannukset kuriin. Valinnanvapaus ei taatusti laske kustannuksia, kenenkään laskelmissa. Soten valmistelussa häiritsee, että lausuntojen tavoitteiden ja keinojen välit, lisäsi puheenvuorossaan Hannu Oskala.
– Tänään eduskunnan sote-keskustelussa lainattiin asiantuntijalausuntoja, joita harvoin tulee lakiesityksiin näin paljon. Niissä viestinä oli, etteivät kustannukset nykyesityksessä laske, kiteytti Paavo Arhinmäki.
JHL:n yhteisjärjestön puheenjohtaja Merja Ruotsalainen summasi loppukommenttipuheenvuorossaan, että Palmian yhtiöittämistä JHL vastusti, koska liitto ei hyväksy työehtosopimuksien shoppailua.
– Jos sote toteutuu, myös sinne on mahdollista niihin yhtiöihin tuoda Avainta-työehtosopimus, ettei sielläkään lähdetä ehtoja huonontamaan ja palkkoja alentamaan. Hyvä ammattitaitoinen henkilöstö täytyy huomioida, ja luoda heille terveelliset ja turvalliset työympäristöt.
Jutusta korjattu kieliasua 20.57 4.4.2017