Edustajistossa ehdotettiin myös jäsenmaksualennusta eläkeläisille, omaa pankkia palkansaajille ja paljon muuta.
Ei ihme, jos JHL:n edustajiston jäseniä koetteli kokouksen päätteeksi turnausväsymys: edustajisto kävi syyskokouksessaan läpi läkähdyttävät 29 aloitetta.
Se on roimasti enemmän kuin kevätkokouksessa tai viime vuoden syyskokouksessa, jossa aloitteita käsiteltiin 23.
Edustajisto piti syyskokouksen 13.–14. marraskuuta Vantaalla. Pöydällä oli ajankohtaisia asioita ilmastonmuutoksen torjumisesta eläkeläisten jäsenmaksuihin – ja useita aloitteita, joita yhdisti kysymys: mistä lisää jäseniä?
Mitä on JHL vuonna 2020? Katso alla olevalta videolta, mitkä olivat syysedustajiston viisi kuuminta puheenaihetta.
Näin aloitteet käsitellään
Aloitteen käsittely etenee seuraavasti:
1 JHL:n toimialue tai yksikkö, jolle aloitteen asia kuuluu, laatii vastausehdotuksen joko itse tai tarpeen vaatiessa liiton hallituksen kanssa.
2 JHL:n hallitus käsittelee vastausehdotuksen.
3 Vastausehdotus menee hallituksen esityksenä edustajistoon, joka tekee siihen muutoksia, jos kokouksessa sellaisia vaaditaan.
4 Kaikki sopimuksiin liittyvät aloitteet siirtyvät sopimustavoitevalmisteluun. Ne pyritään huomioimaan, kun liitto neuvottelee työehtosopimuksista.
Edustajisto käsitteli seuraavat aloitteet:
1 Työneuvoston rooli uusiksi
Aloite: Työneuvoston tehtäviä päivitettävä
Esitys: Työneuvosto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen riippumaton erityisviranomainen, joka antaa lausuntoja työlakien soveltamisesta ja tulkinnasta. Työneuvosto voi tehdä myös esityksiä työlainsäädännön kehittämiseksi.
On ollut lakien tulkintatilanteita, joihin työneuvosto on antanut oikeusohjeen ja asia on pystytty ratkaisemaan työpaikalla ilman vuosia kestävää oikeudenkäyntiä.
Nykyisen käytännön puute on, että yksittäisellä työntekijällä tai työnantajalla ei ole oikeutta pyytää lausuntoa työneuvostolta. Oikeus puuttuu myös työntekijä- ja työnantajaliitoilta. Tarvitsemme työneuvoston kaltaista notkeaa toimijaa, jolta voi pyytää lausuntoa. Työntekijän, työnantajan ja liittojen oikeus pyytää lausunto työneuvostosta parantaisi yhdenvertaisuutta ja ihmisten oikeusturvaa
JHL:n pitää ottaa edunvalvontatavoitteeksi työneuvoston tehtävien päivittäminen ja keskustella maan hallituksen kanssa tarvittavista pykälämuutoksista lakiin.
Tekijä: Satu Taavitsainen, edustajiston jäsen, Mikkeli
Vastaus: Otetaan tavoitteeksi. On järkevää laajentaa oikeutta pyytää työneuvostolta lausuntoa siten, että oikeuden piiriin tulisivat myös työnantajaliitot tai työntekijöiden ammattiliitot. Näin JHL voisi toimia kanavana, jota kautta voitaisiin pyytää myös työneuvostolta lausunto. JHL ottaa edunvalvontatavoitteeksi työneuvoston tehtävien päivittämisen mainitulla tavalla.
2 Aluetoimistojen toimintaan pikaparannuksia
Aloite: Liiton organisaatiomuutokset, aluetoimistojen Etelä-Suomi – Pääkaupunkiseutu yhdistäminen, sekä henkilöstöresurssien käyttö alueella
Esitys: Jäsenten edunvalvonta on liiton tärkein asia. Suomen ja pääkaupunkiseudun aluetoimistojen yhdistäminen on vahvistanut pääkaupunkiseudun edunvalvontaa ja heikentänyt tämän vuoden aikana Etelä-Hämeen edunvalvontaa.
Toimitsijoiden jatkuva vaihtuminen ei ole parantanut tilannetta. Vaadimme, että liiton hallitus tekee ripeästi arvioinnin tilanteesta sekä toimenpiteet ja korjausehdotukset tilanteen parantamiseksi.
