Liiton nimi vaihtoon, tulkkaustukea maahanmuuttajille, työhuonevähennys perhepäivähoitajille… JHL:n edustajisto käsitteli 23 aloitetta – Lue täältä, mitä niille kävi

Pitäisikö JHL:n nimeen lisätä sana ammatti? Tulisiko liiton tarjota jäsenille enemmän Facebook-kuvakehyksiä? Onko palomiesten eläkeikä liian korkea? Muun muassa näitä asioita JHL:n edustajisto käsitteli syyskokouksessaan.

JHL:n edustajiston syyskokouksessa oli pöydällä yhteensä 23 aloitetta. Aloitteet koskivat muun muassa perhepäivähoitajia, Oulun aluetoimiston toimipisteiden yhdistämistä ja pelastushenkilöstön eläkeikää.

Toisin sanoen: aloitteet liittyivät niin liiton sisäisiin toimintatapoihin ja jäsenasioihin kuin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. 

Osaan aloitteista edustajisto ottaa lopullisen kannan. Se tarkoittaa, että liitto ryhtyy tai on ryhtymättä aloitteessa esitettyihin toimiin tai edistää aloitteen tavoitteita muulla tavoin.

Osa aloitteista taas on sellaisia, joista edustajisto ei voi päättää heti. Ne siirtyvät edustajistosta jatkovalmisteluun esimerkiksi liiton hallitukselle, työvaliokuntaan, liiton eri toimialueille, sääntö- ja vaalityöryhmään tai erikseen perustettavaan työryhmään.

Aloitteen käsittely etenee seuraavasti:

Se JHL:n toimialue tai yksikkö, jolle aloitteen asia kuuluu, laatii vastausehdotuksen joko itse tai tarpeen vaatiessa liiton hallituksen kanssa. Sen jälkeen hallitus käsittelee vastausehdotuksen. Sitten vastausehdotus menee hallituksen esityksenä edustajistoon, joka tekee siihen muutoksia, jos kokouksessa sellaisia vaaditaan.

Aloitteenteko-oikeus on kaikilla edustajiston jäsenillä, yhdistyksillä, yhteistyöjärjestöillä ja liiton hallituksella.

Edustajisto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tämän vuoden syyskokouksen edustajisto piti Vantaalla 14.–15. marraskuuta. Katso täältä video, jossa edustajiston jäsenet kertovat, mitä heille jäi käteen lakkosyksystä.

Tänä syksynä edustajisto käsitteli seuraavat 23 aloitetta.

1 Oikeus tuettuun aikuiskoulutukseen

Aloite Taloudellisesti tuettuja aikuiskoulutuspolkuja varhaiskasvatuksen eri ammattiryhmille

Esitys Uusi varhaiskasvatuslaki muuttaa päiväkotien henkilöstörakennetta merkittävästi. Kahdella kolmasosalla tulee olla joko varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus.

Näistä vähintään puolella tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Kolmasosalla henkilökunnasta tulee olla vähintään lastenhoitajan kelpoisuus. Uusi henkilöstörakenne astuu voimaan 2030, mutta jo siirtymäajalla edellytetään, että varhaiskasvatuksen järjestäjät huomioivat uuden henkilöstörakenteen rekrytoinneissaan.

Varhaiskasvatuksen moni- ja laaja-alainen ammattitaito ja osaaminen tulee tunnistaa ja tuoda esille ”opettaja”painotteisesta laista huolimatta. Laadukkaan varhaiskasvatuksen tuottavat moniammatilliset tiimit, joissa yhteisesti jaetaan osaamista lapsien parhaaksi.

JHL:n tulisi liittona selvittää taloudellisesti tuettuja aikuiskoulutuspolkuja varhaiskasvatuksen eri ammattiryhmille, jotta työllisyys turvattaisiin osaamisen kehittämisen kautta.

Kaikille työsuhteessa työskenteleville lasten-, lähi-, päivä- ja perhe-päivähoitajille, joita lakimuutos koskee, on turvattava oikeus opiskella aikuiskoulutustuella, ilman lisäehtoja.

Myös työnantajan tulee tukea opiskelun ja työn sovittamista joustavilla työaikajärjestelyillä.

