Kolmikantaneuvottelut ovat jälleen käynnissä, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? 5 asiaa, jotka sinun tulee tietää kolmikannasta

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat jälleen kokoontuneet neuvottelemaan kolmikantaisesti. Kolmikantajärjestelmä on osoittautunut erittäin sitkeäksi: sen juuret johtavat aikaan ennen toista maailmansotaa ja se on selvinnyt historiansa aikana lukuisista koettelemuksista.

Sana kolmikanta on jälleen tapetilla.

Hallitus jätti 25. lokakuuta palkansaajajärjestöille esityksen ”yhteiskuntarauhan palauttamiseksi” eli työtaistelutilanteen jäädyttämiseksi. Siinä yhteydessä hallitus kutsui työmarkkinajärjestöt kolmikantaneuvotteluihin, joissa pöydällä on ollut irtisanomislaki sekä muun muassa työttömien aktiivimalli.

Työryhmä ilmoitti kolmikantaneuvottelujen päättyneen tältä erää tänään maanantaina 5. marraskuuta. SAK kertoi työskentelyn sujuneen rakentavissa merkeissä.

Lue täältä Motiivin juttu siitä, millä toimilla JHL iskee kiilaa hallituksen suunnitelmiin.

Kolmikantaisella sopimisella on Suomessa pitkät juuret – mutta mitä se itse asiassa on ja mitä sille kuuluu? Motiivi kysyi asiaa SAK:n työehto-osaston johtajalta Annika Rönni-Sälliseltä.

Annika Rönni-Sällinen.
Annika Rönni-Sällinen.

1 Mikä ihmeen kolmikanta?

Kolmikanta tarkoittaa, että lainsäädäntöä ja sopimuksia valmistellaan kolmikantaisesti. Kolme kantaa ovat työnantajakeskusjärjestöt, työntekijäkeskusjärjestöt ja valtio eli Suomen hallitus. Keskusjärjestöjä ovat palkansaajien SAK, STTK ja Akava sekä työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja KT Kuntatyönantajat.

Käytännössä kolmikantaisesti neuvoteltavaa on työ- ja työsuojelulainsäädäntö sekä ansiosidonnainen eli palkkaan perustuva sosiaaliturva, kuten työttömyysturva ja eläkelainsäädäntö.

Sen sijaan esimerkiksi ulko-, puolustus- ja ympäristöpolitiikka rajautuvat kolmikannan ulkopuolelle.

2 Mistä asti kolmikantaneuvotteluja on käyty?

Kolmikannan perusta luotiin jo kansainvälisen työjärjestö ILOn perustamisessa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Suomessa kolmikannan peruskivi muurattiin 1940, jolloin silloinen Työnantajain keskusliitto, ammattiliitot ja SAK sopivat neuvottelevansa jatkossa työmarkkinoista yhdessä (niin kutsuttu tammikuun kihlaus).

Niin sanotun sopimusyhteiskunnan on katsottu syntyneen lopullisesti heti 2. maailmansodan jälkeen. Ensimmäinen tupo eli tulopoliittinen kokonaisratkaisu allekirjoitettiin 1968.

Siitä asti kolmikantaisesti on tehty työmarkkinoita sitovia kokonaisratkaisuja, joilla on sovittu muun muassa palkoista, työehdoista ja sosiaalipoliittisista toimista. Valtio on tukenut ratkaisuja esimerkiksi verotuksen keinoin.

SAK:n puheenjohtaja Pertti Viinanen allekirjoittaa SAK:n ja STK:n TUPO-sopimusta Smolnassa Helsingissä 15. maaliskuuta 1986. Muut pöydän ääressä oik. SAK:n toinen puheenjohtaja Olavi Hänninen, Pertti Viinanen, valtiovarainministeri Esko Ollila, pääministeri Kalevi Sorsa, Krister Ahlström (STK:n hallituksen puheenjohtaja ja STK:n Pentti Somerto. Valtio tukee ratkaisua. LEHTIKUVA / ILKKA RANTA
SAK:n puheenjohtaja Pertti Viinanen allekirjoitti tupon eli sopimuksen tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta Smolnassa Helsingissä 15. maaliskuuta 1986. Pöydän ääressä oikealta vasemmalle SAK:n toinen puheenjohtaja Olavi Hänninen, Viinanen, valtiovarainministeri Esko Ollila, pääministeri Kalevi Sorsa, STK:n hallituksen puheenjohtaja Krister Ahlström ja STK:n Pentti Somerto. (Kuva: Lehtikuva / Ilkka Ranta)

3 Kuinka kolmikanta käytännössä toimii?

Hallitus, työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt neuvottelevat ratkaisuista keskenään. Esimerkiksi JHL on aivan tuoreeltaankin vaikuttanut neuvottelupöydässä SAK:n kautta.

Nyt kolmikantaneuvottelut on tältä erää saatu päätökseen, ja SAK:n jäsenjärjestöt kuten JHL kokoontuvat keskustelemaan siitä, vaatiiko uusin tilanne niiltä järjestöllisiä toimia.

Laeista päättää lopullisesti eduskunta.

4 Kuinka kolmikanta on toiminut nykyhallituksen aikana?

Juha Sipilän hallitus on koetellut kolmikantajärjestelmän rajoja muun muassa työehtoja heikentävällä kilpailukykysopimuksella. Kolmikannan asemaan on vaikuttanut myös paikallisen eli yrityskohtaisen sopimisen lisääntyminen.

Merkittävä käänne tapahtui kolme vuotta sitten, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK jäi pois palkkojen keskitetyistä sopimisista. Se tarkoitti keskitettyjen tuloratkaisujen aikakauden loppumista ainakin toistaiseksi.

Sen sijaan kolmikantainen lainsäädännön valmistelu jatkuu edelleen. Vaikka Sipilän hallitus on yrittänyt viedä lakeja ja sopimuksia eteenpäin ilman työmarkkinajärjestöjä, se on kuitenkin päätynyt useita kertoja lopulta neuvottelemaan kolmikantaisesti.

5 Mitä kolmikannalle kuuluu?

Kolmikantaa on sen pitkän historian aikana koeteltu toistuvasti, ja joidenkin arvioiden mukaan järjestelmä on jo käytännössä hävinnyt kokonaan.

SAK:n Annika Rönni-Sällisen mukaan kolmikannan asema on Suomessa kuitenkin edelleen vahva, vaikka nykyisen hallituksen aikana se on etenkin työlainsäädäntöön ja työttömyysturvaan liittyvien hankkeiden osalta ollut koetuksella.

– Toivottavasti tuleva hallitus ymmärtää nykyistä paremmin kolmikannan merkityksen hyvän lainsäädäntövalmistelun, jatkuvuuden ja yhteiskuntarauhan takaajana, Rönni-Sällinen sanoo.

Uutista päivitetty 5. marraskuuta 2018 kello 14.40: lisätty tieto, että neuvottelut on tältä erää viety päätökseen.