Tekijät: Lahden JHL ry / Tuula Ojala, pääluottamusmies
Sanottua: ”Emme halua syyllistää ketään, mutta meidän alueella on vaikuttanut todella paljon aluetoimistojen yhdistäminen. Liiton hallituksen pitää ottaa nopeampi aikataulu selvittää asiaa, tuleva kevät ei riitä.” Tuula Ojala
”Minusta vastaus aloitteeseen on erikoinen. Hallitus arvioi (aluetoimiston toimintaa) kyselyiden perusteella, mutta vastausprosentti kyselyihin on ollut onneton, joten eihän sieltä tule oikeaa vastausta. Ei tämä aluetoimistojen yhdistäminen ole ihan mennyt niin kuin Strömsössä.” Jari Hartman, Lahti
”Myös alueilla tarvitaan kipeästi lakimiehen ammattitaitoa, jotta pärjäisimme kovassa neuvottelukulttuurissa. Oikeasti nyt on uhkana, ettei me pystytä vastaamaan tarpeeksi tehokkaasti ja ammattitaidolla jäsenten edunvalvontaan.” Eija Paananen, Helsinki
Vastaus: Tilanne arvioidaan. Etelä-Suomen aluetoimiston toimintaa arvioidaan kokonaisuudessaan hallitukselle kevään 2020 aikana. Arvioinnin pohjana on kysely, jossa yhdistykset ja aktiivit voivat esittää näkemyksensä aluetoimiston toiminnasta ja kehittämisestä. Arviointi Etelä-Suomen aluetoimiston toiminnasta annetaan tiedoksi myös edustajistolle.
3 Palkansaajille oma pankki
Aloite: SAK:n valtuusto selvittämään perustettavaksi palkansaajien pankkia
Esitys: JHL esittää, että SAK:n valtuusto selvittäisi palkansaajien pankin perustamista. Pankit perivät yhä korkeampia palvelumaksuja sekä ammattiyhdistyksiltä että SAK:n jäseniltä. Palkansaajien pankki toimisi kaikkien keskusjärjestöjen ja palkansaajien yhteisenä pankkina.
Tekijä: Tiealan yhdistys JHL ry / Tapio Ristamäki, edustajiston jäsen
Vastaus: Viedään eteenpäin. Syysedustajiston kokouksen päätökset eivät ehdi SAK:n edustajiston syyskokoukseen. Seuraava SAK:n edustajiston kokous on kesäkuussa 2020 kesäkuussa, JHL:n johto vie asian SAK:n hallituksen työvaliokunnan käsittelyyn.
4 Aurinkopaneelit kiinteistöjen katolle
Aloite: Vuoden 2020 talousarvioon määräraha aurinkopaneelien asennusta varten
Esitys: Vuoden 2020 talousarvioon on saatava määräraha, esimerkiksi 20 0000 euroa, aurinkopaneelien asentamiseksi JHL ry:n omistamien kiinteistöjen katoille.
Aurinkopaneelien hankinta kilpailutetaan 2020 alusta. Tällä investoinnilla tulevaisuuteen JHL saa säästöjä aikaan koko ajan kasvavia sähkön hinnannousuja vastaan.
Aurinkopaneelien tehokkuuden ansioista ne maksavat JHL ry:n jäsenille itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Lisäksi aurinkopaneeleilla tuotettu sähköenergia pienentää JHL:n hiilijalanjälkeä.
Tekijä: Tiealan yhdistys JHL ry (699) / Tapio Ristamäki, edustajiston jäsen
Vastaus: Toimiin on ryhdytty. JHL on käynnistänyt aloitteen johdosta kannattavuusselvityksen aurinkopaneelien takaisinmaksuajoista erikokoisissa JHL:n kiinteistöissä. Selvitykset valmistuvat alkuvuodesta 2020. Talousarvioon ei varata täsmällistä määrärahaa hankkeeseen tässä vaiheessa.
5 Lisää vastuuta ilmastosta
Aloite: Vaaditaan työnantajilta ilmastoystävällisempää toimintaa ja tehdään oma vastuullisuustrategia
Esitys: Liiton pitää vaatia työnantajilta ilmastoystävällisempää toimintaa, esimerkiksi hiilijalanjäljen kompensointia ja vastuullisuussuunnitelmaa. Työntekijät voisi kouluttaa ilmastoasioissa. Liiton rahoja on sijoitettava vastuullisesti ja vihreisiin kohteisiin. Lisäksi esitämme, että liitto tekee oman vastuullisuusstrategian.
Tekijä: Helsingin yhteisöjärjestö JHL ry / Stefan Loman, puheenjohtaja
Vastaus: Toimiin on ryhdytty. JHL on jo aloittanut työn liiton linjauksen ja sopivien toimenpiteiden määrittelemiseksi ilmastoasioissa. Vuoden 2019 aikana JHL on liittynyt Korvaamaton- ja Ilmastoveivi -kampanjoiden tukijaksi.
