Conrad Lyaruu on kansainvälistymisen asiantuntija, jolle tasavallan presidentti myönsi merkittävän tunnustuksen. Lyaruu ei ole huolissaan Suomen tulevaisuudesta, kunhan hoidamme muutaman ratkaisevan asian oikein.
Itsenäinen Suomi täyttää 6. joulukuuta 106 vuotta. Yksi tulevaisuuden kohtalonkysymyksistämme on kansainvälistyminen. Kuinka saamme ulkomailta tulevat nykyistä paremmin osaksi yhteiskuntaa? Entä miten houkuttelisimme ulkomailta enemmän osaajia?
Kysytäänpä Conrad Lyaruulta, ammattikorkeakoulu Laurean kansainvälisten asioiden asiantuntijalta.
JHL:läisen Lyaruun toiminta on niin ansioitunutta, että tasavallan presidentti myönsi hänelle vuonna 2022 Suomen Leijonan ansioristin. Lyaruun vastuulla ovat Laurean kansainväliset suhteet ja yhteistyöt, muun muassa opiskelijavaihto muualta Suomeen ja toisin päin.
Hän itse muutti Suomeen Tansaniasta 2007 eikä ole lähdössä täältä minnekään.
Mitä Suomi merkitsee sinulle?
– Se on kotini. Olen viettänyt täällä yli puolet elämästäni, ja lapseni ovat syntyneet täällä. He kokevat itsensä suomalaisiksi ja puhuvat kieltä paremmin kuin minä. Tämä maa antoi minulle mahdollisuuden saavuttaa kansainvälinen ammatti. Koen olevani hyvin etuoikeutettu, kun saan toimia täällä.
Minulla on toinen koti Tansaniassa, mutta tuskin hylkään Suomea koskaan.
Sait vuosi sitten Suomen Leijonan ansioristin. Yllätyitkö?
– Täysin! Jo ehdolle pääsy tuntui hienolta. Sain viime itsenäisyyspäivän tienoilla Laurean rehtorilta viestin tunnustuksesta. Soitin äidilleni, joka alkoi itkeä ilosta. Minullekin hetki oli tunteellinen, sillä en koskaan ennen ole saanut tai odottanut mitään virallista tunnustusta työstäni.
Laureasta tunnustuksen sai 13 muutakin. Helmikuussa koululla pidettiin jakoseremonia. Se oli todella iloinen hetki.
– Kun laskeuduin Helsinkiin, ajattelin, että onko tämä tosiaan pääkaupunki.
Perusteluiksi oli merkitty, että palkinto on myönnetty saavutuksista ja vaikuttamisesta organisaation kehitykseen, omalla kohdallani työssäni kansainvälisten suhteiden eteen. Olen siitä kiitollinen varmasti loppuelämäni.
Oletko päässyt käyttämään mitalia?
– En ennen kuin nyt Motiivin kuvausta varten! Säilytän sitä rasiassa työhuoneessani. Kun lapseni ovat tarpeeksi isoja ymmärtämään kunniamerkin merkityksen, he toivottavasti saavat siitä motivaatiota olla vastuullisia ja työteliäitä ihmisiä. Omatkin vanhempani halusivat, että heidän kovan työnsä jälki näkyi meille lapsille.
Sinulla on 2- ja 5-vuotiaat lapset. Mitkä ovat tärkeimmät arvosi heidän kasvatuksessaan?
– Moraali, kova työ ja kunnioitus etenkin monimuotoisuutta kohtaan.
Heidän täytyy myös ymmärtää, että ulkomaalaistaustaisina he joutuvat välillä kohtamaan syrjintää. Se ei johdu siitä, että koko maailma olisi heitä vastaan, vaan siitä, että tietyt ihmisryhmät eivät hyväksy heidän kaltaisiaan. Rasismissa on aina kyse myös siitä, kuinka itse siihen reagoit. On tärkeää ymmärtää, että sinä olet se muutos, jonka haluat tapahtuvan.