Tekijät Helsingin varhaiskasvatus JHL ry / Anita Vihervaara

2 Lisää panostusta opiskelijajäseniin

Aloite Koulutiedotustoiminnan kehittäminen

Esitys JHL:ssä on paljon opiskelijajäseniä. Kuinka hyvin saamme pidettyä heidät jäseninä, kun he valmistuvat? JHL:n koulutiedottaja käy oppilaitoksissa, mutta muutkin ammattiliitot ovat markkinoimassa eri tavoin toimintaansa.

Tänä syksynä eräässä ammattikorkeakoulussa opiskelijoilla oli parissa päivässä toisen ammattiliiton sponsoroimat haalarit ja kangasmerkkejä. Opiskelijat liittyivät toiseen liittoon jo ensimmäisellä opiskeluviikolla ja kiinnittyiväkin siihen, sillä heille jää mieleen, että kyseinen liitto sponsoroi heidän toimintaansa. JHL:n koulu-tiedotusta tai muuta markkinointikäyntiä ei ensimmäisten viikkojen aikana tehty.

Esitän, että JHL asettaa alueittain määrälliset tavoitteet oppilaitosvierailuille ja ne aikataulutetaan tarkoituksenmukaisesti. Mietitään myös tapoja herättää opiskelijoiden kiinnostus ammattiliittoa kohtaan. Liiton on myös varmistettava riittävät resurssit koulu-tiedotustoimintaan.

Tekijät Jaana Tyni, Kuusamo

3 Kimppakyydit kursseille helpommiksi

Aloite Aloite liiton kursseille tai muihin tilaisuuksiin ns. kimppa-/yhteiskyydissä matkustamisen tehostamiseksi

Esitys Kurssien ja muihin liiton yhteistilaisuuksien hakulomakkeisiin tulisi saada rastitettava kohta, jossa hakija suostuu siihen, että hänen osallistumisestaan saa kertoa muille osallistujille.

Kun nimi sitten on julkaistu esimerkiksi kurssitiedotteessa, kurssilaiset voivat keskenään sopia omalla autolla tapahtuvista kimppakyydeistä. Uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa matkustamista ja taloudellista säästöä.

Tekijät Tienalanyhdistys JHL ry / Tapio Ristamäki

4 Paremmat kannustimet uusia jäseniä hankkiville

Aloite Jäsenhankintaan liittyvä aloite

Esitys JHL:llä on olemassa bonuspistejärjestelmä jäsenille, jotka hankkivat uusia jäseniä. Paremmilla bonuspisteillä tulisi palkita jäsen, joka hankkii sellaisen uuden jäsenen tai jäseniä, joka kuuluu Yksityiseen työttömyyskassaan YTK:hon tai ei kuulu mihinkään liittoon.

Tekijät Tienalanyhdistys JHL ry /  Tapio Ristamäki

5 Työhuonevähennys perhepäivähoitajille

Aloite Perhepäivähoitajien työhuonevähennys

Esitys Liiton tulisi käynnistää neuvottelut verohallinnon kanssa siitä, että omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat saisivat verotuksessa huomioiduksi työhuonevähennyksen paikkakunnasta riippumatta. Nyt käytäntö vaihtelee verohallinnon eri toimipisteiden välillä.

Tekijät Liedon julkisten ja hyvinvointialojen yhdistys JHL ry / Marjut Laiho ja Leila Kvarnström

SanottuaKuntaliiton kustannuskorvaus ei kata perhepäivähoitajien todellisia kuluja. Tuloverolaissa työhuonevähennys voi olla mahdollinen, jos ei ole niin sanottua työpistettä, mitä perhepäivähoitajalla ei ole, jos hän työskentelee kotona. Perhepäivähoitajalla on normaalisti työvälineenä tietokone, mutta sen hankinta ja huolto ovat vähennyskelpoisia vain jos on oikeutettu työhuonevähennykseen.” Anita Vihervaara, Helsinki

6 Jäsenille profiilikuvakehykset

Aloite JHL:n näkyvyyden parantaminen sosiaalisessa mediassa

Esitys JHL:n tulisi ottaa sosiaalisen median hyödyntäminen paremmin huomioon viestinnässä ja markkinoinnissa. Yksi tapa toteuttaa tätä on kuvakehykset. Facebook-profiilikuviin laitettavien kehyksien olisi ollut hyvä olla käytössä kevään 2018 työtaistelujen yhteydessä. Samoin irtisanomislakia tukevien uutisten tueksi olisi syksyllä 2018 toivottu kuvakehyksiä.