Ilmasto- ja ympäristötietoisuuden huomioimista liiton toiminnassa tulee edelleen jatkaa. Liiton sijoitustoiminnassa noudatetaan vastuullisuuden periaatteita niin sosiaalisesta kuin ympäristönäkökulmastakin.
6 Työnantajalle velvollisuus tarjota koulutusta
Aloite: Työnantajan tulee tarjota koulutusta henkilöille, joilla ei ole työnantajan näkemyksen mukaan riittävää koulutustasoa haettavaan tehtävään
Esitys: Työnantajan tulee tarjota koulutusta henkilöille, joilla ei ole työnantajan näkemyksen mukaan riittävää koulutustasoa haettavaan tehtävään. Tätä ei ole enää kunnallisessa työehtosopimuksessa KVTES:issä ja se pitäisi saada takaisin. Näin luotaisiin henkilöstölle mahdollisuus kehittyä työuralla ja työnantajat saisivat sitoutuneita työntekijöitä: vaihtuvuus pienenisi ja työhyvinvointi paranisi.
Tekijä: Helsingin yhteisjärjestö / Stefan Loman, puheenjohtaja
Vastaus: Toimiin ryhdytään. JHL:n edustajisto esittää seuraavia toimenpiteitä:
1) JHL selvittää, miten kuntasektorin työntekijöiden ja viranhaltijoiden uralla etenemistä ja koulutusmahdollisuuksia olisi mahdollista kehittää yhteistyössä kuntatyönantajien ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Teema tulee huomioida JHL:n koulutuspolitiikassa.
2) JHL huomioi aiheen luottamushenkilöiden koulutuksen suunnittelussa sekä arvioi tarvetta erilliselle koulutukselle.
7 Työntekijöiden ääni kuuluviin Euroopassa
Aloite: FinUnionsin lobbaustoiminnan tukeminen
Esitys: Työntekijöiden äänen voimakkuutta on lisättävä Euroopan Parlamentissa saakka. FinUnions on palkansaajien keskusjärjestöjen EU-edustusto Brysselissä. FinUnionsin lobbaustoiminnan tukemiseen ja resurssien kasvattamiseen on otettava kantaa tuomalla esiin kaupungin työntekijöiden huolet EU:n tasolla. Lisäksi SAK:n pitää kohdistaa lisää painetta resurssien vahvistamiseen FinnUnionsin toimintaan.
Tekijät: Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry hallituksen nimissä / Pertti Myller, puheenjohtaja ja Daniel Fernández, varapuheenjohtaja
Vastaus: Huomioidaan muulla tavalla. FinUnionsia ylläpitävät SAK ja STTK. Sen tehtävänä on huolehtia palkansaajien edunvalvonnasta EU:n elimissä sekä välittää Suomeen analysoitua tietoa työelämän asioista EU-päätöksenteossa.
JHL ei ole suoraan mukana rahoittamassa FinUnionsia. JHL on Suomen EU-jäsenyyden ajan tehnyt aktiivista EU-edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä. Tärkein väylämme on Euroopan julkisen alan kattojärjestömme EPSU. Toinen tärkeä väylä on keskusjärjestöt ja FinUnions. JHL:n resurssit on järkevintä keskittää liiton omaan julkisen sektorin EU-edunvalvontaan ja sen terävöittämiseen.
8 Lisää tukea työsuojelijoille
Aloite: Työsuojeluverkoston valtakunnallinen ja alueellinen toiminta tulee virallistaa ja osoittaa sille taloudelliset resurssit
Esitys: Valtakunnallisen ja alueellisen työsuojeluverkostojen toiminta on virallistettava. Se edellyttää taloudellisten resurssien turvaamista verkostojen toiminnan toteuttamiseksi.
Valtakunnallinen työsuojeluverkosto ohjeistaa, seuraa, valvoo ja resursoi alueellisten työsuojeluverkostojen toimintaa sekä kerää tilastoja toiminnan vaikuttavuudesta, jotta alueellisilla työsuojeluverkostoilla olisi yhdenmukaiset toimintaedellytykset. Valtakunnallinen verkosto osallistuisi työsuojelun JHL:n valtakunnallisiin linjauksiin työsuojelun asiantuntijana.
Tekijät: Oulun kaupungin toimen- ja viranhaltijat JHL ry / Mika Rojola, puheenjohtaja
Vastaus: Huomioitu muulla tavalla. Nykyiset työsuojelutoiminnan linjaukset turvaavat työsuojelutoimijoiden mahdollisuudet verkostoitua sekä tuen työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojeluasiamiesten osaamiselle ja jaksamiselle.
