13.6.2023

Neljävuotiaana Miguel Peltomaa heräsi outoon hiljaisuuteen – Nyt hän hurmaa yleisöjä viittomalla

Artisti Miguel Peltomaa istuu kuplavolkkarin sisällä.

Toimittaja-artisti Miguel Peltomaa räjäytti potin tulkinnoillaan Uuden musiikin kilpailussa. Siitä seurannutta julkisuutta hän haluaa hyödyntää viittomakielisten asian edistämiseen.

Uuden musiikin kilpailu UMK tiesi mediamylläkkää Käärijän eli Jere Pöyhösen lisäksi toisellekin nuorelle miehelle. UMK-kappaleet viittomakielellä esittänyt Miguel Peltomaa, 25, on hänkin ollut kuluneen kevään melkoisessa pyörityksessä.

Peltomaan energiset tulkinnat hurmasivat viittomakielisten lisäksi normaalisti kuulevan yleisön. Ylen tallenteet viitotuista kappaleista keräsivät jakoja sosiaalisessa mediassa. Perinteinen media janosi haastatteluja.

Huomio löi miehen ällikällä.

– Odotin kyllä, että ehkä joku lehti voisi kysyä haastattelua, mutta että tämmöistä. Olen ollut kaikesta huomiosta tosi iloinen. Aina saa tulla juttelemaan, Peltomaa sanoo ja hymyilee.

Julkisuuden myötä Peltomaalle on langennut myös jonkinlainen viittomakielisten äänitorven osa. Hän vakuuttaa ottavansa tuon osan mielellään vastaan mutta toivoo, että muutkin viittomakieliset pääsevät esiin.

Artisti Miguel Peltomaa nojaa käsillään auton etupeltiin.
Kun Miguel Peltomaa oli parivuotias, alkoivat vanhemmat epäillä, että hänen kuulossaan olisi jotain vikaa.

Musiikista tuli ystävä

Yksivuotias pikku-Miguel saapui 1990-luvun lopulla Kolumbiasta Suomeen ja Jyväskylään adoptiovanhempiensa esikoiseksi. Sittemmin perheeseen tuli myös pikkusisko, Kolumbiasta adoptoituna hänkin.

Perheen esikoisen ollessa parivuotias vanhemmat alkoivat uumoilla, että lapsen kuulossa saattaa olla jotain vikaa. Taapero seurasi tarkkaan vanhempiensa suunliikkeitä eikä reagoinut ääniin samalla tavalla kuin muut pienet lapset. Pari-kolmevuotiaana Peltomaalla diagnosoitiin kuulovamma. Kolmevuotiaana hän sai kuulolaitteen.

Huonokuuloinen poika oppi samaan aikaan niin puhuttua suomea kuin suomalaista viittomakieltä. Myös vanhemmat opiskelivat itselleen uutta kieltä. Peltomaa pitääkin itseään kaksikielisenä.

Peltomaan lapsuuden perheessä kotikieli on aina ollut puhuttu suomi. Puhutun kielen käyttö onnistui, sillä Peltomaa kuuli jonkin verran ja osasi myös tulkita perheenjäseniensä hienovaraisimpiakin viestejä. Toisaalta muut perheenjäsenet osasivat ottaa kuulovamman huomioon sitä erikseen miettimättä.

Neljävuotiaana Peltomaa heräsi aamulla kummalliseen hiljaisuuteen. Kuulo oli äkillisesti huonontunut vielä entisestään.

– Muistan, miten juoksin heti herättyäni hakemaan kuulolaitetta. En pelästynyt tai surkutellut ympäröivää hiljaisuutta, sillä olin jo niin tottunut siihen, etten oikein kuule.

– Vaikka en juuri kuullut, tunsin musiikin. Etenkin basso tuntuu kehossa.

Vuosien vieriessä kuulo huononi huononemistaan, ja Peltomaa eristäytyi kotiin. Pihaleikit kuulevien lasten kanssa tuntuivat sosiaalisesta pojasta raskailta, sillä heikon kuulon vuoksi oli hankala pysyä muiden perässä. Toisten lasten jutustelun seuraaminen ja neuvottelut leikkien säännöistä vaativat jatkuvaa ponnistelua.

Peltomaa uppoutui mieluummin musiikkiin ja rumpujen soittoon.