Tekijät Suur-Salon JHL ry

SanottuaAsian ei edes pitäisi tulla tänne aloitteeksi, profiilikuvakehyksen toteuttaminen on niin pieni ja itsestään selvä asia.Jarno Strengell, Mikkeli

7 Kaikkien edustajistossa puhuneiden nimet julki

Edustajisto piti syyskokouksen 14.-15. marraskuuta.

Aloite Edustajistopuheenvuoron käyttävien nimet ja puheenvuorot tiivistetyssä muodossa JHL:n nettisivuille/Motiivi-lehteen

Esitys JHL:n edustajistossa puheenvuoron käyttävien edustajiston jäsenten nimet ja puheenvuorot tulisi julkaista tiivistetyssä muodossa JHL:n nettisivuilla tai Motiivi-lehdessä. Siten jäsenistö saa kattavat tiedot siitä, mistä heidän valitsemansa edustajat keskustelevat liiton ylimmässä päättävässä elimessä.

Tekijät Tiealanyhdistys JHL ry / Tapio Ristamäki

8 Kotisivuille raportointisivut luottamushenkilöille

Aloite JHL:n kotisivuille raportointisivut luottamushenkilöille ja työsuojeluvaltuutetuille

Esitys JHL:n verkkosivuille tulisi luoda raportointisivut, joilla luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut kävisivät kertomassa, millaisissa tehtävissä ovat ajaneet jäsenten etuja. Siten esimerkiksi uudet jäsenet saisivat tietoa siitä, mikä luottamushenkilöiden toimenkuva on.

Tekijät Tiealanyhdistys JHL ry / Tapio Ristamäki

9 Kajaanin toimipisteen lakkauttaminen uudelleenharkintaan

Aloite Oulun ja Kajaanin toimipisteiden yhdistäminen

Esitys Oulun seudun aluetoimiston Kajaanin toimipiste ollaan lakkauttamassa ja sen henkilökunta on siirtymässä Ouluun vuoden 2019 alussa. Ratkaisua tulisi miettiä uudestaan, sillä työnantajat haluavat sanella työsopimusten ehtoja paikallisesti.

Ammattiyhdistysten tulisi näkyä maakunnissa tasapuolisesti, myös Kainuussa, jossa JHL:n näkyvyys heikkenee, jos toimisto lakkautetaan keskeiseltä paikalta Kauppakadulta. Lisäksi välimatkat toimipisteiden välillä pitenevät.

Tekijät Yhdeksän kainuulaista yhdistystä: Kajaanin kunnalliset JHL ry, Hyrynsalmen JHL ry , Sotkamon JHL ry, Kuhmon JHL ry, Suomussalmen JHL ry, Paltamon JHL ry, Kainuun kuntayhtymän JHL ry, Kainuun varuskuntien henkilökunta JHL ry ja Raideammattilaisten osasto JHL ry.

SanottuaRatkaisu heikentää huomattavasti kainuulaisten yhdistysten toimintaedellytyksiä. Kuntakokeilun johdosta Kainuun tilanne on eri kuin muiden. Edunvalvonnallisiin asioihin tarvitaan Kainuuseen JHL:n edustajaa neuvotteluihin ja työryhmiin.Anna Grip, Sotkamo

Ratkaisu lisää yhdistysten ja aktiivitoimijoiden taakkaa. Me aktiiviset toimijat tarvitsemme läsnä olevaa tukea neuvottelutilanteisiin. Kainuulaisina meillä olisi enemmänkin tarvetta yhdelle toimitsijalle lisää.Tarja Heikkinen, Kuhmo