9 Liiton pitää kehua varhaiskasvatusta
Aloite: Suomalaisen varhaiskasvatuksen kehuminen
Esitys: Varhaiskasvatus on kokenut muutoksia ja paine henkilöstöön on lisääntynyt. JHL voisi nostaa esiin, kuinka hyvää varhaiskasvatusta meillä on Suomessa.
Meidän tulisi huomioida kaikki varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluvat, jotta ”me-henkeä” tulisi vielä enemmän. Tämä tuo myös esiin tasa-arvon tärkeyden; kaikki ovat yhtä arvokkaita, oli ihminen sitten lastenhoitaja, varhaiskasvatuksen sosionomi tai varhaiskasvatuksen opettaja.
Nyt olisi JHL:n liittona hyvä nostaa esiin kaikki eikä vain yhtä ammattiryhmää.
Tekijät: Raaseporin JHL ry / Marcus Ekholm, puheenjohtaja, Anne Svennblad, sihteeri ja Heidi Åkerfelt, pääluottamusmies
Vastaus: Huomioidaan. JHL:n ammatillisen edunvalvonnan tehtävä on nostaa esiin varhaiskasvatusalan vetovoimaisuus sekä tuoda esiin suomalaisen varhaiskasvatusjärjestelmän ainutlaatuisuus ja korkea laatu. On hyvä miettiä varhaiskasvatusta edustavien jäsenten kanssa uusia tapoja tuoda esiin suomalaisen varhaiskasvatuksen korkea laatu sekä moniammatillisuus.
10 Turvaa lastenhoitajille
Aloite: Lastenhoitajien turvalliset ja terveelliset työskentelyolosuhteet päiväkodeissa tulee turvata
Esitys: JHL:n johdon pitää ottaa kantaa seuraaviin asioihin ja nostaa ne otsikoihin.
Varhaiskasvatuksen lastenhoitajien yksintyöskentelyn kasvanut määrä, työpaineet, riskit ja niiden vaikutukset arjessa. Yksintyöskentely on tuonut henkisen ja fyysisen työturvallisuusriskin ja valvontavastuun tuomat paineet, kuormittavat liikaa tällä hetkellä lastenhoitajia.
JHL:n tulee vaikuttaa siihen, että kun varhaiskasvatuksen opettaja tekee lapsiryhmän ulkopuolella työtään, häntä ei saa laskea lapsiryhmän kasvatusvastuussa olevan henkilöstön vahvuuteen. Näin turvataan, että lapsiryhmässä on koko hoitopäivän ajan riittävä hoito- ja kasvatusvastuussa oleva henkilöstö.
Tekijä: Maarit Nyman, edustajiston jäsen, Oulu
Sanottua: ”On hyvä, että liitto tekee nyt tämän aloitteen ja valtakunnan tason kysely täydentää sitä.” Anita Vihervaara, Helsinki
Vastaus: Tehdään kysely. Liitto tekee laajan kyselyn loppuvuodesta varhaiskasvatuksen lastenhoitajille työskentelyolosuhteista ja työssä jaksamisesta. JHL toimittaa Opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksen varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksiin liittyen. Esitys laaditaan laajaan kyselyn sekä kasvatus- ja ohjausalan valtakunnallisen verkoston varhaiskasvatushenkilöstön esitysten pohjalta.
11 Korvaus koulutusta edeltävästä yöstä
Aloite: Koulutusta edeltävän yön kustannusten korvaaminen
Esitys: Liiton pitää korvata kursseille osallistuvan jäsenen yöpymiskustannukset koulutusta edeltävältä yöltä, mikäli kurssipaikalle on tarpeen saapua edellisenä iltana matkustusolosuhteiden vuoksi. Liiton nykyisissä matkustusohjeissa mainitaan, että kurssia edeltävän yön majoituksiin tarvitaan lupa kurssisihteeriltä.
Aluetoimiston koulutuksissa luvan antaa ilmeisesti aluetoimisto. Ohjeista ei kuitenkaan käy ilmi, millä perusteella lupa myönnetään. Kohtuuttomalta vaikuttaa tapaus, jolloin yöpymistä ei luvata, vaikka kurssipaikkaan on 340 kilometrin matka eikä julkista kulkuneuvoa ole käytettävissä.
Tekijä: Suomussalmen JHL ry / Merja-Liisa Seppänen, edustajiston jäsen
Vastaus: Huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Jo nyt kurssia edeltävän yön majoitus on hyvissä ajoin etukäteen sovittuna mahdollinen, mikäli se on kokonaistaloudellisesti järkevä vaihtoehto.
