Lakko-oikeuden rajoittaminen herättää närää Ruotsissa

Ruotsin työmarkkinoiden keskusjärjestöt päätyivät yhdessä ehdottamaan lakko-oikeuden rajoittamista Göteborgin konttisataman työntekijöitä koskevan edustuskiistan vuoksi. Lauantaina parisentuhatta mielenosoittajaa protestoi Tukholmassa ehdotusta vastaan.

Kesäkuun alussa Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestöt LO, TCO ja Saco sekä työnantajien Svenskt Näringsliv esittelivät yhteisen ehdotuksensa lakko-oikeuden rajoittamiseksi. Koska lakko-oikeus on ammattiyhdistystoiminnan tärkeimpiä kulmakiviä, ehdotus on herättänyt sekä hämmästystä että protesteja.

Ehdotuksen mukaan lakkoilu on sallittu vain, jos lakon tarkoituksena on saavuttaa työrauhavelvoitteen tuova työehtosopimus. Lakkoa ei saisi julistaa sen vuoksi, että työlle solmitun työehtosopimuksen tilalle halutaan toinen työehtosopimus. Poliittiset lakot ja tukilakot olisivat edelleen sallittuja, mutta muut protestit eivät.

Villeille liitoille keppiä rattaisiin

– Ideana on estää valtakunnallisten työnantajien ja työntekijöiden keskenään sopimien työehtosopimusten vastaiset lakot, vaikka nämä kyseiset ihmiset eivät olisi järjestäytyneet näihin kumpaankaan.

Ehdotuksen taustalla on Göteborgin konttisatamassa pitkään kytenyt kiista satamatyöntekijöiden edustuksesta. Keskusliittoihin kuulumaton Hamnarbetarförbundet julisti ylityökiellon ja hakusaarron, järjesti ulosmarsseja ja vaati muun muassa omaa työehtosopimusta. Työnantaja APM Terminals vastasi laajoilla työsuluilla. Työtaistelua käytiin 2015–2017. Työmarkkinaosapuolten ehdotuksen tarkoituksena on estää tämänkaltaiset työtaistelut, LO kertoo tiedotteessa.

Ruotsissa ei ole yleissitovia työehtosopimuksia niin kuin Suomessa, vaan työehtosopimukset solmitaan työnantajajärjestöjen tai yksittäisten, työnantajaliittoon kuulumattomien työnantajien kanssa. Satamatyöntekijöiden Hamnarbetarförbundet edustaa 85 prosenttia Göteborgin konttisataman työntekijöistä, mutta APM Terminals on solminut työehtosopimuksen LO:laisen liiton, Transportarbetarförbundetin kanssa.

Työmarkkinaosapuolten ehdotuksen mukaan lakkoa ei saa järjestää, jos tarkoituksena on olemassa olevan työehtosopimuksen korvaaminen uudella.

– Ideana on estää valtakunnallisten työnantajien ja työntekijöiden sopimien työehtosopimusten vastaiset lakot, vaikka lakkoilijat eivät olisi järjestäytyneet kumpaankaan liittoon. Tämä poikkeaa radikaalisti Suomen lainsäädännöstä, koska meillä vain työehtosopimukseen sitoutunut toimija voi joutua työehtosopimuksen vastaisesta työtaistelusta sanktioiden piiriin, sanoo SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm.

Bergholmin mukaan kyse on siitä, että sanktioidaan sellaistakin toimintaa, jossa ihmiset tai organisaatiot eivät ole sitoutuneet sopimukseen.

– Tämä on yleissitovuuden luomista työrauhan osalta. Tästä tulee hyvin kummallinen lainsäädäntö. Käsittääkseni aihe on aiheuttanut sosiaalidemokraattienkin keskuudessa keskustelua, esimerkiksi Arbetet-lehdessä, siitä, onko asiassa mitään tolkkua, Bergholm jatkaa.

Supistettu lakko-oikeus

– Jos Hamnarbetarförbundet sanoo tavoittelevansa työehtosopimusta ja työnantaja sanoo, että liitto ei halua työehtosopimusta, millä kriteereillä tämä ratkaistaan?

Työoikeuteen erikoistunut professori Niklas Bruun pitää ehdotuksen ongelmana sitä, että työtuomioistuin joutuu ratkaisemaan, onko ammattiliiton tavoitteena todellakin työehtosopimuksen saavuttaminen ja minkälaiseen työehtosopimukseen on tyydyttävä.

– Jos Hamnarbetarförbundet sanoo tavoittelevansa työehtosopimusta ja työnantaja sanoo, että liitto ei halua työehtosopimusta, millä kriteereillä tämä ratkaistaan? Jos joutuu tyytymään samansisältöiseen työehtosopimukseen kuin jollain valtakunnallisella liitolla on, lakko-oikeudesta tulee hyvin suppea, Bruun sanoo.