Tänä päivänä on kaikenlaisia etätyömuotoja. Voisimme vaikka olla osan viikkoa narun päässä etätöissä kotona. Mutta onko liitto suunnitellut uusien aluetoimistojen lakkauttamista? Jos Rovaniemi yhdistyy Ouluun, tulee välimatkoista kohtuuttomia.Rainer Määttä, Rovaniemi

Tästä ei tule satojen tuhansien tai miljoonien säästöjä. Kyse on siitä, että organisaatio olisi mahdollisimman vastustuskykyinen eri tilanteille: olisi palveluorganisaatio, joka ei mene nurin tai kipsiin, kun tulee esimerkiksi sairauslomia.Håkan Ekström, JHL:n toimialajohtaja

10 Lisää maahanmuuttajia jäseniksi

Aloite Maahanmuuttajakoordinaattoripilotointi

Esitys Maahanmuuttajien määrä kasvaa vauhdilla yhteiskunnassa ja työpaikoilla. JHL:n tulisi kohdata ja tavoittaa maahanmuuttajataustaiset työntekijät paremmin ja saada heidät järjestäytymään.

Helsingissä tulisi käynnistää maahanmuuttajakoordinaattorien pilotointihanke, jossa koordinaattorit antaisivat eri kielillä ohjausta JHL:stä ja ay-toiminnasta sekä toimisivat jäsenhankkijoina. JHL:n tulisi lisätä määrärahoja tehokkaampaan jäsenrekrytoimiseen maahanmuuttajien osalta.

Tekijät Helsingin yhteisjärjestö JHL ry / Stefan Loman ja Riikka Aalto

11 Maahanmuuttajien edunvalvonnasta tehokkaampaa

Aloite Kenelle kuuluu vastuu auttamisesta

Esitys JHL:n tulisi budjetoida tulkkauspalveluun varattua rahaa suomen kieltä taitamattomien jäsenien asioiden hoitamiseen. Aktiivijäsenien kielitaidon hyödyntäminen olisi merkittävä etu, sillä he hallitsevat ammattisanaston ja työelämän käytännöt.

Tulkkauspalveluille tulisikin korvamerkitä rahaa, josta eri kieliä taitaville aktiiveille tulisi maksaa saman verran tulkkauspalkkioita kuin tulkkikeskuksesta hankituille tulkeille.

Tekijät Pääkaupunkiseudun yksityisen sosiaali- ja terveysalan henkilökunta JHL ry / Abdulkadir Mohamud

12 Liitolta korvaukset tulkkaus- ja käännöspalveluista

Aloite Tulkkausavun korvaaminen yhdistyksille

Esitys Liiton tulisi korvata yhdistyksille keskitetysti tulkkaus- ja käännöspalvelut. Yhdistyksien jäsenten joukkoon on tullut muutamassa vuodessa paljon ihmisiä, joiden suomen kielen taito on puutteellinen.

Edunvalvonnassa tämä aiheuttaa hankaluuksia, sillä esimerkiksi ulkomaalaislaki ja kielilaki eivät turvaa ihmistä, jolle yhdistys ei pysty tarjoamaan tietoa omalla kielellä tai tulkkauspalvelua. Joillakin yhdistyksillä on tähän taloudellisia mahdollisuuksia, toisilla ei.

Tekijät Katja Talonpoika, liiton hallituksen jäsen

13 Alueille omat opiskelijayhdistykset

Aloite Alueellisten opiskelijayhdistyksien perustaminen

Esitys Liitossa edustaa opiskelijajäseniä oma yhdistys, johon kuuluu noin 8 000 jäsentä ympäri Suomen. Sen tapahtumat pidetään pääkaupunkiseudulla, mikä johtaa siihen, että pohjoisen opiskelijat eivät usein pääse niihin.

Oman alueen opiskelijajäsenten kiinnittäminen alueellisiin yhdistyksiin taas on jäänyt käytännössä toteutumattomaksi tavoitteeksi. Liiton tulisikin perustaa alueellisia opiskelijayhdistyksiä, jolloin alueellisesti tasavertainen opiskelijatoiminta tulisi mahdolliseksi.

