Työllisyyspalveluiden siirrosta valtiolta kunnille käydään parhaillaan yt-neuvotteluja. Neuvottelujen piirissä useita satoja JHL:n jäseniä – muutokset koskevat kaikkiaan noin 5 000:tta henkilöä.
Työllisyyspalvelujen (TE-palvelut) uudistus toteutuu vuoden 2025 alussa. Koska palveluiden siirto valtiolta kunnille on iso urakkaa, valmistelu käynnistyi jo vuonna 2022. Viime viikolla alkoivat siirtoa koskevat yhteistoimintaneuvottelut, joiden piirissä on noin 5 000 henkilöä.
TE-toimistojen henkilöstön lisäksi väkeä siirtyy kuntiin myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristöasioista vastaavista ELY-keskuksista sekä KEHA-keskuksesta. Jälkimmäinen toimii TE-toimistojen ja Elyjen kehittämis- ja hallintokeskuksena.
JHL:n jäsenet työskentelevät lähinnä asiantuntijatehtävissä eri puolilla Suomea sijaitsevissa TE-toimistoissa. Eniten jäseniä on Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
Parhaillaan käynnissä ovat valtakunnalliset yt-neuvottelut, joissa laaditaan menettelytapaohjeet ja linjaukset virastokohteisiin.
Sen jälkeen käynnistyvät virastokohtaiset yt-neuvottelut ja lopuksi muutoskeskustelut. Jälkimmäisissä käydään jokaisen siirtyvän henkilön kanssa keskustelu siitä, mihin hän on siirtymässä ja mitä muutoksia työhön ja palvelussuhteen ehtoihin on tulossa.
Yt-neuvottetteluissa JHL:läisiä edustavat pääluottamusmies Sini Horttanaisen lisäksi ELYn ja KEHAn pääluottamusmies Päivi Niromaa, Varsinais-Suomen TE-toimiston luottamusmies Satu Bragge ja ELYn ja KEHAn varapääluottamusmies Jari Hakala. Lisäksi neuvotteluihin osallistuvat Ammattiliitto PROn ja Jukon luottamusmiehet.
Työkuorma ei yhtään vähene
Uudistus toteutuu liikkeenluovutuksella, eli henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä valtiolta kunnille. Niinpä vakituisen henkilöstön työpaikat säilyvät.
Pääluottamusmies Sini Horttanainen luottaa siihen, että myös määräaikaisten asema on vahva, sillä työkuorma ei tulevaisuudessa ainakaan vähene. Tämä johtuu uudistukselle asetetusta tavoitteesta työllistää ensi vaiheessa liki 10 000 työnhakijaa. Lisäksi uuden hallituksen tavoitteena on 100 000 uutta työllistä seuraavan nelivuotiskauden aikana.
Työnantaja vaihtuu, työpaikka vaihtuu, työyhteisö vaihtuu…
Siirtyvälle henkilöstölle uudistus tarkoittaa isoa muutosta: jokaisen työnantaja vaihtuu, monilla vaihtuu työn tekemisen paikka, samoin tuttu työyhteisö ja joillain myös työn sisältö ja asiakaskunta.
Palkka pysyy ainakin ensi vaiheessa ennallaan. Valtion virka- ja työehtosopimusta noudatetaan helmikuun loppuun 2025, eli vielä kaksi kuukautta uudistuksen astuttua voimaan. Sen jälkeen henkilöstö siirtyy kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin.
– On todennäköistä, että sopimuksen vaihtuessa myös palkkausjärjestelmä muuttuu. Luontevinta olisi, että kunta-alan sopimukseen tehtäisiin erillinen liite TE-palvelun henkilöstöä varten, sanoo pääluottamusmies Sini Horttanainen.
Lue lisää: Yksityinen: Merimiehestä tuli lähihoitaja, lakinaisesta henkilökohtainen avustaja: ”Ammatinvaihtoa ei kannata pelätä”
Lähipalvelu voi lisääntyä
Yksi uudistuksen tavoitteista on viedä työllisyyspalvelut lähelle kuntalaisia. Omaa työvoimatoimistoa ei tule joka kuntaan, mutta joissain visioissa toimisto voisi kulkea pyörillä tarjoamassa lähipalvelua.
– Lapissa välimatkat ovat pitkät. On miettimisen paikka, kuinka palvelut siellä järjestetään, sanoo Horttanainen.
Nykyään suurin osa TE-palveluista ja asiakaskontakteista ovat verkkovälitteisiä. Horttanainen ennakoi, että näin on myös jatkossa, joskin myös lähipalvelu voi hiukan lisääntyä.
Myös TE-palveluissa työskentelevien virkamiesstatus säilyy.
– TE-alueille siirtyvät työntekijät ovat jatkossakin viranhaltijoita.
Pääluottamusmies Sini Horttanainen
– TE-palveluissa lähes jokainen työntekijä käyttää julkista valtaa, joten he ovat jatkossakin viranhaltijoita.
Kunnissa henkilöstörakenne on toisenlainen: lähinnä vain kunnan- ja kaupunginjohtajilla, lääkäreillä ja opettajilla sekä huostaanottopäätöksiä tekevillä sosiaalityöntekijöillä on virka. Muut ovat työsuhteessa.
Kuntayhtymä vai vastuukuntamalli?
Vuoden 2025 alusta lukien Suomessa on nykyisen viidentoista TE-keskuksen sijaan noin 40 työllisyysaluetta. Isot kaupungit voivat muodostaa itsenäisesti oman työllisyysalueen. Alle 20 000 asukkaan väestöpohjalla kunnat voivat perustaa joko kuntayhtymän tai järjestää palvelut vastuukuntamallilla.
