14.10.2021

Lentokenttien työntekijät kutsuttiin koronalomautuksilta takaisin töihin – Matkustajien käytöksessä on tapahtunut huomattava muutos, kertoo turvatarkastaja Piia Vesterinen

Piia Vesterinen, 23, tekee töitä Helsinki-Vantaan lentoasemalla kuudessa eri pisteessä. Pandemian hellittäessä lentoliikenne on saanut jälleen siivet, mutta Vesterinen haikailee silti työpaikalleen koronaa edeltävää vilskettä.

– Onko nesteitä? Läppäriä? Puhelinta? Muuta elektroniikkaa?

Kommunikointi lentokentän turvatarkastuksessa oli ennen koronaviruspandemiaa usein napakkaa. Turvatarkastaja kysyi lyhyet kysymyksensä, matkustaja kaivoi laukuistaan tavarat hihnalle ja nyökkäsi kiitoksen.

Helsinki-Vantaan lentoaseman turvatarkastaja Piia Vesterinen kertoo, että tänä syksynä on tapahtunut jotain uutta: lennoille palanneet asiakkaat ovat alkaneet jutella turvatarkastajien kanssa.

– lhmiset rupattelevat matkasuunnitelmistaan ja kyselevät meiltä, onko ollut kiirettä, kertoo JHL:läinen Vesterinen, 23.


Piia Vesterinen kuvitteli turvatarkastajan työtä jäykemmäksi kuin se on. – Työ on asiakaspalvelulähtöistä. Menemme määräysten mukaan mutta pyrimme tarjoamaan tilannekohtaisia vaihtoehtoja, kuten mahdollisuutta pakata veitsen ruumaan.

Keväällä 2020 korona katkaisi lentoliikenteeltä siivet. Nyt rokotukset ovat edenneet ja pandemia saatu ainakin toistaiseksi hallintaan, joten matkanjärjestäjät myyvät jälleen lomapaketteja ja lentoyhtiöt lentoja.

Moni matkoille palaava on riemuissaan. Osa jännittää. Toiset ovat ehtineet unohtaa, miten turvatarkastuksessa pitää käyttäytyä. Piia Vesterinen on vuosien varrella oppinut lukemaan jännityksen merkit.

Ihminen saattaa vaikuttaa muuten tyyneltä, mutta kädet tärisevät, kun hän pakkaa matkatavaralaatikkoa. Joskus kurkusta ei tule puhetta, kun pitäisi vastata turvatarkastajan kysymyksiin. Toiset taas spurttaavat metallinpaljastusportin läpi niin kovalla vauhdilla kuin pääsevät, aivan kuin silloin olisi pienempi vaara, että paljastin hälyttää.

Turvatarkastajan tehtävänä on rauhoittaa jännittäjää. Se onnistuu tekemällä rauhallisesti selkoa siitä, mitä tapahtuu.

– Pitää kertoa perinpohjaisesti, mitä teet, miksi teet ja minkä lainsäädännön mukaan mennään.

Lue lisää: Lentokenttien turvatarkastukset puistattivat aiemmin Daniela Suomista – nyt hän on itsekin turvatarkastaja:”Tarkoituksemme ei ole pelotella”

Vahva usko tulevaan

Piia Vesterinen on tullut lokakuisena tiistaiaamuna töihin aamuneljältä ja päättänyt vuoronsa kello 8.30. Ihmisten paluu lennoille tukki alkusyksystä turvatarkastukset ja check-in-portit, mutta tänään kentällä liikkuu harvakseltaan porukkaa, ja pakaasejaan kärräävät matkalaiset pääsevät kävelemään turvatarkastukseen suoraan sisään. Lomasesonkeja lukuun ottamatta viikon rauhallisinta aikaa ovat tiistait, joita henkilökunta kutsuu lepopäiviksi.

– Matkustajamäärän nousu ei ole tuntunut niin nopealta kuin olisin odottanut.

Vesterinen kuvailee tämän hetken tilannetta kahtalaiseksi. Yhtäältä asiakkaita on selvästi enemmän kuin vielä hetki sitten. Toisaalta meininki on kaukana pandemiaa edeltävästä huipusta. Ennen koronaa Helsinki-Vantaan lentoasema vilkastui rytinällä, kun Suomeen suuntautuva ulkomaanturismi kasvoi ja kentän asema kansainvälisenä vaihtokenttänä vahvistui.

– Minulle matkustajamäärän nousu ei ole tuntunut niin nopealta kuin olisin ehkä odottanut. Vieläkin on kauhean hiljaista. Kun täällä on päivästä toiseen, kymmenetkään uudet matkustajat eivät juuri tunnu.