Tekijät Tyrnävän JHL ry, Kempeleen JHL ry ja PPSHP JHL ry / Mervi Salomaa, Kristina Ahl ja Paula Vahtola

14 Jäsenmaksurästeistä nopeasti tieto yhdistyksille

Aloite Tiedonsaanti jäsenen jäsenmaksurästeistä nykyistä nopeammin yhdistyksien käyttöön

Esitys Suur-Salon JHL ry:ssä on käytäntönä soittaa jäsenille, joiden nimi on jäsenmaksujen rästilistalla. Tavoitteena on selvittää, miksi jäsenmaksut ovat jääneet maksamatta ja saada jäsen pysymään liitossa ja yhdistyksessä.

Rästilistan saapuessa yhdistykseen jäsenen maksut ovat maksamatta monen kuukauden osalta. Rästejä voi olla siinä vaiheessa vaikea maksaa.

Liitto taas lähettää jäsenelle tekstiviestin ensimmäisenä huomautuksena. Se ei saa kaikkia jäseniä reagoimaan maksamattomiin maksuihin. Tässä vaiheessa olisi hyvä, että tieto tulisi yhdistykselle, jotta se voisi ottaa jäseneen mahdollisimman nopeasti yhteyttä.

Liiton tulisi tiedottaa yhdistyksiä maksamattomista jäsenmaksuista viimeistään siinä vaiheessa, kun jäsenelle lähetetään tekstiviesti.

Tekijät Suur-Salon JHL ry:n hallitus

15 Kunniamerkkejä liiton jäsenille

Aloite Kunniamerkkejä liittomme jäsenille

Esitys JHL:ssä on pitkään ansioituneesti työskennelleitä ja merkittävissä luottamustehtävissä työpaikoilla toimineita jäseniä, joita työnantajat eivät ole halunneet palkita.

Nämä henkilöt ovat toimineet jopa pääluottamus- tai luottamusmiestehtävissä ja muissa yhteistyöryhmissä työpaikoillamme. JHL ammattiliittona voisi hakea vuotta kohden esimerkiksi 5­-10 aktiivijäsenelle ritarikunnan kunniamerkkiä yhdistysten hakemusten pohjalta.

Tekijät Oulun yliopistolaiset JHL ry

16 Palvelutakuu aluetoimistoille

Aloite Liiton palvelutakuu

Esitys Aluetoimisto on myös jäsenten, yhdistysten ja luottamushenkilöiden lähin tuki.

Kuitenkin aluetoimitsijoita on välillä vaikea tavoittaa. Usein työpaikan ongelmatilanteet ovat sellaisia, että niihin pitää pystyä reagoimaan nopeasti. Siksi on tärkeää, että luottamusmies saa nopeasti yhteyden aluetoimitsijaan. Jos luottamusmies ei saa tarvitsemaansa tukea, eivät jäsenet saa jäsenmaksuilleen vastinetta.

Liitossa tulee määritellä palvelutakuu, jonka myötä yhteydenpito on sujuvampaa. Palvelutakuussa määritellään aikarajat, joissa aluetoimitsijan, toimiston tai jäsenpalveluyksikön on vastattava yhteydenottopyyntöihin ja viesteihin. JHL:n on myös varmistettava riittävät resurssit tähän.

Tekijät Kuusamon JHL ry / Jaana Tyni

17 Pelastushenkilöstön eläkeikä alemmas

Aloite Ammatillisen eläkeiän alentaminen ja muut mahdolliset toimet mahdollistaa kaikkien työtekijöiden yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä terveenä eläkkeelle

Esitys JHL:n tulee vaatia SAK:ta aloittamaan selvitystyö ammatillisten eläkeikien yksipuolisen poistamisen vaikutuksista.

Palomiehet yrittävät loppuun asti sinnitellä vuosittaiset testit läpi ja samalla pelkäävät ikääntyessään suoriutumisensa puolesta. Arkisissa palo- ja pelastustehtävissä ovat läsnä korkeat paikat, kuumuus, kylmyys, altisteet, väkivalta, erittäin kovat fyysiset rasitteet ja monet muut hengenvaaralliset elementit.