Tansaniassa on suuri kuilu rikkaiden ja köyhien välillä. Minun perheeni ei ollut rikas eikä köyhä vaan keskiluokkaa. Jouluna äitini vei meidät seurakuntaan, jossa söimme aterian muiden lasten kanssa. Arvostan sitä todella paljon. En ole koskaan tuntenut, että olisin jonkun toisen yläpuolella.
Työskentelet kansainvälisten asioiden asiantuntijana. Mitä se tarkoittaa?
– Vastaan Laureassa kansainvälistymisen strategisesta tukemisesta, eli työskentelen yhteistyöverkostojemme ja -organisaatioidemme kanssa. Suunnittelen esimerkiksi yhteisprojekteja muiden korkeakoulujen kanssa.
Vastaan myös opintoprojektien rahoituksesta. Näitä ovat esimerkiksi opintomatkat, opiskeluinnovaatiot, opintokonferenssit ja kurssien ulkomaanvierailut. Kontollani on myös Euroopan korkeakoulujen yhteistyöverkosto. Johdan ohjelmaa, joka tähtää innovatiivisten, uudenlaisten opinto-ohjelmien ja kurssien kehittämiseen. Verkostoon kuuluu kymmenen korkeakoulua ympäri Eurooppaa.
Alla olevalla Laurean videolla Conrad Lyaruu kertoo itsestään ja työstään:
Yli puolet työajastani menee kokouksiin, ja käytän runsaasti aikaa myös rahoituksen johtamiseen. Tyypillinen haaste voisi olla esimerkiksi, että stipendi on 1000 euroa, mutta lentolippu maksaakin 1500 euroa.
Nyt eräs opettaja on viemässä oppilaita Chileen. Oli minun vastuullani varmistaa rahoitus ja se, että oppilaat saavat rahoituksesta hyödyn.
Sinulla on päivätyösi ohella kaksi yritystä. Mitä ne tekevät?
– Tanzania Appointmentsin ajatuksena on konsultoida Tansaniaan muuttavia opiskelijoita ja tutkijoita sekä tansanialaisia yrityksiä. Inspire Network tuottaa Youtube-videoita ihmisistä, jotka ovat onnistuneet ylittämään esteitä. Ideana on osoittaa, että esimerkiksi vammaisille ihmisille on annettava mahdollisuuksia ja he pystyvät tekemään asioita.
Haastattelujen tekeminen synnytti ajatuksen, että voisin väitellä tästä aiheesta tohtoriksi. Aionkin tehdä tohtoriväitöstyön liiketoiminnan johtamisesta. Teemana on luoda vähäosaisille ihmisille mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa, tehdä töitä ja elää täysipainoisesti.
Katso Conrad Lyaruun Youtube-kanavalleen tekemä haastatteluvideo, aiheena afrikkalaistaustaisten ihmisten representaatiot suomalaisessa mediassa:
Mikä sinut toi Suomeen?
– Tähtäsin kansainvälisten suhteiden ja poliittisten tieteiden opintoihin Australiassa. Tätini serkku opiskeli Suomessa ja kertoi Laureasta sekä Suomen hienosta koulutusjärjestelmästä. Tuolloin halusin ihmisoikeusjuristiksi, joten pyrin lukemaan sosiaalityötä aikeenani jatkaa lakitieteiden maisteriksi.
Hain soveltuvuuskokeeseen ja sain kutsun. Vanhempani maksoivat matkani Suomeen ja kolmen kuukauden asumisen täällä.
En koskaan ollut ollut niin kaukana Tansaniasta. Kun laskeuduin Helsinkiin, ajattelin, että täällähän on pelkkää metsää, onko tämä tosiaan pääkaupunki. Saavuin sunnuntaina, ja pääsykoe oli maanantaina. Vasta silloin tajusin, että opiskelu Suomessa on maksutonta. Vanhempani olivat, että vau, tämä on kuin joulu!