– Musiikki oli minulle kuin läheinen ystävä. Vaikka en juuri kuullut, tunsin musiikin. Etenkin basso tuntuu kehossa. Pikkusiskon kanssa teimme vanhemmille paljon esityksiä. Varmaan tuli muutama maailmankiertue tehtyä siskon kanssa siinä oman kodin olohuoneessa.

– Vaikka en juuri kuullut, tunsin musiikin. Etenkin basso tuntuu kehossa.

Maailma alkoi taas vähitellen avautua, kun Peltomaa sai 12-vuotiaana sisäkorvaistutteen. Sen ja parin vuoden kuntoutuksen avulla kuulo palautuu tavallisesti lähes normaaliksi mutta ei korjaudu kokonaan.

Parantunut kuulo merkitsi Peltomaalle uudenlaista vapautta: Kuulevien tapaaminen ei enää jännittänyt. Kaveri- ja elonpiiri laajeni. Elämänlaatu parani.

Artisti Miguel Peltomaa istuu kuplavolkkarin puskurin päällä.
Miguel Peltomaa haluaa tehdä töitä sen eteen, että kuulevat tietävät enemmän viittomakielestä.

Vähemmistön ongelmat

Vaikka Peltomaa kuulee nyt aiempaa paremmin sisäkorvaistutteen ansiosta, on viittomakieli edelleen kiinteä osa hänen elämäänsä.

– Suomessa viittomakielisten yhteisö on tiivis. Meillä on esimerkiksi aivan omanlainen huumori, jota on hyvin hankala kääntää puhutuksi suomeksi. Yhteisö on monille kuin turvapaikka, Peltomaa selittää.

Maailman mitassa viittomakielisten asema on Suomessa nykyisin hyvä, mutta epäkohtia on silti edelleen paljon. Peltomaa painottaa, että viittomakieliset on vähemmistö, jolla on monia vähemmistön ongelmia. Enemmistö ei tunne perusasioita viittomakielisyydestä. Kielimuuri vaikeuttaa monien palveluiden, tapahtumien ja mediasisältöjen saavutettavuutta.

– Haluan tehdä töitä sen eteen, että kuulevat tietävät enemmän viittomakielestä. Esimerkiksi sen, että ei ole olemassa mitään kansainvälistä viittomakieltä ja että Suomessa on kaksi virallista viittomakieltä.

Samoin Peltomaa haluaa vaikuttaa siihen, että kuulovammaisille olisi tarjolla nykyistä monipuolisemmin mediasisältöjä ja viihdettä. Toistaiseksi tarjonta on vähäistä, vaikka parempaan suuntaan on menty koko ajan.

Miksi Miguel Peltomaan on vaikea valita viitottavaa lempibiisiä? Katso video!

Synkkä historia

Ylen UMK ja Peltomaan viittomakieliset tulkinnat toivat euroviisuhuuman myös kuulovammaisten ulottuville. Korona-aikaan valtioneuvoston tiedotustilaisuudet tulkattiin viittomakielellä. Yle tekee uutisia viittomakielellä ja on lisännyt muutenkin tarjontaansa kuulovammaisille. Peltomaa itse juonsi vuodenvaihteeseen asti Pikku Kakkosta viittomakielellä.

– Se oli kuulovammaisille lapsille tosi iso juttu. Kaikilla suomalaisillahan on jonkinlainen muisto Pikku Kakkosesta. Se on kollektiivinen suomalaisia yhdistävä juttu. Nyt kuulovammaisetkin lapset pääsivät jakamaan tuon kokemuksen. On ollut tosi hienoa olla eturintamassa tuomassa mediasisältöjä viittomakielisten ulottuville, Peltomaa hehkuttaa.

Videolla Miguel Peltomaa tulkitsee Käärijän euroviisubiisi Cha cha cha -esitystä.

Vaikka viime aikoina viittomakielisten asema on kohentunut, ei Suomessakaan ole pitkä aika siitä, kun kuurojen kohtelu täytti ihmisoikeusloukkauksien tunnusmerkit. Avioliittolaki kielsi aina vuoteen 1969 asti kahta synnynnäisesti kuuromykkää avioitumasta. Kuuron parin oli suostuttava sterilointiin, jos se mieli naimisiin. Oikeutta omaan äidinkieleenkään ei ole aina tunnustettu. Viittomakielen käyttö oli 1900-luvun alusta 1970-luvulle saakka kielletty kuurojen kouluissa.