Palomiehet ikääntyessään aiheuttavat äärirajoilla työskennellessään vakavan turvallisuusriskin pelastettaville, kollegoilleen ja itselleen. Tämä näkyy jo nyt ikääntyvien palomiesten työtapaturmataajuuden merkittävänä nousuna.

Selvityksestä tulee ilmetä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä, vakavien työtapa-turmien taajuus sekä uusien työntekijöiden mahdollisuudet päästä koulutuksen jälkeen töihin. Selvityksestä pitää ilmetä myös eläkeiän noston vaikutus työntekijöiden yhdenvertaiseen mahdollisuuteen päästä terveenä eläkkeelle myös näiltä aloilta.

Selvitysten tulosten perusteella aloitetaan mahdolliset toimet eläkeiän laskemiseksi niin, että kaikilta aloilta on mahdollisuus päästä yhdenvertaisesti terveenä eläkkeelle. Tavoitteena on mahdollistaa myös muilla toimilla kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet eläkkeelle pääsyyn terveenä, esimerkiksi palo- ja pelastusalalta.

Tekijät Hämeenlinnan palomiesten yhdistys JHL ry / Miikka Viitala

SanottuaOn syvä huoli muun muassa pelastushenkilöstön selviytymisestä arjessa nykyiseen eläkeikään saakka ja vakava huoli meidän kaikkien turvallisuudesta. Eläkeiän palauttaminen 55:een ei ole tavoiteltavissa oleva, mutta 58-60 ikävuotta on.Anita Mäkelä, Hämeenlinna

Liiton tulisi kehittää laajasti jäsenistönsä etua. Eläkeikään voi vaikuttaa alakohtaisen eläkejärjestelmän kehittämisellä. Jos edustajisto tekee päätöksen, ettei ole mahdollista kehittää uusia vaihtoehtoisia ratkaisuja, ei päätös voi olla oikea. On suotavaa antaa liiton palkatulle henkilöstölle mahdollisuus neuvotella parannuksia.Satu Joensuu, Pori

Kannan syvää huolta siitä, miten ikääntyvät pelastajat pysyvät terveenä. Työkykytestien välillä voi tapahtua oleellisia muutoksia. En halua olla todistamassa, kun pelastajasta tulee pelastettava.Jani Neiglick, Heinola

18 Kaikki työ- ja virkaehtosopimukset jäsenäänestykseen

Aloite Sääntömuutosesitys

Esitys Edustajiston tulee toimeenpanna jäsenäänestys sopimusaloittain kaikista työ- ja virkaehtosopimuksista.

Edustajisto voi hyväksyä työehtosopimuksen, jos sitä on jäsenäänestyksessä kannattanut vähintään yksi kolmsosa äänestäneistä jäsenistä. Edustajisto voi päättää vastoin jäsenäänestyksen tulosta, mikäli vähintään kolme neljäsosaa edustajiston jäsenistä on jäsenäänestyksen tuloksesta poikkeavan esityksen kannalla edustajiston kokouksessa asiasta päätettäessä.

Perusteluna on, että ammattiyhdistysliike Suomessa ei ole esittänyt vaihtoehtoa uusliberalistiselle talouspolitiikalle. Kehitys on johtanut työ- ja palkkaehtojen heikentymiseen sekä julkisen koulutus- ja palvelusektorin rapautumiseen.

Ay-liikkeen näköalattomuus on saanut jäsenet äänestämään jaloillaan, siirtymään Yleisen työttömyyskassan YTK:n jäseneksi tai jättäytymään täysin sitoutumattomaksi työ-markkinoille. Lähes joka viides työntekijä on jo YTK:n jäsen.

