Ammattiyhdistysliikkeen ansiosta suomalaiset palkansaajat ovat saaneet muun muassa viisipäiväisen työviikon, vanhempainvapaat ja irtisanomissuojan. Nyt suunta näyttää olevan pois yhdessä sopimisesta ja solidaarisuudesta.
Kahdeksan tunnin työpäivä voi tuntua nykyään itsestäänselvyydeltä, mutta sen toteutuminen oli pitkän taistelun tulos. Vaatimus lyhyemmästä työajasta oli työväenliikkeen ensimmäisiä iskulauseita jo 1800-luvun lopulla.
Samoihin aikoihin vappua ryhdyttiin viettämään kansainvälisenä työväen juhlana.
Työväenliike vaati kahdeksantuntista työpäivää niin maailmalla kuin Suomessa. Työaikalaki tuli meillä voimaan tapahtumatäyteisenä vuonna 1917 samassa rytäkässä, jossa maamme lopulta itsenäistyi.
Se oli alkusoittoa työelämän uudistuksille, joita sekä työväenliike että ammattiyhdistysliike ajoivat pitkin viime vuosisataa. Lyhennetty työaika ei tosin vielä pitkään aikaan toteutunut käytännössä, vaikka laki saatiinkin.
Professori, tutkija Tapio Bergholm tuntee suomalaisen ay-liikkeen historian perin juurin. Hänen mukaansa toteutumisen ajankohta on edelleen kiistanalainen, koska työaika vakiintui vasta toisen maailmansodan jälkeen.
– Tärkeintä tuolloin 1917 oli, että laki saatiin ja kahdeksan tunnin työaika jäi lakiin, Bergholm sanoo.
Työväenliike ja ammattiliitot ovat alusta lähtien taistelleet inhimillisten työaikojen ja työolojen mutta myös vapaa-ajan eli lomien puolesta. Ay-liike on ollut kehittämässä työeläkejärjestelmää ja työttömyysturvaa – ja tietenkin liitot ovat vaatineet myös palkkaa.
– Nykyäänkin on nähtävissä ero maihin, joissa ei ole vahvaa ay-liikettä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa työntekijöiden vuosilomat voivat olla mitä sattuu, Bergholm huomauttaa.
Hallitus tekee lakkoilusta mörköä 1930-luvun tyyliin
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n edeltäjä Suomen Ammattijärjestö perustettiin vuonna 1907. Sitä ennen olivat jo toteutuneet muun muassa asetus työväen suojelusta sekä tapaturmakorvauslaki.
Tämä kertoo siitä, että työsuojelu oli vaatimuslistan kärjessä alusta lähtien. Tapio Bergholmin mukaan työsuojelu kiinnosti myös valtiovaltaa ja työnantajia, koska niille tuli onnettomuuksista taloudellisia seurauksia.
– SAK:n taannoinen puheenjohtaja Niilo Hämäläinen ilmaisi asian hyvin: vaikka intressi työsuojeluun on yhteinen, vain työntekijällä on pelissä oma henki ja terveys.
Bergholm kertoo esimerkin työsuojelusta AKT:n eli Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton historian varrelta. Sotien jälkeen Kotkan ammattiosasto kantoi vappumarssilla kylttiä, jossa luki ”Pöntöt pois!”
Se ei viitannut epäkelpoihin ihmisiin vaan autojen häkäpönttöihin.
– Häkähän saattoi olla hengenvaarallistakin.
– Nyt ajetut muutokset eivät perustu solidaarisuuteen. Tapio Bergholm
Työväenliikkeen historia on ollut myrskyisää, totisesti myös liikkeen sisällä, ja kaikki on heijastunut suoraan ay-toimintaan. Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen vasemmisto joutui ahtaalle, valtiovalta kielsi järjestöjä, ja 1930-luvulla muun muassa ammattiliittojen omaisuutta takavarikoitiin. Vappumarssien punaliputkin joutuivat kiellettyjen listalle.
Nykyistä vuosikymmentä verrataan keskusteluissa 1930-lukuun, mutta Bergholmin mielestä samaan ei sentään olla päädytty.
– Mitään ei ole estetty eikä kielletty, mutta lakkoilua demonisoidaan kyllä esimerkiksi hallituksen toimesta nyt samalla tavalla kuin silloin.