Ehdotuksen mukaan lakkoiluun ei myöskään saa ryhtyä, kun yksilöllä on ongelmia työsuhteessaan. Kielto koskisi tilannetta, jossa esimerkiksi pääluottamusmies saa potkut, sanoo työtieteiden dosentti Christer Törnqvist Skövden yliopistosta. Nämä tapaukset tulee ratkaista työtuomioistuimessa.

– Tämä siirtää eturistiriitojen ja oikeustapausten välistä rajaa, Törnqvist sanoo.

Työehtoshoppailua pelätään

Viime lauantaina, 25. elokuuta, Tukholmassa järjestettiin mielenosoituksia lakko-oikeuden rajoittamista vastaan. Törnqvist sanoo sekä LO:sta että TCO:sta löytyvän Hamnarbetarförbundetia sympatisoivia liittoja. Lakko-oikeuden rajoittamista on valmisteltu keskusliitoissa. Yksittäiset ammattiliitot pelkäävät työehtoshoppailua.

– Työnantaja saa vapaat kädet, jos toisen sopimuksen eteen ei saa lakkoilla. Työehtosopimuksen valitsemisesta voi tulla aivan liian helppoa, Törnqvist sanoo.

JHL:n toimialajohtaja Håkan Ekström sanoo, että LO:lla on Ruotsissa erilainen rooli kuin SAK:lla Suomessa. LO valvoo sopimusalojen rajojen noudattamista tiukemmin ja haluaa suojata olemassa olevia sopimuksia irtautujaryhmiä vastaan.

– Meidän näkökulmasta olisi perin vierasta, jos me ryhtyisimme SAK:n ja työnantajien kanssa johonkin vastaavaan. Mutta meilläkin on ongelmia sopimusalueillamme, Ekström sanoo.

 

Ministeri pani oman selvityksen romukoppaan

Minkä takia ammattiliittojen keskusjärjestöt ehdottavat lakko-oikeuden rajoittamista sen sijaan, että puolustaisivat sitä?

Noin vuosi sitten sosiaalidemokraattinen työmarkkinaministeri Ylva Johansson nimesi selvityshenkilön tarkastelemaan lakko-oikeuden rajoittamista. Sitä ennen oppositio ja varsinkin työnantajajärjestö Svenskt Näringsliv oli vaatinut hallitusta puuttumaan Göteborgin konttisataman työtaisteluun, sanoo työtieteiden dosentti Christer Törnqvist Skövden yliopistosta.

Juuri ennen kuin valtiollinen selvitys oli määrä esitellä, työmarkkinoiden keskusjärjestöt löivät oman ehdotuksensa pöytään. Törnqvist sanoo, että työmarkkinoiden osapuolet näpäyttivät Johanssonia ruotsalaiseen malliin kajoamisesta – eli työmarkkinaosapuolet hoitavat työmarkkina-asiat – hänen puhuessaan lainsäädännön muuttamisesta.

– Eihän siinä voinut käydä muutoin kuin, että ay-liike ja työnantajat palauttivat järjestyksen ja sanoivat poliitikoille, että pysykää poissa, hoidamme tämän itse, Törnqvist sanoo.

Ylva Johansson kehui osapuolten ehdotusta siltä istumalta ja sanoi sen menevän jatkoon itse tilaamansa selvityksen sijan.

Ruotsidemokraatit ay-vastaisia

– Porvarihallituksen ei olisi vaikeata saada ruotsidemokraattien tukea ammattiyhdistysten oikeuksien kaventamiseen.

Törnqvist sanoo, että LO toisaalta pelkää, että ay-vastaisuus vahvistuu Ruotsin valtiopäivillä syyskuun vaaleissa, mutta toisaalta haluaa näyttää kaapin paikkaa järjestäytymättömille liitoille. Vaalien jälkeen Ruotsiin muodostetaan todennäköisesti vähemmistöhallitus, joko punavihreän blokin tai porvarillisen allianssin pohjalta. Kannatusmittaukset näyttävät muiden puolueiden hyljeksimän ruotsidemokraattien saavan noin 20 prosenttia äänistä, eli vahvan vaa’ankieliaseman. Törnqvist kertoo ruotsidemokraattien kansanedustajien jättäneen jo aikaisemmin lakialoitteita muuan muassa tukilakkojen kieltämiseksi.

– Porvarihallituksen ei olisi vaikeaa saada ruotsidemokraattien tukea ammattiyhdistysten oikeuksien kaventamiseen, Törnqvist sanoo.

Törnqvist sanoo LO:n olleen hyvin hyökkäävä Hamnarbetarförbundetia kohtaan, jotta se ei saisi vaikutusvaltaa.

– LO ei halua villejä liittoja. Se koskee myös syndikalisteja. Hamnarbetarförbundetilla ei LO:n silmissään ole olemassaolon oikeutta, he ovat LO:n mielestä vain rettelöitsijöitä, Törnqvist sanoo.