Valtioneuvosto vahvistaa työllisyysalueet ensi helmikuun loppuun mennessä, mutta monet kunnat suunnittelevat jo nyt yhteistyötä.
Esimerkiksi Satakunnassa valmistellaan kahden työllisyysalueen mallia. Etelässä vetovastuu on Rauman kaupungilla, Keski- ja Pohjois-Satakunnassa puolestaan Porilla.
Varsinais-Suomessa työllisyysalueet rakentuvat Turun ja Rauman ympärille ja Etelä-Karjalassa Lappeenranta ottaa vetovastuun.
Lue lisää: Vinkit talteen! Työnhaun huippuosaajat kertovat, kuinka haet työpaikkaa juuri nyt
Jäsenhankinnassa syytä aktivoitua
Ainakaan toistaiseksi yt-neuvottelut eivät ole herättäneet huomattavaa levottomuutta JHL:n jäsenistössä.
– Osa on innoissaan ja valmiina muutokseen, osa epäröi, mitä tulevaisuus tuo, sanoo Horttanainen
Suurin huoli liittyy siihen, riittääkö henkilön oma koulutuspohja uusin tehtäviin. TE-palveluiden asiantuntijatehtäviin ei nimittäin ole virallista koulutuspolkua, ja ihmiset ovat saaneet viran hyvin erilaisilla koulutuksilla ja työkokemuksella.
– Muutosvalmennukset ovat pyörähtäneet käyntiin, ja niissä mahdollisia pelkoja pyritään hälventämään. Tavoitteena on, että sekä ryhmä- että yksilötasolla TE-palveluiden työntekijät voisivat vaikuttaa tulevaan työhönsä.
– Isoissa muutoksissa piilee aina jäsenhankinnan mahdollisuus. Siksi JHL:n lippu on pidettävä korkealla.
Pääluottamusmies Sini Horttanainen
JHL:lle TE-palveluiden siirto valtiolta kunnille on jäsenhankinnan paikka. Tämä johtuu siitä, että Ammattiliitto PROlla ei ole sopimusoikeuksia kuntapöydässä, ja sen jäsenet joutuvat järjestämään edunvalvontansa tavalla tai toisella.
– Isoissa muutoksissa piilee aina jäsenhankinnan mahdollisuus. Siksi JHL:n aktiivien on syytä pitää lippu korkealla ja markkinoida liittoa ja sen palveluita. Sillä tavoin voidaan saada positiivista liikettä aikaan, kannustaa Horttanainen.
Levollisin mielin kohti muutosta
JHL:läinen Jutta Fredriksson-Koivisto, 42, suhtautuu työllisyys- ja elinkeinopalveluiden käynnissä oleviin yt-neuvotteluihin sekä tulevaan työnantajavaihdokseen levollisin mielin.
– Työnantaja on pitänyt isoja ja pieniä infotilaisuuksia TE-palveluiden siirrosta kuntien vastuulle. Myös oman liiton ja yhdistyksen kautta on kerrottu tulevista muutoksista, hän sanoo.
Koska siirron valmistelu on kesken, kovin yksityiskohtaista tietoa ei ole ollut tarjolla. Siksi hän kaipaisi täsmätietoa siitä, miten TE-palvelut järjestetään ja mihin työntekijät sijoittuvat.
Eniten Fredriksson-Koivistoa askarruttaa kuitenkin se, kuinka muutos voidaan toteuttaa niin, etteivät TE-palveluiden asiakkaat joudu kärsimään vaan saavat tarvitsemansa avun työllistyäkseen.
– Nuori syrjäytyy nopeasti, jos hän ei saa neuvoja ja ohjausta työnhakuun.
TE-asiantuntija Jutta Fredriksson-Koivisto
– Asiakkaani ovat alle kolmikymppisiä sekä suomen- että vieraskielisiä nuoria. Siinä iässä syrjäytyy helposti, jos asiakaspalvelu ei toimi eikä saa ohjausta.
Omasta puolestaan Fredriksson-Koivisto ei osaa olla huolissaan – silläkään uhalla, että hänellä ei ole vakituista virkaa vaan pitkä sijaisuus Varsinais-Suomen TE-palveluissa.
– En osaa pelätä. Luotan omaan osaamiseen ja siihen, että sen perusteella työllistyn.
”Toiveet pitäisi huomioida”
Fredriksson-Koivisto on työskennellyt TE-palveluissa vuodesta 2014 lähtien. Ensin TE-palveluiden ja kuntien monialaisessa yhteispalvelussa ja viime vuodet työelämäpolkuaan etsivien nuorten kanssa.
– Minun asiakkaillani on kokemusta teollisuus- ja ict-alan töistä. Yhdessä kartoitamme heidän osaamistaan ja toiveitaan ja teemme työllistymistä tukevia suunnitelmia.
Nykyinen virkapaikka on Uudessakaupungissa, eli Varsinais-Suomessa, mutta Fredriksson-Koivisto asuu itse Raumalla, joka kuuluu Satakuntaan.
– Työ onnistuu etäyhteyksillä ongelmitta, hän sanoo.
Fredriksson-Koivisto toivoo, että henkilöstön toiveet huomioitaisiin, kun ihmisiä aletaan sijoittaa uuteen organisaatioon.
– Olen nyt osa hyvin toimivaa tiimiä, ja tuntuisi hyvältä jatkaa tuttujen kollegoiden kanssa, vaikka asunkin Raumalla, hän sanoo.