12 Muokattavat esitteet yhdistyksille
Aloite: Muokattavat esitepohjat ja työkalut yhdistysten käyttöön
Esitys: Yhdistyksen esitteet ovat kunkin yhdistyksen vastuulla. Olisi liiton yhtenäisen ulkoasun kannalta merkityksellistä, jos JHL tarjoaisi yhdistyksilleen valmiiksi tuotettuja, muokattavia esitepohjia. Näin yhdistykset saisivat käyttöönsä laadukkaita ja yhtenäisen näköisiä, silti paikalliseen yhdistystoimintaan yksilöityjä esitteitä.
Lisäksi kaipaisimme muokattavaa vuosikellopohjaa yhdistyksien käyttöön. Liiton sivuilta löytyy hieno vuosikellomalli, mutta mallia ei pysty muokkaamaan. Olisi toivottavaa, että yhdistyksillä olisi mahdollisuus lisätä vuosikelloon toimintansa kannalta tärkeät asiat ja muokata ajankohtia ja päivämääriä sovitun toiminnan mukaisesti.
Tekijä: Suur-Salon JHL ry
Vastaus: Toteutettu mahdollisuuksien rajoissa. Vuosikello on lisätty nettiin muokattavassa PowerPoint-muodossa, sivulle Yhdistykset / Ohjeet ja mallit. Samalta sivulta löytyy muita malleja ja ohjeita yhdistystoimintaan. Kampanjamateriaaleista löytyy kulloinkin käynnissä olevan kampanjaviestinnän mukaisia materiaaleja, osa muokattavassa muodossa. Näitä materiaaleja yhdistysten toivotaan käyttävän aktiivisesti.
Vastuukysymysten osalta on selkeämpää, että liiton ja yhdistysten esitteet ovat erilliset. Muokattavan esitepohjan käyttäminen edellyttäisi yhdistyksiltä maksullisten ohjelmistojen ja koulutuksen hankintaa ja siksi esitepohjan toteuttamiselle ei ole järkevää toiminnallista vaihtoehtoa.
13 Yhteiset tunnukset kaikkiin palveluihin
Aloite: Samojen tunnuksien käyttö liiton sähköisissä palveluissa
Esitys: Liiton sähköisiin palveluihin on järjestettävä pääsy siten, että jäsenten ei tarvitse uudelleenkirjautua siirtyessään eri palveluihin, ja että kaikissa palveluissa on käytössä yksi tunnus ja yksi salasana. Kirjautumisen vaikeus tekee palveluiden käytön epämiellyttäväksi.
Tekijä: Oulun yliopistolaiset JHL ry
Sanottua: ”Asia ärsyttää minua ja varmaan lähes kaikkia aktiiveja.” Riikka Aalto, Helsinki
”Koko jäsenrekisteri on uudistumassa, Yksi tekninen ongelma on se, että meillä on uudet systeemi, toinen se, että meillä on myös työttömyyskassa, jonka toimintaa säätelevät monet finanssisäädökset ja kirjautuminen saattaa siksi olla raskaampaa kuin liiton sivuille.” Jan Saarinen, JHL:n talouspäällikkö
Vastaus: Toteutetaan. Kirjautuminen sähköisiin palveluihin tullaan korjaamaan yhden kirjautumisen taakse. Liiton uuden jäsentietojärjestelmän käyttöönoton myötä kirjautumisessa on ollut teknisiä ongelmia, joista johtuu myös tuplakirjautuminen. Tavoitteena on yksi kirjautuminen kaikkiin sähköisiin palveluihin.
14 Liiton viestintää teroitettava
Aloite: Kriittisen mediatyöryhmän perustaminen
Esitys: Hajuttomuus, mauttomuus ja värittömyys ovat tuhonneet näkymät paremmasta tulevaisuudesta. Tästä on hyödyn kiskonut irti Suomen taloudellinen ja poliittinen eliitti. JHL:n mediatyö on laimeaa. Vaihtoehtoa oikeistolaiselle politiikalle ei ole uskallettu esittää. On vain odoteltu parempia aikoja, uutta hallitusta ja milloin mitäkin.
Myös viestinnän koordinaatiossa on ollut ongelmia. Hallituksen vastaiseen Stop-mielenosoitukseen ohjeita saatiin myöhässä siten, että ilmoittautumisaika SAK:n järjestämään ilmaiseen yhteiskuljetukseen oli jo umpeutunut Itä-Suomessa.
