Vanhustenhoidon ja -hoivan laadusta nousi alkuvuodesta 2019 kohu, josta hyötyy koko ala. – Se avasi silmiä ja tervehdytti toimintatapoja, uskoo Esperi Care -hoivaketjun JHL:läinen pääluottamusmies Miira Reitama.
Työvuorolistaan merkittyjä haamuhoitajia. Vakavia puutteita lääkehoidossa. Henkilöstömitoituksen toistuvaa laiminlyöntiä.
Nämä otsikot kuvasivat suomalaisen vanhustenhoidon alennustilaa alkuvuodesta 2019 – ja pakottivat yksityiset hoivayritykset muuttamaan kurssia.
Raumalainen Miira Reitama, 53, valittiin Esperi Care- hoivapalveluketjun pääluottamusmieheksi keväällä 2019, vain pari kuukautta kohun jälkeen. Hän on koko ketjun ainoa pääluottamusmies ja edustaa noin 600:aa JHL:läistä hoitajaa ja hoiva-avustajaa.
– Voin käyttää kolme ja puoli päivää kolmessa viikossa jäsenten asioiden hoitoon – tarvittaessa enemmänkin, koska yksiköitä on ympäri Suomen ja matkat ovat pitkiä.
Reitama on ammatiltaan lähihoitaja ja työskentelee Kanalinranta-nimisessä vanhusten palvelutalossa Raumalla. Se on yksi Esperi-ketjuun kuuluvan Saga Care Finlandin yksiköistä.
Lue lisää: Lääkeluvattomat hoitajat, työntekijöiden uhkailu ja asukkaiden käsirysyt ovat vanhustenhoidon arkea – ”Vangitkin hoidetaan paremmin”
Pohjakosketus tammikuussa
Hoivakohu käynnistyi tammikuussa 2019, kun sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira keskeytti Esperi Care -ketjuun kuuluneen hoivakoti Ulrikan toiminnan Kristiinankaupungissa.
Reitamalle ja monelle muulle esperiläiselle Valviran päätös on vedenjakaja.
– On aika ennen sitä ja aika sen jälkeen. Se oli pohjakosketus, josta suunta saattoi olla vain ylöspäin, hän sanoo.
Syynä toiminnan keskeyttämiseen ja sittemmin koko hoivayksikön lakkauttamiseen olivat vakavat puutteet vanhusten hoidossa ja turvallisuudessa.
Reitama ei tunne Ulrikan silloisia olosuhteita tarkemmin, mutta toteaa, että monessa muussakin ketjun hoivakodissa henkilökunta työskenteli äärirajoilla.
– Tilanne oli jatkunut samanlaisena pitkään. Yksiköissä työskenneltiin vajaalla miehityksellä, työntekijät olivat stressaantuneita ja vaihtuvuus suurta. Moni meistä odotti jotain tapahtuvaksi, viestit yksiköistä olivat sen verran huolestuttavia.
– Se oli pohjakosketus. Suunta saattoi olla vain ylöspäin.
Epäkohdista kerrottiin, johto ei kuullut
Alueellisena luottamusmiehenä Reitama oli viestittänyt henkilöstön tyytymättömyydestä ja jaksamisongelmista esimiehilleen, mutta laihoin tuloksin.
– Hehkutettiin vaan, että kaikki on hyvin, vaikka todellisuus oli ihan muuta.
Kun kriisi sitten puhkesi, Reitama ja muut alueluottamusmiehet syyllistivät itseään.
– Tuli riittämättömyyden tunne. Ajattelimme, että emme osaa työtämme henkilöstön edustajina.
Viimeinen pisara oli ketjun silloisen toimitusjohtajan Marja Aarnio-Isohannin julkisuuteen antama lausunto. Sen mukaan Esperi Caren johto ei kuullut niitä ”hiljaisia viestejä, joita henkilöstöltä oli tullut”.
– Silloin tuli tunne, että lopetan koko homman. Kentän tilanteesta oli kerrottu pomoille väliin kauniimmin ja väliin kovemmalla äänellä.
