Näin toimii aktiivimalli: Markku Kolari jätti sata työhakemusta, kävi kursseja ja hankki taksiluvan – leikkuri iski päivärahaan

Jyväskyläläisen Markku Kolarin työttömyyspäivärahaa leikattiin 4,65 prosenttia. Aktiivisuusehto ei täyttynyt, vaikka Kolari lähetti kymmenen kuukauden aikana liki sata työhakemusta, kävi tukihenkilöiden vapaaehtoiskurssin, suoritti CNC-koneistajan täydennyskoulutuksen ja työharjoittelun sekä läpäisi taksinkuljettajan kokeen.

JHL:läisen Markku Kolarin, 54, kädessä on paksu nippu papereita. Siinä ne ovat, kaikki liki sata työhakemusta, jotka Kolari on tehnyt huhtikuun 2018 jälkeen.

Suurin osa hakemuksista on metallialan töihin, jokunen myös viimeksi hankitun ammatin, työvalmentajan, tehtäviin.

Toistaiseksi ei ole tärpännyt.

– Pidän silmät ja korvat auki ja olen valmis monenlaiseen työhön, Kolari sanoo.

– Ikä tosin tulee vastaan, enkä ole päässyt kuin muutamaan metallialan työhaastatteluun.

Vuoden viimeisellä tarkastelujaksolla aktiivimallin leikkuri pienensi Kolarin päivärahaa 4,65 prosenttia.

– Työllisyyskoulutus ja työharjoittelu täyttivät aktiivimallin ehdon, joten loppusyksyyn asti vältyin päivärahan leikkaamiselta.

Markku Kolari tietokoneen ääressä
Markku Kolarin tietokone on ollut tehokäytössä, kun hän on näpytellyt työhakemuksia.

Aktiivimallin tarkoitus on estää passivoituminen. Kolari on ollut kaikkea muuta kuin passiivinen työtön.

Heti ensimmäisenä työttömyyspäivänään hän aloitti maahanmuuttajien tukihenkilöiden vapaaehtoiskoulutuksen Jyväskylässä. Sen päätyttyä TE-toimistosta järjestyi CNC-osaajien täydennyskoulutus ja muutaman kuukauden työharjoittelujakso metallialan yrityksessä.

– En sano millekään työlle suoraan ei.

Vuoden lopulla Kolari suoritti vielä oma-aloitteisesti ja omalla kustannuksellaan taksinkuljettajan kokeen. Parhaillaan hän odottaa malttamattomana Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta kirjettä, joka sisältää taksinkuljettajan ajoluvan.

– Ihan mielelläni kokeilen taksikuljettajan työtä. Periaatteeni on, että en sano millekään työlle suoraan ei.

Markku Kolari vetää leukaa
Nousee, nousee! Työttömyys ei ole lannistanut Markku Kolaria.

Leikkuri iski 160 000 työttömään

Markku Kolari ei ole ainoa lajissaan. Lokakuun 2018 alkuun mennessä aktiivimalli oli pienentänyt lähes 160 000 työttömän työttömyysetuutta. Keskimäärin työttömyyskorvaus aleni 62 euroa kuukaudessa.

Työttömyysturvan aktiivimalli on ollut käytössä vuoden 2018 alusta. Leikkurin välttääkseen työnhakijan on tehtävä 65 päivän tarkastelujakson aikana joko 18 tuntia palkkatyötä, saatava yritystuloa vähintään 241 euroa tai osallistuttava viitenä päivänä TE-toimiston työllistymistä tukeviin palveluihin.

Peruspäivärahan saajista 42 prosenttia ei täyttänyt aktiivimallin ehtoja.

Kelan maksaman peruspäivärahan saajista lähes 42 prosenttia ei ollut täyttänyt aktiivimallin ehtoja viime lokakuun alkuun mennessä. Ansiopäivärahan saajista heitä oli 34 prosenttia.