Lue lisää: Korona ei vappua varasta – JHL:n jäsenet kertovat, kuinka työväenjuhla onnistuu poikkeusoloissa
Palkkasäännöstely kavensi tuloeroja
Historian varrelta löytyy termi palkkasäännöstely, joka astui voimaan sodan keskellä vuonna 1942. Se tarkoitti, että pienimpiä palkkoja päätettiin nostaa reilusti ja vastaavasti suurempia palkkoja vähemmän.
Malli perustui solidaarisuuteen, ja Bergholmin mukaan se liittyi olennaisesti juuri sota-aikaan. Suomalaiset halusivat auttaa niitä, joilla oli vaikeinta. Säännöstelyä muutettiin sodan jälkeen, mutta periaate säilyi 1950-luvulle saakka, ja sen seurauksena tuloerot todellakin kaventuivat.
– Kun nyt leikkausten ja työmarkkinauudistusten yhteydessä on puhuttu talvisodan hengestä, niin siitähän nimenomaan ei ole kyse. Ajetut muutokset eivät perustu solidaarisuuteen, Bergholm kritisoi.
Solidaarinen palkkapolitiikka on sittemmin menettänyt merkitystään, ja erityisesti naisvaltaiset alat ovat turhaan jääneet odottamaan solidaarisuuden toteutumista.
Merkittävin ay-liikkeen ajama kokonaisuus on ajatus siitä, että työntekijäliitot, työnantajat ja myös maan hallitus sopivat neuvottelupöydässä tulevien vuosien työelämän pelisäännöistä. Järjestelmä tunnetaan nimellä kolmikantamalli. Se sai alkunsa sota-aikana ja kukoisti erityisesti 1980-luvulla.
Lue lisää: 5 asiaa, jotka sinun tulee tietää kolmikannasta
Ammattiyhdistysliikkeen näkemys on, että Petteri Orpon (kok.) hallitus purkaa neuvottelemisen periaatetta, ja sitä purki jo Juha Sipilän (kesk.) hallitus ajamassaan työreformissa.
Suunta pois sopimisesta on perimmäinen syy tämän kevään lakkoiluun.
– Yhteiset pelisäännöt ovat olennaisen tärkeitä myös työrauhan kannalta, Tapio Bergholm muistuttaa.
Näitä ay-liikkeen saavutuksia puolustamme
1895 Tapaturmakorvauslaki
1917 Kahdeksan tunnin työaikalaki
1922 Ensimmäinen laki vuosilomasta: 4–7 päivää
1923 Työehtosopimuslaki
1937 Kansaneläkelaki
1944 Ensimmäinen SAK:n ja työnantajien STK:n yleissopimus
1947 Luottamusmiesten aseman vakiinnuttaminen
1948 Lapsilisälaki ja tapaturmavakuutuslaki
1958 Työturvallisuuslaki
1960 Työttömyyspäivärahoja nostetaan
1961 Työeläkelait
1966 Erilliset naispalkkataulukot poistuvat, palkkaero naisten ja miesten välillä edelleen suuri
1967 Lomarahat
1970 40 tunnin työviikkoon siirtyminen
1970 Irtisanomissuoja ja syrjintäkielto
1974 Äitiysloman pituudeksi seitsemän kuukautta
1977 Talviloma eli viides vuosilomaviikko
1978 Isyysloma 12 päivää
1978 Työterveyshuoltolaki
1980 Opintovapaalaki
1984 Ansiosidonnainen työttömyysturva
1986 Tasa-arvolaki
1987 Aikuisten opintotuki
1989 Työministeriö aloittaa
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot
1995 Vuorotteluvapaa
2018 Irtisanomissuojan heikennysten torjuminen
2020 Hallituksen aktiivimallin kumoaminen
Lähteenä muun muassa SAK.
Lue lisää: Työväenliike 100 vuotta: Vallankumousvappu 1917
Oikaisu 30.4.2024 kello 12: Korjattu viimeisen kuvan kuvatekstiä. Alun perin kuvatekstissä väitettiin virheellisesti, että kuvassa näkyisi vappukulkue vuonna 2020.