Lääkeluvattomat hoitajat, työntekijöiden uhkailu ja asukkaiden käsirysyt ovat vanhustenhoidon arkea
– ”Vangitkin hoidetaan paremmin”

Epäpäteviä työntekijöitä jakamassa lääkkeitä. Liian vähän hoitajia, jolloin muistisairaat tai aggressiiviset vanhukset jäävät vaille valvontaa ja pahimmillaan päätyvät käsirysyyn keskenään. Pelolla johtamista ja työntekijöiden vaientamista uhkailemalla. Muun muassa nämä kommentit toistuivat, kun Motiivi-lehti haastatteli viittä yksityisten hoivaketjujen palveluksessa olevaa jäsentä.

– Voittoa tavoitteleva yritys ei saisi olla tekemässä hoivatyötä. Totta kai firmat haluavat voittoa ja lähtevät siitä, mistä aita on matalin eli vähentävät henkilökunnasta. Yksityiset hoivafirmat tuhoavat vanhusten hoidon Suomessa, toteaa Miska (nimi muutettu). Hän on yksi niistä viidestä JHL:n jäsenestä, jotka suostuivat kertomaan Motiiville kokemuksiaan yksityisten hoivakotien toiminnasta.

JHL:n sopimustoimitsija Kari Bagge on työskennellyt erään valtakunnallisen hoivapalvelujätin vanhuspalveluyksikön vastaavana johtajana. Hän tunnistaa suuryritysten voitontavoittelun ja sen seuraukset.

”Yksityisillä hoivamarkkinoilla tulosta tehdään säästämällä henkilöstökuluista.”

– Yksityisillä hoivamarkkinoilla tulosta tehdään säästämällä henkilöstökuluista. Tämä näkyy esimerkiksi niin, ettei kaikkiin vuoroihin palkata sijaisia, ja jos palkataankin, ei koko työvuoron ajaksi.

Baggella oli kollega, joka työskenteli kunnallisen vanhuspalveluyksikön johdossa, mutta siellä meininki oli ihan toinen.

– Hän sai esimieheltä moitteet, jos ei palkannut sairastuneen tilalle sijaista, koska esimiehen tehtävä oli huolehtia siitä, että henkilöstömitoitus täyttyi. Minä sain kiitosta, jos pystyin pyörittämään toimintaa ilman sijaista, hän sanoo.

Tuorein kohu Kristiinankaupungissa

tohvelit ja rollaattori
Monissa hoivakodeissa ikäihmisten hoito ja kohtelu on kunnossa, mutta on myös toisenlaisia tarinoita.

Tuorein kohu yksityisten hoivakotien ala-arvoisesta hoidosta leimahti liekkeihin, kun sosiaali- ja terveysalan valvontaviranomainen Valvira keskeytti Kristiinankaupungissa toimivan Esperi Care Oy:n Ulrika-hoivayksikön toiminnan. Keskeyttämisen syyksi ilmoitettiin asiakasturvallisuutta uhkaava toiminta. Yhden asiakkaan epäillään kuolleen hoitovirheen takia ja kolme asiakasta on toimitettu terveyskeskukseen tai kuntoutusosastolle.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Valvira määräsi yksityisen hoivantarjoajan yksikön keskeyttämään toimintansa. Suurimmaksi ongelmaksi on esitetty liian vähäinen hoitajamäärä.

Esperi Caren tapaus ei tullut JHL:n asiantuntijoille ja järjestäjille yllätyksenä. Noin vuoden liitossa työskennelleet järjestäjät ovat kierrelleet työpaikoilla kuulemassa työntekijöiden huolia ja tavanneet myös lukuisia Attendon eri hoivayksikköjen työntekijöitä. Palaute on ollut mykistävää.