JHL:n työttömyyskassan luvut vastaavat valtakunnallista keskiarvoa. Viime vuonna kassa maksoi päivärahaa noin 25 000 työttömälle, joista runsas kolmannes, eli 9 100, ei ollut täyttänyt aktiivisuusehtoja vähintään yhden tarkastelujakson aikana.

Lue lisää aktiivimallin ehdoista TE-toimiston sivuilta.

Työtä pelkäämätön kaveri

Markku Kolaria voi luonnehtia Rokan Anttia mukaillen: Mis sie tarviit työtä pelkäämätöntä kaveria? Täs siul on sellane.

Työura alkoi betonitehtaan koneenhoitajana, mutta parin työkaverin sairastuminen pölykeuhkoon sai miettimään tulevaisuutta ja vaihtamaan toiselle alalle.

– Ensin ravintolakouluun ja sitten tarjoilijaksi pääkaupunkiseudulle ja Britanniaan, hän kertaa.

– Kun tuli perhettä, oli aika jättää ilta- ja yötyö. Työskentelin pari vuotta siivousliikkeen myyntipäällikkönä ja sen jälkeen viisitoista vuotta konepajalla Jyväskylässä.

Sorvin ääreen päästäkseen Kolari suoritti aikuisopiskelijana metallialan ja koneistajan perusopinnot ja CNC-koneistajan ammattitutkinnon.

– Olisin todennäköisesti edelleen Rannan Teollisuuskoneella, elleivät selkä ja polvet olisi tehneet tenän. Taas piti keksiä jotain muuta.

Homma sopi kuin nenä päähän

Apuun tuli Kolarin työeläkeyhtiö Ilmarinen. Sen myöntämän kuntoutusrahan turvin hän pääsi Laukaan kunnan työllisyysyksikköön työkokeiluun 2015 ja metalli- ja autopuolen työvalmentajaksi.

– Homma sopi kuin nenä päähän: pääsin opettamaan ja ohjaamaan metallialasta kiinnostuneita työttömiä ja vetämään yksilö- ja ryhmävalmennuksia. Tykkäsin todella!

Työn lomassa Kolari suoritti oppisopimuksella työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon. Noihin aikoihin hän vaihtoi myös ammattiliittoa Metalliliitosta JHL:ään.

Markku Kolari ja hänen koiransa Touho.

Laukaan kunnalle maksettu kuntoutusraha ja palkkatuki loppuivat kahden vuoden kuluttua. Samalla loppuivat työt. Kolari oli muutaman kuukauden kortistossa ja aloitti sitten kuntouttavaa työtoimintaa tarjoavan toimijan palveluksessa.

Pääsy TE-toimiston työllistymistä tukeviin palveluihin on onnenkauppaa.

– Nimike oli sama, työvalmentaja, mutta työ ei vastannut odotuksia. Koko touhussa oli pelleilyn makua. Tuskinpa niillä eväillä kovin monia olisi saatu työn syrjään kiinni.

Koeajan lähestyessä loppua maaliskuussa 2018 Kolari totesi työantajalle, että tässä kohtaa heidän tiensä erkanevat.

Byrokraattinen ja nöyryyttävä malli

Ammattiliitot ja Työttömien Keskusjärjestö ovat alusta lähtien kritisoineet työttömyysturvan aktiivimallia.

Syitä kritiikkiin on useita. Malli ei kohtele kaikkia tasa-arvoisesti, sillä edes 18 tunnin pätkä- ja silpputöitä ei ole kaikkialla tarjolla. Myös TE-toimiston järjestämiin työllistymistä tukeviin palveluihin pääsy on onnenkauppaa, eikä se aina riipu työttömän halusta osoittaa aktiivisuutta ja osallistua palveluihin.

Myös sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas on kritisoinut aktiivimallia:

Aktiivimalli ei työllistä pysyvästi, vaan lyhyet työkeikat ja osa-aikatyö sopeuttavat silppu- ja pätkätyöhön, todetaan SAK:n ja Teollisuusliiton tuoreessa kyselyssä. Siihen vastasi lähes 6 000 SAK:laisten alojen työttömyyskassojen jäsentä.