JHL:n on julkaistava vaihtoehtoisen talouspolitiikan perusteluja sekä tavoitteita, asetettava selkeitä vaatimuksia ja kehitettävä painostustoimia lyhyemmän työajan puolesta. JHL:n on käytävä kampanjaa julkisen sektorin puolesta ja mielettömän kalliiksi paisuneita hävittäjähankintoja vastaan.
Esitän kriittisen mediatyöryhmän perustamista, jolla parannetaan JHL:n omaa tiedotusta edellä kuvatuissa asioissa.
Tekijä: Martti Vaskonen, edustajiston jäsen, Joensuu
Sanottua: ”Kannatan kriittistä mediatyöryhmää ja sitä, että JHL on näkyvämmin esillä. — Olisi tärkeää, että JHL:n jäsenet kokisivat, että ollaan rintamassa.” Pekka Hirvonen, Helsinki
Vastaus: Huomioidaan muulla tavalla. Vastuu toimivasta viestinnästä on yhteinen. Viestinnän ja tiedottamisen päätarkoitus on tukea liiton strategisia tavoitteita. Liiton mediatyötä hoidetaan edustajiston ja hallituksen määrittelemien linjausten mukaisesti eikä tarvetta erilliselle, uudelle organisatoriselle työryhmälle ole.
15 Edustajiston kokoukset livenä nettiin
Aloite: JHL ry:n edustajiston sääntömääräisten kokousten live-striimaus
Esitys: Osa työssäkäyvistä ei tiedä, mitä ammattiliitoissa tehdään jäsenten hyväksi. JHL:n edustajiston sääntömääräiset kokoukset tulisi live-striimata, jotta jokaisella jäsenellä olisi mahdollisuus seurata kokousta reaaliajassa ja saada näin enemmän tietoa liiton linjauksista ja päätöksistä.
Tekijä: Työsuojelu- ja aluehallinnon henkilökuntayhdistys ry / Terhi Raatesalmi-Salonen, puheenjohtaja ja Tarmo Järvinen, sihteeri
Vastaus: Huomioitu muulla tavoin. Edustajiston kokousten live-striimausta on käsitelty edustajistossa aiemmin kaksi kertaa. Edustajisto päätti tuolloin, että edustajiston kokouksia ei videoida suorina lähetyksinä internetiin, vaan kokousten keskeisistä tapahtumista tuotetaan videokoosteet liiton verkkosivuille. Edustajiston kokouksista kerrotaan laajasti liiton eri kanavissa.
Edustajisto pitää voimassa 2017 tekemänsä päätöksen, että edustajiston kokouksia ei videoida suorina lähetyksinä nettiin, vaan keskeisistä tapahtumista tuotetaan videokoosteet. Nykyisen laajuista uutisointia edustajiston kokouksista jatketaan.
Katso videokooste syyskokouksesta tämän jutun alusta.
16 Eläkeläisille alennusta jäsenmaksusta
Aloite: Eläkeläisjäsenten vuosimaksuksi 60 euroa vuodessa
Esitys: Eläkeläisten jäsenmaksu on tiputettava 96 euron vuosimaksusta 60 euroon. Eläkemaksun nostaminen 60 eurosta 96 euroon 2016 sai aikaan eläkeläisjäsenten eroamisia. Osa eläkeläisistä kokee, ettei jäsenmaksu ole kohtuullinen. Osittain tästä syystä maksun korottaminen ei ole lisännyt odotetulla liiton tuloja.
Yksittäisen ihmisen kohdalla 36 euron jäsenmaksualennus ei välttämättä ole suuri, mutta pienikin rahasumma eläkeläisjäsenmaksussa vaikuttaa siihen, eroaako eläkkeelle siirtyvä jäsen liitosta.
Tekijä: Jarno Strengell, edustajiston jäsen, Mikkeli
Vastaus: Jäsenmaksut pidetään ennallaan. Jäsenmaksujen suuruudesta päätetään JHL:n sääntöjen mukaisesti vuosittain syyskokouksessa omana asiakohtanaan ennen talousarviosta päättämistä. Edustajisto päätti äänestyksellä pitää eläkeläisten jäsenmaksut ennallaan.
17 Jäsenmaksupalautukset korkeammiksi
Aloite: Aloite jäsenmaksupalautuksista
Esitys: Tietoomme on tullut, että liitto aikoo pienentää yhdistyksille tulevia jäsenmaksupalautuksia. Jäsenmaksupalautuksia tulisi päinvastoin korottaa.
Yhdistykset joutuvat hoitamaan itsenäisesti edunvalvontaa alueillaan ja kannustamaan omia toimijoitaan kouluttautumaan. Monet kurssit on muutettu verkkokursseiksi. Kouluttautumiseen ja kurssien järjestämiseen vaaditaan yhdistykseltä taloudellisia resursseja.