Lue lisää: Turvatarkastaja Toni Korlee kohtaa 20 000 matkustajaa päivässä – Uudessa ja upeassa työpisteessä on yksi iso miinus

Huippuvuosina 2018–2019 Suomen suurinta lentokenttää käytti noin 21 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

– Meidän kauttamme meni kymmeniätuhansia ihmisiä tunneissa, nyt 10 000 päivässä.

Helsinki-Vantaan rooli keskeisenä vaihtokenttänä on kytköksissä kansainvälisiin matkailurajoituksiin. Siksi Suomen ilmailuala odottaa henkeä pidätellen muun maailman avautumista. Takapakit ovat mahdollisia meilläkin, mutta Vesterinen alkaa jo luottaa siihen, että paluu normaaliin on käynnissä. Iso askel eteenpäin oli Yhdysvaltojen porttien avautuminen.

– Kun rokottaminen etenee, kyllä se siitä vilkastuu, hän uskoo.

– Turvatarkastajan työ sopii minulle, koska en malta pysyä paikallani. Koulussakin olin aina ensimmäisenä valmis, kun piti vaikka tehdä piirros.

Rauhallisuuteen tottui nopeasti

Piia Vesterisen työnantaja on ilmailupalveluita tuottava Airpro. Työyhteisössä koronan helpottuminen on johtanut kauan odotettuun riemuun: kaikki turvatarkastajat on kutsuttu takaisin töihin. Osa oli lomautettuna epidemian alusta asti.  

Tällä hetkellä turvatarkastajien porukka on muutaman sadan hengen vahvuinen. Vähimmillään heitä oli koronakriisin syvässä päädyssä töissä muutama kymmenen.

– Työkavereita on ollut todella kivaa nähdä pitkästä aikaa, Piia Vesterinen riemuitsee.

Vaikka lentoliikenne ei vielä ole lähelläkään entistä, turvatarkastajilla on pitänyt syksyllä kiirettä. Jonoja ovat aiheuttaneet niin viranomaisten vaatimukset rokotetodistusten tarkastamisesta kuin resurssipula. Pitkittyneen pandemian aikana moni on jatkanut töihin tai opintoihin muualle.

Lomautettuna oli aikaa nikkaroida kämppää ja katsoa Disney-klassikoita.

Vesterinen lomautettiin viime vuonna yhteensä neljäksi kuukaudeksi, huhtikuusta kesäkuun loppuun ja elokuun lopusta lokakuun loppuun. Nyt hän on ollut töissä yhtäjaksoisesti lähes vuoden.

Vesterinen pystyi käyttämään ylimääräisinä tulleet vapaat hyödykseen, sillä hän muutti Vantaan Tikkurilasta ensimmäiseen omistusasuntoonsa, rivitaloon Järvenpäähän. Lomautettuna oli aikaa nikkaroida uutta kämppää kuntoon ja katsoa Disney-klassikoita suoratoistona.

– Ehdin lomautuksen ajaksi hankkia osa-aikaisen väliaikaisduunin hampurilaisravintolasta. Kun sain sen, minulle ilmoitettiin, että lomautus on päättynyt. 

Vesterinen muistelee, että kesällä 2021 hän sai tehdä töitä lähes autiolla kentällä.

– Oli toiseen kotimaahan menijöitä ja bisnesmatkalaisia. Jonkun verran uskaliaita yksilöitä meni vapaa-ajan matkoille, mutta hirveän harvoin.

Vesterisestä tuntui oudolta, ettei aamulla ja iltapäivällä ollut enää ruuhkapiikkejä.

– Nyt niiden tilalla oli yhtäkkiä luppoaikaa, mutta nopeasti siihen tottui.

Vähintään 10 000 askelta päivässä

Turvatarkastajien työvuorojen pituus on neljästä 13 tuntiin, ja työajat vaihtelevat aamuyöstä iltapäivään. Yövuorojakin saisi tehdä, jos haluaisi. Piia Vesteriselle ne eivät sovi, mutta muuten hän mukautuu rytmiin kuin rytmiin.

Vesteriselle työn pihvi on sen monipuolisuus. Välillä hän juoksee hoitamaan koiria ruumaan, välillä kohtaa asiakkaita turvatarkastuksessa, välillä skannaa matkatavaroita kulissien takana. Kunto pysyy yllä.

– Liikun laajasti koko kentän ympäri. Kävelen vähintään kymmenentuhatta askelta joka päivä. Ja teen työtä lähinnä seisten.

Australiassa turvatarkastajista on tehty tosi-tv-sarja. Piia Vesterinen lähtisi mukaan, jos Suomessa tehtäisiin vastaava, olihan hän 2017 Napakympissäkin.

