Kunnallisalan kehittämissäätiön tuore tutkimus paljastaa sen, minkä moni tietää ihan arkikokemuksesta: Kansalaisten luottamus päättäjiin on alamaissa. Vain kolmannes suomalaisista luottaa oman kotikuntansa päättäjiin. Maakunnan ja valtakunnan tason päättäjiin luottaa vielä harvempi.
Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKSin tutkimuksen mukaan luottamus päättäjiin on huolestuttavan heikolla tasolla. Vain noin viidesosa (18 %) suomalaisista luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin. Valtakunnan ja oman maakunnan päättäjiin luottaa joka neljäs (26 %).
Luottamus oman kunnan päättäjiin on sentään hiukan korkeammalla tasolla. Tasan kolmannes, eli 33 prosenttia, luottaa kotikuntansa päättäjiin erittäin tai melko paljon. Vastaavasti 60 prosenttia ei luota heihin kovinkaan paljon tai ei lainkaan.
Puoluekanta heijastuu luottamukseen
Vastaajan puoluekanta heijastuu luottamusarvioihin. Keskustan kannattajat luottavat eniten niin valtakunnan, maakunnan kuin kotikunnan päättäjiin. Euroopan unionin päättäjiin he suhtautuvat kuten kansa keskimäärin.
Myös kokoomuksen tukijat luottavat keskimäärää enemmän päättäjiin. Tämä koskee kotimaan lisäksi myös Eurooppa-tason päätöksentekijöitä.
Nykyisten oppositiopuolueiden, eli SDP:n, Vasemmistoliiton ja vihreiden joukoissa epäluottamus kohdentuu voimakkaasti valtakunnan tason päättäjiin.
Perussuomalaiset puolestaan luottavat vähiten mikään tason päättäjiin. Suhtautumisessa valtakunnallisiin päätöksentekijöihin he asettuvat samaan rintamaan oppositiopuolueiden kannattajien kanssa.
Vaalit kohta, liitolla omat teemat
KAKS tutki kansalaisten luottamusta päätöksentekijöihin edellisen kerran vuonna 2013. Tulokset olivat samansuuntaiset – tosin silloin paikallisiin päätöksentekijöihin arvioi luottavansa 36 prosenttia vastaajista, nyt enää 33 prosenttia.
Tulos voi luvata joko todella hyvää tai todella huonoa huhtikuun kuntavaalien kannalta. Se riippuu siitä, kannustaako epäluottamus nykyisiin päättäjiin käyttämään äänioikeutta vai onko se omiaan passivoimaan kanslaisia.
Pohjaa äänestyspäätökselle voi hakea esimerkiksi JHL:n tuottamasta vaalimateriaalista. Vaikka sote-uudistus siirtääkin sosiaali- ja terveydenhoidon palvelut maakuntien hoiteille, ratkaisevat kuntapäättäjät varhaiskasvatukseen, kulttuuri- ja liikuntapalveluihin sekä kaavoitukseen, rakentamiseen ja elinkeinopolitiikkaan liittyvät asiat.Niillä kaikilla on vaikutusta tavallisen kunjtalaisen arkeen.
JHL:n keskeiset kuntavaalitavoitteet löytyvät Henkilöstöä arvostava kunta -vaaliesitteestä sekä liiton vaalisivustolta.
Kunnallisvaalin varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 9.4. Ennakkoäänestys Suomessa 29.3.- 4.4., ulkomailla 29.3.- 1.4.