Jälkiviisaus on helppoa. Senkin uhalla Reitama sanoo, että hälytyskellojen ketjun sisällä olisi pitänyt soida kauan ennen kuin valvova viranomainen puuttui tilanteeseen.
– Yhtiö haki vain tulosta ja kasvua, ja se luultavasti sokaisi johdon. Ei välitetty toiminnan laadusta, asiakkaista tai henkilöstöstä.
Mitoitusta korjattu, laatuun satsattu
Esperin joutumisesta myrskynsilmään on lähes yhdeksän kuukautta. Sen jälkeen moni asia on muuttunut.
– Nyt ketju keskittyy olemassa olevien yksiköiden toimintaan ja kuntoon saattamiseen. Resursseja ohjataan laatuun ja paikallisyksiköiden riittävään tukeen, Reitama kertoo.
– Yhtiö haki vain tulosta ja kasvua, ja se sokaisi johdon.
Esimerkkinä hän mainitsee Esperin ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian yhteistyöhankkeen kouluttaa hoiva-avustajia, jotka yritys palkkaa pysyviin työsuhteisiin. Lisäksi heille tarjotaan mahdollisuutta jatkaa lähihoitajiksi.
– Tietoni mukaan kaikki ovat halunneet jatkaa hoitoalan opintoja työn ohella, hän kertoo.
Myös henkilöstömitoitusta on kohennettu, ja yksiköt voivat palkata entistä vapaammin sijaisia.
– Jos heitä onnistuu jostain löytämään! Se tuntuu olevan ykköshuoli niin kunnallisessa kuin yksityisessä vanhustenhoidossa.
Miira Reitama on kutsuttu henkilöstön edustajaksi Esperin keväällä perustamaan laatufoorumiin. Siitä on tarkoitus luoda kanava, jonka kautta työntekijät ja vanhusten ja muiden asiakkaiden omaiset pääsevät vaikuttamaan laadun kehittämiseen ja valvontaan.
– Laatu tarkoittaa minulle sitä, että voin tarjota vanhuksille hyvää hoitoa. Se taas edellyttää, että työnantaja kohtelee työntekijöitä reilusti. Vain silloin meillä on mahdollisuus tehdä työmme hyvin.
Edunvalvonta hyvässä kuosissa
Myös jäsenten edunvalvonta on aiempaa paremmassa kuosissa. JHL ja Esperi Care sopivat keväällä uudesta luottamusmiesjärjestelmästä. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on koko konsernin laajuinen ja pitää sisällään kaikki Esperin hallinnoimat yritykset.
– Nyt meillä on toimiva edunvalvontaorganisaatio koko Esperi-ketjussa.
– Nyt meillä on toimiva edunvalvontaorganisaatio koko Esperi-ketjussa, painottaa JHL:n sopimustoimitsija Kari Bagge.
JHL:n alueellisia luottamusmiehiä on kaikkiaan viisi. Reitama toimii pääluottamusmiespestin ohella läntisen alueen luottamusmiehenä.
– Vain Lapista puuttuu alueluottamusmies. Pyrin kiertämään kenttää niin paljon kuin mahdollista, jotta myös yksiköihin rakentuisi pikkuhiljaa yhdyshenkilöiden ja aktiivien verkosto, hän sanoo.
Ennen hävetti, mutta ei enää
Vaikka yhtiön suunta on muuttunut ja toimintakulttuuri tervehtynyt, Reitama ei kiistä, että ongelmia on vieläkin.
– Henkilöstö on edelleen väsynyttä. On painettu vuosia mitoituksen alarajajoilla, eikä ihminen ole kone. Lisäksi on henkistä uupumista ja tyytymättömyyttä, hän sanoo.
Plussiksi Reitama laskee toimivan keskusteluyhteyden ketjun uuteen johtoon ja lisääntyneen avoimuuden.
– Vain avoimuudella yritys voi saavuttaa asiakkaiden, omaisten ja työntekijöiden luottamuksen.
Vielä vuosi sitten Reitamaa hävetti kertoa työnantajansa nimi.
– Nyt uskaltaisin antaa läheiseni Esperin yksiköiden hoivaan, aiemmin en.