Peltomaan mukaan historia vaikuttaa edelleen. Esimerkiksi osa kuulovammaisten lasten vanhemmista vieroksuu sisäkorvaistutetta, sillä he kokevat sen alleviivaavan sellaista ajatusta, että kuulovammaista pitäisi jotenkin korjata.

Lue lisää: Oopperalaulaja Waltteri Torikka ei ole enää mikään baby-baritoni ”Klassisella puolella minun pitää olla kaksi kertaa muita parempi”

Tulkki vai artisti?

Peltomaata on tituleerattu julkisuudessa viittomakielen tulkiksi. Titteli on väärä. Viittomakielen tulkin työtä voi tehdä Suomessa vain siihen koulutuksen saanut ihminen. Tällaista tutkintoa Peltomaalla ei ole. Hän pitääkin itseään viittomakielisenä artistina.

– Tulkki kääntää reaaliajassa. Minä taas käännän biisien sanoituksia ajan kanssa ja mietin tarkkaan, miten teksti istuu parhaiten kulttuuriin ja kieleen. Lisäksi suunnittelen, miltä esitys näyttää. Miten pukeudun ja miten esitän kappaleen. Tulkki taas koettaa olla jopa vähän huomaamaton, jotta huomio kiinnittyisi siihen välitettävään asiaan.

– Kuulovammaiselle on aina valtavan iloinen juttu, jos joku osaa vähänkin hänen äidinkieltään.

UMK-kappaleiden kääntämiseen ja esityksen suunnitteluun Peltomaalta vierähti kuhunkin erikseen pari viikkoa. Viittomakieli on rakenteeltaan ja luonteeltaan hyvin toisenlainen kuin suomi. Sanajärjestys on erilainen, ja yksittäisillä viittomilla voi ilmaista laajempia asioita kuin yksittäisillä sanoilla.

Peltomaan artistin ura sai vauhdikkaan nosteen UMK:sta, ja meno jatkuu yhä. Viime aikoina hän on keikkaillut rap-artisti Joacimin kanssa. Keikoillaan kaksikko yhdistää rappia ja rytmisesti viitottua runoutta.

Yhteistyö lähti alkuun, kun Joacim halusi showhunsa mukaan visuaalisesti näyttäviä viittomia.

– Kun tutustuimme, motiivi syveni. Joacim ymmärsi, miten vähän omakielistä viihdettä viittomakielisille on tarjolla. Meidän yhteistyömme täyttää osaltaan tuota aukkoa, Peltomaa kertoo.

– Viittomakieliset ovat tosi taitavia kielimuurin rikkomisessa.

Peltomaan musiikkiesityksiä voi seurata myös hänen TikTok– ja Instagram-tileillään, joihin hän tekee lyhyitä käännöspätkiä eri biiseistä. Musiikinteon lisäksi Peltomaalla on monta muutakin rautaa tulessa. Hän työskentelee toimittajana nuorille aikuisille suunnatussa ajankohtaisohjelmassa Yle Kioskissa. Toimintaterapeutin opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ovat toistaiseksi tauolla.

Kuulovammaisen kohtaamista ei tarvitse jännittää. Elekielellä pääsee eteenpäin, ja jos osaa vähänkään viittoa, taito kannattaa hyödyntää.

Energistä ja hurjan ulospäinsuuntautunutta Peltomaata seuratessa on lähes vaikea uskoa, että hän on lapsena jännittänyt sosiaalisia tilanteita. Nyt aikuisena hän on ymmärtänyt, että kuulovammaisen tapaaminen voi jännittää myös kuulevaa. Uudenlaisessa tilanteessa ei välttämättä tiedä, miten kommunikoisi.

– Ei tarvitse jännittää. Paras tapa on ottaa meidät vastaan kuin kenet tahansa. Viittomakieliset ovat tosi taitavia kielimuurin rikkomisessa. Elekielellä pääsee jo pitkälle, ja jos osaa vähänkään viittoa, se taito kannattaa hyödyntää. Kuulovammaiselle on aina valtavan iloinen juttu, jos joku osaa vähänkin hänen äidinkieltään.

Videolla Miguel Peltomaa kuvailee lempiviittomaansa.