Meidän pitää pystyä tukemaan taloudellisesti aktiivejamme, jotka tekevät arvokasta edunvalvontatyötä sekä jäseniämme, jotka haluavat kouluttautua.
Tekijä: Nokian JHL ry / Mia Rajamäki, sihteeri
Vastaus: Ks. kohta 18
18 Jäsenmaksupalautus säilytettävä nykyisellään
Aloite: Liiton yhdistyksille maksettava jäsenmaksupalaute tulee säilyttää nykyisellä tasolla
Esitys: Lähes kaikki työ yhdistyksissä tehdään vapaaehtoistyönä. Puheenjohtajien, jäsenasioidenhoitajan ja hallituksen jäsenten ei ole mahdollista olla mukana lähipalvelupäivissä ja työpaikkakäynneillä päiväsaikaan, ellei toimija hae palkatonta vapaata työantajaltaan. Yhdistys tarvitsee rahaa, että voisi korvata menetetyn ansion toimijoilleen.
Yhdistyksen toiminnan suunnittelu ja talousarvio pohjautuu liiton maksamaan jäsenmaksupalautukseen yhdistykselle. Liitto lopetti alueelliset ammatilliset verkostot ja sitä kautta taloudellisen tuen toiminnalle.
Tämä on lisännyt taloudellista painetta yhdistyksillä. Kun ammattialaverkoston jäsenet tapaavat esimerkiksi Oulun aluetoimiston alueella, he maksavat itse matkakustannuksensa ja tarjoilut, tai yhdistys maksaa.
Yhdistyksille maksettava jäsenmaksu tulee säilyttää edelleen 20 prosentissa.
Tekijä: Oulun kaupungin toimen- ja viranhaltijat JHL ry / Mika Rojola, puheenjohtaja
Vastaus aloitteisiin 17 ja 18: Palautus säilytetään nykyisellään. Jäsenmaksuista päätettiin edustajiston syyskokouksessa ennen talousarviosta päättämistä. Edustajisto päätti, että jäsenmaksupalautus säilytetään nykyisellään.
21 Teseihin lauseke, joka purkaa pattitilanteet
Aloite: Työehtosopimuksiin lauseke paikallisen sopimisen pattitilanteiden varalle
Esitys: Työehtosopimuksiin pitää lisätä lauseke paikallisen sopimisen pattitilanteiden varalle. Jos paikallisista työehdoista sopiminen ei onnistu, pattitilanne siirtyisi automaattisesti työntekijöitä edustavan JHL:n ja työantajaa edustavan etujärjestön ratkaistavaksi. Tämä tapahtuisi kolmen kuukauden sisällä siitä, kun niin sanotut paikalliset sopimusneuvottelut ovat.
Tekijä: Tiealan yhdistys JHL ry / Tapio Ristamäki
Vastaus: Ei jatkokäsittelyyn. Paikallinen sopiminen perustuu pääosin työehtosopimuksiin. Paikallista sopimusta ei ole pakko tehdä, mikäli yhteistä tahtotilaa ei löydy. Tällöin työehtosopimus kertoo, mitä määräyksiä noudatetaan.
Tulkitsemme aloitteen kumpuavan tilanteista, joissa viimekätisenä ratkaisuna on työnantajan päätös erän jakamisesta. JHL pyrkii aina muuhun ratkaisuun kuin puhtaaseen työnantajan päätösvaltaan.
Aloite ei johda jatkokäsittelyyn sopimusvalmistelussa.
Nämä aloitteet menivät sääntö- ja vaalityöryhmän käsittelyyn
19 Yksi yhdistys vastuuseen (Meijän Sote JHL ry)
Liiton ja yhdistyksen sääntöihin on lisättävä kohta, jonka mukaan samalla työnantajalla sekä mahdollisilla yhtiöillä on vain yksi JHL:n yhdistys, joka vastaa jäsenten edunvalvonnasta ja muista yhdistyksen sääntöjen 2 §:n yhdistyksen tarkoituksista.
20 Kaikki tesit edustajiston jäsenäänestykseen (Martti Vaskonen)
Edustajiston on toimeenpantava jäsenäänestys sopimusaloittain kaikista työ- ja virkaehtosopimuksista.
Nämä aloitteet menivät jatkovalmisteluun (sopimustavoitevalmisteluun)
22 Minimipalkka kymppiin (Jarno Strengell)
JHL:n on asetettava tavoitteeksi nostaa neuvottelemiensa työehtosopimusten lähtötuntipalkan ilman lisiä 10 euroon tunti.