Tekijät Martti Vaskonen, Joensuu

SanottuaTämä olisi haasteellista järjestää. Ehkä esille voisi lisäksi ottaa kysymyksen, että pitäisikö osa hallituksen hyväksymistä sopimuksista siirtää edustajiston hyväksyttäviksi. Se, että vietäisiin edustajistolta vielä jäsenille, voi olla vaikeampi hyväksyä.” Jarno Strengell, Mikkeli

Nousee kysymys sopimusmekaniikoista: valtakunnansovittelijan pöydässä on tiukat aikataulut vastata, hyväksytäänkö vai hylätäänkö, kysymys on tunneista. Toinen asia on se, että teidät on valittu tänne, teillä on jäsenistön luottamus tehdä näitä päätöksiä. Jos haluatte ulkoistaa sopimuksen hyväksymisen jäsenistölle, niin mistä sitten edustajisto päättää?” Teppo Järnsted, Kotka

19 Liitolle uusi nimi

Aloite Liiton nimen muutos

Esitys Esitämme JHL-liiton nimen täydentämistä sanalla ammatti. Nykyinen liiton nimi Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto muutetaan muotoon Julkisten- ja hyvinvointialojen ammattiliitto.

Tekijät JHL:n Kaakkois-Suomen edustajat JHL:n edustajistossa: Jarno Strengell, Tuija Kuikka, Satu Taavitsainen, Kirsi Rastas, Tuomas Seppänen, Markku Ylönen ja Pirjo Mussalo.

Sanottua ”Aikoinaan tuli lapsus, että nimestä jäi pois ”ammatti”. Pamillakin lukee nimessään palvelualojen ammattiliitto. Tällä hetkrllä on paljon nuoria, jotka liittyvät YTK:hon. Asia voi kuulostaa pieneltä, mutta käytännössä jos ammattiliitto-sana lukee aina julisteissa, tarroissa ja niin edelleen, se tuo hyvää mainosta.” Jarno Strengell, Mikkeli

20 Lupa- ja valvontaviraston palkkausjärjestelmä uusiksi

Nimi Aloite JHL:n edustajistolle uudesta lupa- ja valvontavirastossa käytettävästä palkkausjärjestelmästä

Esitys Valtion uudessa lupa- ja valvontavirastossa (Luova) noudatetaan Palkkavaaka-palkkausjärjestelmää. Järjestelmä on vaikeaselkoinen ja sisältää elementtejä, joissa henkilöön liittyvät syyt (”pärstäkerroin”) voivat vaikuttaa liikaa henkilökohtaisen suoriutumisen arviointiin ja estää palkkakehityksen jopa vuosikymmeniksi.

Viraston käynnistyminen on sote-muutoksien viivästymisen vuoksi siirtynyt aloitettavaksi vuodelle 2021. JHL:n tulee selvittää uuden palkkausjärjestelmän luomisen mahdollisuutta virastoon. Mikäli uutta järjestelmää ei voida luoda, tulee järjestön ryhtyä neuvotteluihin pääsopijajärjestöjen kanssa järjestelmän kehittämiseksi siten, että se ei ole niin vaikeaselkoinen.

Lisäksi henkilökohtaisen palkan osuuteen liittyvän arvioinnin kriteeristön tulee olla selkeämpi ja erimielisyyksien ratkaisuun tulisi olla selkeämmät toimintatavat.

Edustajiston tulee ohjeistaa järjestöä toimimaan siten, että valtiolla työskentelevien virkamiesten imago paranee. Lisäksi ves-neuvotteluissa liiton neuvottelijan on otettava paremmin huomioon kentän näkemykset ennen neuvottelutuloksen hyväksymistä.

Tekijät Työsuojelu- ja aluehallinnon henkilökuntayhdistys ry / Terhi Raatesalmi-Salonen, Tarmo Järvinen

21 Perhepäivähoitajille palkkatasa-arvo

Aloite Muutos KVTES:n Perhepäivähoitajia koskevaan liitteeseen 12

Esitys Liiton on tehtävä muutos KVTES:in perhepäivähoitajia koskevaan liitteeseen 12 palkkausta koskevan luvun pykälään neljä (4§) peruspalkasta sekä siihen liittyvään soveltamisohjeeseen.

Kohtia pitää muuttaa siten, että samasta työstä on maksettava sama palkka eikä työn suorittamista ja palkkaa pidä arvioida koulutuksen mukaan.

Perhepäivähoitajien palkka määräytyy hoitajalta varattujen hoitopaikkojen lukumäärän mukaan. Sopimuksessa palkkauskohtaan on merkitty vähimmäismäärät, mitä hoitopaikasta pitää maksaa. Lisäksi palkan suuruuteen vaikuttaa hoitajan koulutus. Ammatillisen tutkinnon suorittanut saa enemmän palkkaa kuin hoitaja, jolla ei ole tutkintoa.

