14.3.2019

Lakimies vastaa: Miten valtion virkamieslaki muuttui?

Virkaan nimittämisestä voi vihdoin valittaa. Sairausloma tai perhevapaa voi pidentää koeaikaa, mutta määräaikaisten koeaika lyheni.

Jos olet hakenut valtion virkaa mutta tehtävään on valittu joku muu, voit nyt hakea muutosta päätökseen. Hallinto-oikeus voi kumota nimityspäätöksen ja palauttaa nimityksen virastoon, joka päättää siitä uudelleen.

Hallinto-oikeuden päätöksellä valittaja ei siis tule nimetyksi virkaan, vaan virasto tekee uuden nimitysharkinnan. Käytännössä valitusoikeus tarkoittaa, että virkaan nimittämistä koskevaan päätökseen on 1. tammikuuta 2019 lähtien liitetty valitusosoitus.

Mahdollisuus valittaa nimittämispäätöksestä ei koske kaikkia valintoja. Päätöksestä ei saa valittaa, jos nimittämistoimivalta kuuluu tasavallan presidentille.

Sama koskee tiettyjen johtavien virkamiesten valintoja, joissa nimittämisvalta kuuluu valtioneuvostolle. Valituskielto on voimassa myös, jos päätös koskee nimittämistä enintään kahden vuoden määräajaksi tai virka täytetään lain nojalla haettavaksi julistamatta eli ilmoittamatta sitä julkisesti haettavaksi.

JHL vaati valitusoikeuden laajentamista pitkään muiden virkamiesjärjestöjen kanssa. JHL:n kannan mukaan perusteita valituskiellolle ei ollut. Esimerkiksi kunnallisten viranhaltijoiden valinnasta on jo vanhastaan voinut valittaa.

Myös perustuslakivaliokunta edellytti aiempia virkamieslain muutoksia käsitellessään, että valitusoikeus ulotetaan nimityspäätöksiin. Valitusoikeuteen jäi vielä merkittäviä poikkeuksia koskien korkeimpia virkanimityksiä ja sotilasvirkoja, mutta lainmuutos on erittäin tervetullut. Se tekee nimitysmenettelystä avoimempaa ja antaa viranhaltijalle tehokkaan oikeudellisen suojan, kun on aihetta epäillä esimerkiksi syrjintää.

Tammikuun alusta voimaan tuli muitakin virkamieslain muutoksia. Määräaikaiselle virkasuhteelle ei jatkossa tarvitse olla perusteita, kun virkasuhteeseen nimitetään korkeintaan vuodeksi pitkäaikaistyötön.

Hallitus ehdotti esityksessään, että tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanotun virkamiehen takaisinottoaikaa lyhennetään 24 kuukaudesta kuuteen kuukauteen palvelussuhteen päättymisestä.

Koeaikaa taas ehdotettiin pidennettäväksi, kun virkaan tai virkasuhteeseen nimetty on koeajan kuluessa poissa töistä sairausloman tai perhevapaajakson takia. Koeaikaa voi pidentää kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden.

Eduskunnan hallintovaliokunta otti mietinnössään huomioon JHL:n ja muiden virkamiesjärjestöjen kriittiset huomiot hallituksen esitykseen. Virasto on jatkossa velvollinen tarjoamaan virkamiehelle työtä takaisin 12 kuukauden ajan virkasuhteen päättymisestä, jos hänet on irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä – ei siis kuuden kuukauden, kuten hallitus ehdotti.

Koeajan pidentämisen eduskunta hyväksyi, mutta työnantajalle säädettiin velvollisuus tehdä ilmoitus koeajan pidentämisestä kirjallisesti. Vaikka pitkäaikaistyöttömän nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseen ilman perusteita mahdollistettiin, hallintovaliokunta korosti, että virkasuhde tulee aina täyttää avointa hakumenettelyä käyttäen.

Siltäkin osin, kun lakiin tehtiin huononnuksia, onnistuttiin eduskunnassa vaikuttamaan niin, että ne tulivat voimaan esitettyä huomattavasti lievempinä. Samalla korjaantui epäkohta: järjestöjen ehdotuksen mukaisesti säädettiin, että vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa virkasuhteessa koeaika voi olla korkeintaan puolet virkasuhteen kestosta.

Valtion virkamieslakiin voit tutustua tarkemmin täällä.