23 Sairauden aiheuttaman osa-aikaisen työtekijän palkkaaminen toiseen työhön (Jari Laine, Heinola)
Seuraaviin sopimusneuvotteluihin on saatava esitys, jossa lähtöpalkkaus (osa-aikaisella -50%) kuukaudessa olisi sama kuin entisessä työssä tehtävänkuvasta riippumatta, kun työntekijä siirtyy kevyempiin töihin osa-aikaisena.
24 Yhteneväiset tekstit Avaintan tesiin ja KVTES:iin (Servica JHL / Tuula Ronkainen ja Mari Rossi)
Avaintyönantajat Avaintan työehtosopimuksessa on teksti, että koulutuksen määräksi voidaan hyväksyä enintään puolet yhden allekirjoittajajärjestön kunakin vuonna järjestämien kurssien kokonaistuntimäärästä. Avaintan koulutusmääräyksissä ei ole mainintaa siitä, kuinka monta koulutuspäivää vuodessa voi käyttää koulutuksiin.
Kun päivien määrää ei ole kirjattu, niin työnantajat eivät päästä koulutuksiin. Työnantajat katsovat usein koulutuksen tarpeettomaksi tai vetoavat toimijan varallaoloon. Taloustilannetta pidetään myös esteenä koulutukseen pääsemiseen. Esitämme molempien sopimusalojen työehtosopimuksiin yhteneväiset tekstit.
25 Maatalouslomittajien työmatkat työajaksi (Pyhä-Siika JHL)
Maatalouslomittajan matka-ajat tulee lukea työajaksi. Maatalouslomittajalle voi päivän aikana kertyä yli 200 km työmatkaa. Tämä tarkoittaa jopa neljää tuntia työpäivän päälle ajoa. Osa-aikaistetuilla ei ole mahdollisuuksia turvata toimeentuloa sivutyöllä, koska kaksiosainen työpäivä yhdistettynä työmatka-aikaan voi tarkoittaa päivittäin jopa 12 tuntia töissä tai työmatkalla.
Lomittajat kuuluvat kvtesin piiriin, mikä työmatkojen osalta tarkoittaa sitä, ettei työmatkoihin käytettyä aikaa lueta työajaksi.
26 Työsuojeluvaltuutetuille oikeus kouluttautua (Oulun yliopistolaiset JHL ry)
Työsuojeluvaltuutetun koulutusoikeutta on laajennettava vastaamaan luottamusmiesten koulutusoikeutta.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on vaativa ja monitahoinen. Työelämän murros lisää työkentän laajuutta ja koulutuksen tärkeys korostuu.
27 Tesiin oikeus lyhentää työaikaa läheisen hoidon vuoksi (Anita Vihervaara, Helsinki)
JHL:n on huomioitava sopimusneuvotteluissa mahdollisuuden työajan lyhentämiseen oman vanhemman tai läheisten huolenpidon ja hoidon johdosta.
Nykyisin perhevapaat ovat keskittyneet työntekijöiden työuran alkuun. Väestön ikääntyessä on henkilöiden huolehdittava myös vanhemmistaan oman työnsä ohella tai he toimivat työssä käyvinä omaishoitajina.
JHL:n on huomioitava sopimusneuvotteluissa mahdollisuus työajan lyhentämiseen vanhemman tai läheisten huolenpidon ja hoidon johdosta, esimerkiksi neljän päivän lyhennettynä työviikkona tai kuuden tunnin lyhennettyinä työpäivinä.
28 Koulutuksen tarjoaminen takaisin KVTES:iin (Stefan Loman, Helsinki)
Työnantajan tulee tarjota koulutusta henkilöille, joilla ei ole työnantajan näkemyksen mukaan riittävää koulutustasoa haettavaan tehtävään. Tätä ei ole enää KVTES:issä ja se pitäisi saada takaisin.
29 Erityislapsille kaksi hoitopaikkaa (Hämeenlinnan kaupungin JHL ry)
Perhepäivähoidossa lasten erityinen tuki ja hoitoisuus tulisi huomioida lasten lukumäärän vähentämisellä, kuten päiväkodissakin.
Silti perhepäivähoitajien pitää saada täysimääräinen palkka siten, että erityistä tukea vaativalle lapselle varataan kaksi hoitopaikkaa. Siten saisimme kuntien välillä olevan hyvin kirjavan tehtävien vaativuuden mukaan maksettavan korvauksen tasaveroiseksi koko Suomessa, mutta myös tasa-arvoiseksi lasten hoidon tarpeen huomioimisen koko päivähoidon osalta.