Soveltamisohjeessa on annettu työnantajalle oikeus määritellä perhepäivähoitajan työhön soveltuva tutkinto. Tämä tarkoittaa käytännössä, että kaikissa kunnissa maksetaan pienempää palkkaa hoitajille, joilla ei ole ammatillista tutkintoa. Soveltamisohje ei riittävältä osin turvaa toisenlaista käytäntöä.

Perusteluna vetoamme liiton antamaan tiedotteeseen koskien epäpätevyysalennusta. Siinä todetaan, että epäpätevyysalennusta ei saa tehdä, jos työntekijä tekee samat työtehtävät kuin pätevyysvaatimukset täyttävä työntekijä. Sama koskee mielestämme perhepäivähoitajien työtä ja palkkausta. Perhe-päivähoitajathan tekevät samaa työtä koulutuksesta riippumatta.

Ei ole tasa-arvoista ja oikeudenmukaista, että sopimuksen sisällä tiettyä ammattikuntaa kohdellaan toisin kuin muita sopimuksen piiriin kuuluvia.

Tekijät Hämeenlinnan kaupungin JHL ry / Tuija Linna ja Riitta Mäkinen

22 Koulusihteereille parempi palkka

Aloite Aloite koulusihteerien palkoista

Esitys  Koulusihteerin työ on hallinnon työhön verrattavaa työtä palkkauksen näkökulmaa katsoen. Palkkaus on tällä hetkellä toimistosihteerin palkkauksen tasolla. Vetoan myös tasa-arvolakiin, koska hinnoittelu valtakunnallisesti on erittäin epäoikeudenmukaista.

Palkkakartoituksen avulla selvitetään, ettei saman työnantajan palveluksessa olevien samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ole perusteettomia palkkaeroja. Jos palkkaeroille ei ole hyväksyttävää syytä, työnantajan on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin.

Koulusihteerien työ on erittäin laaja-alaista ja erityisosaamista vaativaa. Tehtävänkuva on muuttunut vuosien saatossa, kuten peruskouluopetus ja opetussuunnitelmat. Koulusihteerit ovat tehneet muutoksen keskellä työtään samalla palkalla ja valtakunnallisesti hyvin erilaisilla palkkahinnoittelulla. Kuopiossa hinnoittelu korjattiin 2016 niin, että kaikki koulusihteerit ovat samassa hinnoittelussa.

On aika päivittää koulusihteerien palkkaus ja huomioida palkassa koulun koko, perusopetusryhmät ja oppilasmäärä, kuten se huomioidaan koulun muullakin hallintohenkilöstöllä: rehtoreilla, apulaisjohtajailla ja apulaisrehtoreilla.

Pyydän, että edustajisto vie asiaa eteenpäin valtakunnallisesti.

Tekijät Kuopion kaupungin JHL ry / Anu Kuitunen

23 Palkalliset poissaolot vanhempiaan hoitaville lapsille

Aloite Sairaita vanhempiaan hoitavien työssäkäyvien lasten mahdollisuus palkalliseen poissaoloon

Esitys Vanhat ja sairaat vanhemmat jäävät yhä useammin vanhenevien, työssä käyvien lastensa hoidettavaksi.

Lapset joutuvat kuljettamaan vanhempiaan tutkimuksiin ja lääkäriin. Myös äkillisiä tapaturmia tai sairastumisia tapahtuu. Työstä joutuu näin ollen ottamaan palkatonta vapaata, mistä aiheutuu kohtuuttoman suuria ansionmenetyksiä.

Samankaltaisesti kuin vanhemmat saavat olla palkallisella vapaalla lapsen sairastuessa, myös työssäkäyvät, vanhempiaan hoitavat lapset tarvitsevat palkallista vapaata esimerkiksi lääkärin todistusta vastaan puolkkaan tai kokonaisen työpäivän aina tarvittaessa.

Tekijät Helsingin sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilöstö JHL ry / Anna Breilin ja Jaana Syrjänen