Mihin unohtuivat kausityöntekijät:
Lomaraha viedään, kompensaatiota ei tule

Suurelle osalle kuntien ja valtion kausityöntekijöitä ei makseta tuloksellisuuserää, vaikka myös heidän lomarahojaan leikattiin viime kesänä ja leikataan jälleen tänä ja ensi vuonna. Miten tässä näin kävi, ihmettelee kokkolalainen kausityöntekijä Janne Hyvönen.

Vuonna 2016 tehty kiky-sopimus pidensi lähes kaikkien palkansaajien vuosityöaikaa 24 tuntia. Lisäksi sovittiin, että julkisella sektorilla työskentelevien lomarahoja leikataan 30 prosenttia vuosina 2017, 2018 ja 2019.

Kiky oli palkansaajapuolelle raskas rasti, sillä se vei mutta ei antanut mitään. Erityisen raskaaksi sen kokivat kuntien, valtion ja kirkon työntekijät, joiden kolmen peräkkäisen vuoden lomarahoista vietäisiin liki kolmannes.

Kun uusia työehtosopimuksia alettiin loppuvuodesta 2017 neuvotella, oli Suomen talous ihan toisessa asennossa kuin kikyä solmittaessa; vienti veti, työllisyys parani ja verotulot kasvoivat. Niinpä julkisen sektorin liitot vaativat yksissä tuumin lomarahaleikkauksen korvaamista jäsenilleen.

Kuntatyönantajan kanssa oli jo päästy alustavaan sopuun yleistä linjaa noudattavista palkankorotuksista, mutta lomarahaleikkauksen korvaaminen hiersi viime metreille asti. Henkilöstöjärjestöt vaativat 300 miljoonaa euroa, mikä korvaisi puolet menetetyistä lomarahoista. Työnantajapuolen viimeinen tarjous oli 115 miljoonaa.

Sen työntekijäpuoli nikotellen hyväksyi. Sopimustekstissä kompensaation nimi on työnantajanpuolen vaatimuksesta ”tuloksellisuuteen perustuva kertaerä”.

Parasta tulosta haettiin

Potissa oli siis 115 miljoonaa. Seuraavaksi piti löytää ratkaisu siihen, millä perusteella se jaettaisiin.

Kuntatyönantaja edellytti, että kertaerä maksettaisiin vain niille, jotka ovat edelleen kuntien palveluksessa. Ei siis esimerkiksi viime syksynä tai kuluvan vuoden alkupuolella eläkkeelle jääneille tai irtisanoutuneille, vaikka heidänkin viime vuoden lomarahojaan oli leikattu.

Hannu Moilanen
JHL:n sopimustoimitsija Hannu Moilanen

Toiseksi kohdennuksen lähtökohdaksi valittiin noin 2,5 kuukauden tarkastelujakso, jonka aikana työntekijän palvelussuhteen on oltava voimassa.

Tarkastelujakson ajankohdasta päätettiin KT Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen kesken pääneuvotteluryhmässä.  Niinpä tuloksellisuuserä maksetaan niille kuntien työntekijöille ja viranhaltijoille, joiden palvelussuhde on voimassa 3.9.2018-18.11.2018 ja joille maksetaan tuona aikana palkkaa vähintään yhtenä päivänä. Jakson aikana palvelussuhteessa voi olla enintään seitsemän päivän keskeytys.

Jälkimmäinen ehto rajaa kertaerän ulkopuolelle esimerkiksi opinto-, hoito- ja vuorotteluvapaalla olevat, mikäli heillä ei ole yhtään palkanmaksuun oikeuttavaa päivää tarkastelujakson aikana.

Mitä JHL tavoitteli kompensaatiosta neuvoteltaessa?

– Tietenkin jäsenistön kannalta parasta mahdollista ratkaisua – sellaista, joka hyödyttäisi mahdollisimman suurta joukkoa liiton jäsenistä, sanoo JHL:n sopimustoimitsija Hannu Moilanen.

Kausityöntekijät kärsivät

liikennemerkkejä kasassa
Kausityöntekijöitä palkataan kesäisin niin kuntiin, valtiolle kuin seurakuntiin. Tyypillisiin kausitöihin kuuluu puisto- ja viheralueiden ja liikuntapaikkojen hoito ja kunnossapito sekä liikennemerkkien asennus.

Koska tarkastelujakso ajoittuu syksyyn, pääsevät kertaerästä hyötymään pienipalkkaiset, usein vajaata työaikaa tekevät koulunkäynninohjaajat ja -avustajat, jotka on usein lomautettu koulujen kesäloman ajaksi. Heitä on JHL:n jäsenistössä noin 8 000 – 9 000.