Kyselyyn vastanneista 73 prosenttia on sitä mieltä, että aktiivimallin kaltainen työttömyysturvan leikkaaminen ei aktivoi työttömiä työnhakuun tai työllistämispalveluihin. Moni kokee sen rangaistuksena, aikaa vievänä byrokratiana ja työtöntä nöyryyttävänä.

Malliin lisää vaihtoehtoja

Aktiivimallin saaman kritiikin takia hallitus taipui laajentamaan niiden toimijoiden joukkoa, joiden työllistämistä tukeva koulutus täyttää aktiivimallin ehdot.

– Kun ihmistä pakotetaan johonkin, siitä ei seuraa mitään hyvää.

Muutos tulee voimaan huhtikuun alussa. Sen jälkeen aktiivisuutta kerryttää myös kuntien ja kuntayhtymien, Työttömien Keskusjärjestön ja sen jäsenyhdistysten, muiden julkista rahaa saavien rekisteröityjen yhdistysten sekä ammattiliittojen tarjoama koulutus.

Jo aiemmin hallitus muutti työttömyysturvalakia siten, että tämän vuoden alusta 25 vuotta täyttäneet työttömät voivat opiskella enintään kuusi kuukautta työttömyysetuutta menettämättä.

Katso jutun lopusta JHL:n aktiivisuusehtoa kerryttävä kurssitarjonta.

”Pakosta ei seuraa mitään hyvää”

Monen työttömän lailla myös Markku Kolari tuomitsee työttömyysturvan aktiivimallin.

– Siinä puututaan aikuisten ihmisten itsemääräämisoikeuteen, ja aina kun ihmistä pakotetaan johonkin, siitä ei seuraa mitään hyvää, hän sanoo.

TE-toimistojen työllistymistä tukevia palveluja hän pitää lähinnä vitsinä.

– Ei ole järkeä komentaa työttömien massaa samoille kursseille vaan palvelut pitäisi räätälöidä työnhakijan työkokemuksen, koulutuksen ja tarpeiden mukaan. Se voisi oikeasti tukea henkilön työllistymistä.

Ammattiliittojen ja muiden toimijoiden työllistymistä tukevia kursseja hän pitää periaatteessa hyvinä.

– Ensimmäistäkään työtarjousta en ole TE-toimistolta saanut.

Sitten seuraa iso mutta.

– On uhkana, että työttömille tarjotaan lyhytkursseja ihan vaan sen takia, että he välttäisivät päivärahaleikkurin. Työllistymisen kanssa kursseilla ei ole välttämättä kovinkaan paljon tekemistä.

Kolari tuskin osallistuisi itse TE-palveluiden tai ammattiliiton kurssille, jossa opetellaan työhakemuksen ja CV:n tekemistä.

– Mitä järkeä siinä olisi, kun työvalmentajana ollessani opetin samoja asioita työttömille? 

Markku Kolari ja Touho-koira
– Touho on ihan nimensä veroinen, tosi touho siis, tuumaa Markku Kolari lemmikistään.

Edelleen optimisti

Oman työllistymisensä suhteen Kolari on kuitenkin edelleen optimisti. Hän on opetellut omatoimisesti CNC-koneen ohjelmointia, ja uskoo sen auttavan työnhaussa.

– Aloittaisin heti koneistajan työt, jos löytäisin työn, joka ei kuormita kohtuuttomasti selkää.

Vielä mieluummin hän olisi työvalmentajana joko työttömien tai nuorten työpajassa, opettaisi heille metallipuolen hommia ja toimisi muutenkin kannustajana.

Siihen asti Kolarin saattaa löytää taksin ratista tai tavata tietokoneen äärestä selaamassa TE-toimistoon ilmoitettuja vapaita työpaikkoja.

– Ensimmäistäkään työtarjousta en ole sieltä vielä saanut.