Tein työharjoittelun YK:n väestörahasto UNFPA:ssa Tansaniassa. Esihenkilöni sanoi. että olet loistava projektipäällikkö, joten mieti vielä, onko laki sittenkään sinua varten. Hänen neuvostaan aloitinkin liiketalouden opinnot Hyvinkään Laureassa ja yhdistin ne sosiaalityöhön.
Suomi ei taida olla monen ulkomaalaisen ykkösvaihto uudeksi opiskelu- tai työntekomaaksi.
– Suomi ei markkinoi itseään tarpeeksi hyvin. Monessa muussa kulttuurissa tarinat ovat tärkeitä. Markkinoinnissa pitäisi nostaa esille muualta muuttaneiden tarinoita – miten he päätyivät tänne ja miksi rakastavat Suomea.
Meidän pitää Suomessa myös tajuta, että olemme jo nyt kansainvälisiä ja vetovoimaisia. Matkustan työni takia ulkomaille monta kertaa vuodessa. Kun palaan Helsinkiin, vaikutun yhä siitä, että täällä ulkomaalaistaustainen taksikuskikin puhuu englantia. Lisäksi hän on fiksu, ystävällinen ja huomaavainen ja pitää autostaan hyvän huolen.
Kuinka pitää näistä standardeista kiinni ja tuoda ne paremmin esiin markkinoinnissa? Sitä me nyt tarvitsemme.
Miten suomen kielen osaaminen paranisi?
– Korkeakouluissa isoin ongelma on, että suomen kursseja järjestetään vain kerran tai kaksi viikossa. Ja minne menetkin, suomalainen puhuu sinulle englantia heti, kun yrität puhua suomea.
Jos Suomeen kuudeksi kuukaudeksi tulevalle järjestettäisiin heti alkuun suomen opetusta aamusta iltapäivään, kielen osaaminen olisi parempaa. Jos opiskelet vain tiettyä asiaa, vaikkapa hoitoalaa, suomen taitosi keskittyy sille alalle.
Vinkkini vieraskieliselle: jos osaat suomea puutteellisesti ja sinua pyydetään puhumaan sitä, älä sano ei!
Rauhaton maailmantilanne on saanut monet pelkäämään Suomen turvallisuuden ja jopa itsenäisyyden puolesta. Mitä ajattelet siitä?
– En usko, että Suomen itsenäisyys on uhattuna, kunhan pidämme huolen, että kaikki täällä asuvat tuntevat maansa. Täällä kasvaa sukupolvi, joka ei muista tai tiedä, kuinka vaikeaa Venäjän kanssa on ollut tulla toimeen. Heille pitää opettaa Suomen historiaa ja kertoa, miksi Suomi on sellainen kuin on. Siten he oppivat kunnioittamaan maata ihonväriin ja taustaan katsomatta.
– Itsenäisyys ei ole uhattuna, kunhan kaikki täällä asuvat tuntevat maansa.
Haalimme työvoimaa muualta, mutta meillä on jo läjäpäin ihmisiä, jotka täytyy saada mukaan paremmin. Tämänhetkinen kotouttamisjärjestelmä on hyvin hidas. Ihmisille annetaan rahaa ja lopetetaan välittäminen siihen. Heidän työllistämisekseen pitää luoda kanavia.
Nyky-Suomi on parempi maa kuin se vuoden 2007 Suomi, jonne tulin. Suomi on nyt avoimempi ja mahdollisuuksia on laajemmin. Meillä ulkomaalaistaustaisilla on isompi oma rooli kuin silloin.
Haluaisitko Suomen kansalaiseksi?
– Tansanian kansalaisuuden rinnalle ei voi saada toisen maan kansalaisuutta. Jos ottaisin Suomen kansalaisuuden, minun pitäisi luopua Tansanian kansalaisuudesta. Haluan pitää Tansanian kansalaisuuden perhesyistä sekä siksi, että sinne matkustaminen ulkomaalaisen statuksella olisi kallista. Ehkä asia vielä muuttuu.