Ratkaisun ikäviin puoliin kuuluu se, että monet kuntien puisto- ja viherosastoilla työskentelevät kausityöntekijät jäävät kertaerän ulkopuolelle, vaikka myös heidän lomarahojaan viime vuonna leikattiin ja leikataan myös tänä ja ensi vuonna.

Tämä johtuu siitä, että kausityöntekijät eivät täytä tarkastelujakson työssäoloehtoa, koska heidän työnsä ajoittuu useimmiten kesään.

Juuri tähän ryhmään kokkolalainen puutarhatyöntekijä Janne Hyvönen kuuluu.

– Menetys on kaikkiaan muutamia satoja euroja kolmen vuoden aikana, mutta vain muutaman kuukauden vuodessa työssä olevalle pienipalkkaiselle se on iso raha. Enkä ole suinkaan ainoa: esimerkiksi Kokkolassa meitä on samassa tilanteessa nelisenkymmentä, hän sanoo.

”Ei ole reilua peliä”

Janne Hyvönen työskentelee Kokkolan kaupungilla yleensä huhti- tai toukokuun alusta elo-syyskuulle. Nimike on puutarha-apulainen, mutta käytännössä työ on päiväkotien, koulujen ja puistojen leikkivälineiden huoltoa, kunnossapitoa ja korjausta.

– Lopun vuodesta olen työtön työnhakija. Lasten ollessa pieniä tämä menettelee, mutta kyllä minulle vakituinenkin työ kelpaisi.

Hyvönen ei voi ymmärtää eikä hyväksyä sitä, että kausityöntekijät jätettiin neuvottelupöydässä kylmästi kertaerän ulkopuolelle.

– Miksi korvausta ei voi maksaa kaikille lomarahaleikkauksen kohteeksi joutuneille? Se olisi reilua. Missä on työntekijöiden tasapuolinen kohtelu? Ei tästä voi antaa hyvää arvosanaa myöskään liitolle eikä sen neuvottelijoille.

Hän muistuttaa, että kausityöntekijät ovat muutenkin heikommassa asemassa kuin ympäri vuoden työskentelevät.

– Vaikka minulla on jo kahdestoista vuosi kaupungilla, aloitan keväällä aina ”uutena” työntekijänä. Kausityöntekijöille ei kerry lomaa samoin kuin muille, emmekä saa työnantajan joululahjarahoja tai muita huomionosoituksia.

Hyvönen toivoo, että kausityöntekijöille nimettäisiin liittoon oma edunvalvoja, joka muistuttaisi niin liiton päättäjiä kuin työnantajia ryhmän olemassaolosta ja pitäisi näiden puolta työehtoneuvotteluissa.

– Ettei kävisi toistamiseen niin kuin nyt, hän sanoo.

Kirkossa kaksi erää

Keijo Hiltunen
JHL:n sopimustoimitsija Keijo Hiltunen

Kuntasektorilla tuloksellisuuteen perustuva kertaerä on 9,2 prosenttia työntekijän palkasta, keskimäärin 209 euroa henkilöä kohden. Se maksetaan tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä.

Valtiosektorilla kertaerän suuruus, jakoperusteet ja maksuajankohta ovat samat kuin kunnissa. Myös valtiolla moni kausityöntekijä jää nuolemaan näppejään, eikä saa kertaerää.

Kirkon sopimusalalla tuloksellisuuserästä päätettiin toisin. Ensinnäkin eriä on kaksi, ja ne ovat euromääräisiä.

– Pienipalkkainen saa saman kuin enemmän ansaitseva. Se on ratkaisussa hyvää, sanoo sopimustoimitsija Keijo Hiltunen.

Kesäkuun 2018 palkanmaksun yhteydessä maksetaan 108 euron kertaerä ja vuotta myöhemmin 368 euron kertaerä. Kertaerät maksetaan kuitenkin vain kirkon yleisen palkkausjärjestelmän piirissä oleville. Tyypillisistä JHL:läisistä ammattiryhmistä sen saavat esimerkiksi kuukausipalkkaiset suntiot, vahtimestarit ja lastenohjaajat.

Tuntipalkkaisille työntekijöille kertaerää ei kirkon sopimusalalla makseta.

– Kirkon palveluksessa oli viime kesänä noin 7 500 määräaikaista työntekijää, joista huomattava osa työskentelee kesäisin tuntipalkkaisina kausityöntekijöinä eri tehtävissä, kertoo Hiltunen.