Elokuussa tuli voimaan lakimuutoksia, jotka parantavat vaihtelevan työajan sopimuksilla työtä tekevien asemaa. Samalla pantiin täytäntöön EU:n työehtodirektiivi.
Vaihtelevan työajan työsopimukset ovat sopimuksia, joissa työntekijä on sitoutunut tekemään työtä tarvittaessa työhön kutsuttaessa tai joissa kiinteän työajan sijasta on sovittu työajan vaihtelevan tiettyjen tuntimäärien välillä (esim. 0–30 tai 5–25 tuntia viikossa).
Työlainsäädäntö muuttui vaihtelevien työajan sopimusten osalta elokuussa. Työantajalla on nyt entistä tiukempi velvollisuus huolehtia siitä, että työaikaehto vastaa todellista työvoiman tarvetta.
Lain mukaan vaihtelevasta työajasta ei saa sopia työnantajan aloitteesta, jos työvoiman tarve on todellisuudessa kiinteä. Vaihtelevan työajan vähimmäistyöaikaa ei saa myöskään sopia pienemmäksi kuin työvoiman tarve edellyttää. Jos työtä on tarjolla säännöllisesti vähintään 15 tuntia viikossa, ei työnantaja voi tarjota työ-sopimusta, jossa työajaksi on määritelty 5–30 tuntia. Työajan tulee olla vähintään 15 tuntia.
Lue lisää: Kenen etu edellä? Nollatuntisopimuksen monet kasvot: yksille joustoa, toisille ahdinkoa
Työaikaa tarkasteltava vuoden välein
Työnantajan on tarkasteltava sovitun työajan toteutumista vähintään 12 kuukauden välein. Jos toteutuneiden tuntien määrä ja työvoiman tarve osoittavat, että työajan vähimmäismäärää on korotettava, työnantajan on tarjottava työntekijälle työaikaehdon muutosta ilmenneen tarpeen mukaiseksi.
Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle, milloin hän on tehnyt tarkastelun. Jos työntekijä tai hänen edustajansa pyytävät kirjallista selvitystä tarkastelun tuloksesta, työnantajan on sellainen annettava.
Työantajan on huolehdittava siitä, että työaikaehto vastaa työvoiman tarvetta.
Tarkastelusta ja työn tarjoamisesta voidaan sopia laista poikkeavasti työehtosopimuksin. Näin on menetelty esimerkiksi yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa.
Vaihtelevaa työaikaa tekevälle on jatkossa maksettava kohtuullinen korvaus, jos työnantaja peruuttaa työvuoroluetteloon merkityn vuoron myöhemmin kuin 48 tuntia ennen vuoron alkua.
EU-direktiivi lisää avoimuutta ja ennakoitavuutta
Lisäksi elokuussa pantiin täytäntöön EU:n työehtodirektiivi. Tämän toteuttamiseksi säädettiin muutoksia, jotka lisäävät työehtojen avoimuutta ja ennakoitavuutta.
Jatkossa kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista on annettava nykyistä nopeammin ja myös lyhyissä työsuhteissa. Yleensä suurin osa vaadituista tiedoista ilmenee jo kirjallisesta työsopimuksesta, mutta niistä on annettava kirjallinen selvitys jos kirjallista sopimusta ei ole tai kaikki työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä mainitut tiedot eivät siitä ilmene. Kaikista keskeisimmistä tiedoista selvitys on annettava seitsemän päivän kuluessa työnteon alkamisesta ja lopuistakin kuukauden kuluessa.
Kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista on annettava myös lyhyissä työsuhteissa.
Jos työnantajalla on lakiin tai työehtosopimukseen perustuva velvollisuus tarjota työntekijälle koulutusta, on koulutuksen oltava maksutonta (työsopimuslain uusi 2 luku 19 §). Tällaiseen koulutukseen käytetty aika luetaan työaikaan.
Myös valtion virkamieslakiin ja kunnalliseen viranhaltijalakiin tehtiin vastaavat direktiivin edellyttämät muutokset.
Parannettavaa jäi vielä
Nyt toteutuneet muutokset parantavat vaihtelevaa työaikaa tekevien asemaa. Sääntelyyn ei silti vieläkään voi olla täysin tyytyväinen.
Työajan vakiintumistarkastelua ei vieläkään ulotettu kiinteää osa-aikatyötä tekeviin, vaikka työaikaehdon määräaikainen tarkastelu olisi myös heidän kohdallaan tarpeen.
Epäkohtana voidaan pitää myös sitä, ettei selvitystä suoritetusta työaika-tarkastelusta anneta työntekijälle ilman erillistä pyyntöä.
Keijo Tarnanen on lakimies JHL:n oikeudellisella toimialueella.