Turvatarkastuksessa henkilökunta vuorottelee neljässä pisteessä:

  • Ensimmäisenä matkustajaa tervehtivä tarkastaja kyselee, onko nesteitä, läppäreitä, puhelimia ja niin edelleen.
  • Seuraava tarkastaja tulkitsee monitorin kuvaa, jossa näkyy läpivalaistuna matkalaukkujen sisältö.
  • Metallinilmaisinportilla tarkastaja tutkii ihmisiä, jos metallinpaljastus hälyttää, ja tekee satunnaistarkastuksia.
  • Viimeisessä vaiheessa ennen lähtevien lentojen aluetta turvatarkastaja avaa laukkuja ja tekee satunnaistarkastuksia.

Osa turvatarkastajien tehtävistä sijoittuu piiloon yleisön silmiltä. Yksittäisen turvatarkastajan tehtäväkirjo riippuu siitä, mihin kaikkeen hänellä on oikeudet. Piia Vesterinen on ollut Helsinki-Vantaan lentoasemalla töissä neljä vuotta ja ehtinyt hankkia luvat kaikkiin tehtäviin.

Vesterisen suosikkipuuhaa on ruumaan jätettyjen matkatavaroiden tarkistaminen. Sieltä löytyy mitä erikoisimpia tavaroita, joita ihmiset yrittävät viedä välillä tietämättömyyttään ja välillä tietäen. Jos matkustaja ei esimerkiksi ole noudattanut erityistä tarkkuutta asetta pakatessaan, saattaa turvatarkastaja joutua soittamaan paikalle viranomaiset.

Mitkä ovat olleet suurimpia yllätyksiä? Sellaisia ammattisalaisuuksia turvatarkastaja ei voi paljastaa.

Lue lisää: Mikko Santaniemi, 67, on pitänyt Oulun lentokenttää kunnossa 45 vuotta ja juoksi äsken puolimaratonin –”Eläkkeellä aion urheilla vielä enemmän”

Asiakkaana koko maailma

Piia Vesterisen asiakkaana on ihmislajin koko kirjo. On kaikkia ikiä, sukupuolia ja kansallisuuksia, vammaisia ja vammattomia, soolomatkailijoita ja suurperheitä, loputtomiin etnisiä taustoja ja kieliä.

Osa on matkustamisen veteraaneja, osa ensikertalaisia. Vesterisen mukaan ihmiset ovat yksilöitä eikä esimerkiksi ikä kerro, kuinka sulavasti henkilö lentokentällä luovii. Paljon matkustavat kuitenkin erottaa vähän matkustavista.

–  Esimerkiksi premium-turvatarkastukseen tulevista näkee, että he tietävät, mitä tekevät. He ottavat valmiiksi laukusta ulos kaiken, mitä pitää.

Turvatarkastajan tärkein kielitaito on kenties kehonkieli.

Vesterinen kuvailee itseään vilkkaaksi ja sosiaaliseksi. Hän on alkuperäiseltä tutkinnoltaan hevostenhoitaja, mutta hevoset jäivät harrastukseksi, kun veri veti kentälle. Sekä hänen isänsä että veljensä ovat entisiä lentokenttätyöntekijöitä, isä lentokoneen ruokapalveluissa ja veli rahdissa.

– Lentokenttä on oma, taianomainen maailmansa. Se on aina kiehtonut minua.

Turvatarkastajien riveistä löytyy monien kielten taitajia. Vesterinen puhuu suomea, englantia ja jonkun verran ruotsia. Kenties tärkein kielitaito on kuitenkin kehonkieli.

– Usein käsillä näyttämällä päästään kielimuurin yli. Jos tarvitaan syvempää ymmärrystä, soitan kyseistä kieltä taitavalle kollegalle.

Ammattiliitto merkitsee Piia Vesteriselle turvaa. – Jos tarvitsen apua työnantajan kanssa toimimiseen, minulla on taho, josta voin sitä pyytää. Korona osoitti liittojen tarpeellisuuden. Niiltä saa tuen, jos työt yhtäkkiä loppuvat.

Moni meistä kiertää työpaikkansa vapaa-ajalla kaukaa, mutta Vesterinen aikoo koronatauon jälkeen lähteä lennolle viimeistään ensi kesänä. Kohde ei ole vielä tiedossa, mutta lämmintä siellä saisi mielellään olla. Suosikkikohteisiin kuuluvat Budapest ja Välimeren saaret. Vesterinen arvostaa aitoa paikalliskokemusta eikä juuri pakettimatkaile.

– Minua ei tympäise käydä työpaikalla vapaa-aikana. On kivaa, kun työkaverit toivottavat hyvää matkaa ja kyselevät, mihin olen menossa. On eri fiilis lähteä työpaikalta matkalle kuin tulla sinne töihin. Ja silloin pääsee lentokoneeseen saakka!