Motiivi jututti viittä JHL:läistä lähihoitajaa näiden kokemuksista. Asian arkaluonteisuuden vuoksi kaikki haastateltavat esiintyvät jutussa poikkeuksellisesti muutetuilla, sukupuolineutraaleilla nimillä. Haastateltavien väitteet kohdistuvat Attendon lisäksi Mehiläisen toimintaan. Attendo ja Mehiläinen ovat Suomen suurimpia hoivapalveluja tarjoavia yrityksiä.

”Johtaminen on pelkojohtamista, sellaista, jota käytettiin 80-luvulla.”

– Käytännössä lähes kaikki Esperi Caren puutteet ovat tuttuja meilläkin. Ongelmien ytimessä ovat resurssipula ja huono johto. Johtaminen ei ole tätä päivää, vaan pelkojohtamista, sellaista, jota käytettiin 80-luvulla, toteaa Attendossa työskentelevä Mirka.

Hänen mukaansa yritykseen palkataan epäpäteviä esimiehiä, joilla ei ole johtamiskoulutusta. Tämä säästää palkkakuluja, mutta aiheuttaa ylimääräisiä paineita henkilökunnalle. Johtamisen linjat ailahtelevat ja vuorolistat valmistuvat usein myöhässä.

– Jos kyseenalaistat asioita, sinulle huudetaan. Työntekijöitä ja erityisesti keski-ikäisiä naisia poljetaan ja heidän tehtäviään vahditaan, Mirka jatkaa.

Muut haastatellut vahvistavat samanlaiset kokemukset.

– Jos huomautat asioista, olet joko huono työntekijä tai työpaikkakiusaaja. Jos sanot enemmän, sinua uhkaillaan töiden loppumisella, toteaa Rauni. Hänen mukaansa sama pätee sekä Attendossa että Mehiläisessä.

Työntekijöillä on ilmoitusvelvollisuus

Kari Bagge
JHL:n sopimustoimitsija Kari Bagge

Myös Kari Bagge allekirjoittaa työntekijöiden puheet sekä aiemman työkokemuksensa että liittoon tulleiden yhteydenottojen perusteella.

”Hyssyttelyn ilmapiiri ei kannusta työntekijöitä huomauttamaan hoidon laadusta tai puutteista.”

– Hyssyttelyn ja vaientamisen ilmapiiri ei kannusta työntekijöitä huomauttamaan esimerkiksi hoidon laadun puutteista tai epäkohdista. Kuitenkin jokaisella hoitajalla on sosiaalihuoltolain mukaan velvoite ilmoittaa niistä esimiehelleen, hän huomauttaa.

Lisäksi työntekijällä on velvollisuus seurata, että esimies ilmoittaa asiasta palvelun tilaajalle tai palvelusetelin myöntäjälle, käytännössä siis kunnan tai kaupungin perusturvajohtajalle tai vanhustyönjohtajalle.

– Jos esimies ei ilmoitusta tee, on työntekijällä velvoite huolehtia siitä, että ilmoitus menee eteenpäin.

Ilmoitusvelvollisuutta painotetaan kaikissa JHL:n vanhustyöntekijöille järjestetyissä koulutuksissa sekä heille lähtevissä liiton kirjeissä. Samalla tähdennetään sitä, ettei työnantaja saa kohdistaa ilmoituksen tekijään minkäänlaista painostusta tai rangaista häntä.

Käsirysyä, kaatumisia ja ruhjeita

Myös henkilöstöpula toistuu Motiivin jututtamien työntekijöiden puheissa.

– Attendon toiminta perustuu siihen, että otetaan paljon potilaita, mutta vain vähän hoitajia. Kun toimipisteitä yhdistetään, potilaita siirretään toiseen paikkaan, mutta henkilökuntaa ei. Irtisanoutuneiden tilalle ei palkata uusia. Sijaiset eivät tee täyttä päivää, Vieno luettelee.

Liian vähäinen hoitajamäärä aiheuttaa vaaratilanteita potilastyössä. Haastateltavat kertovat tilanteista, joissa paikalla on vain kaksi hoitajaa. Kun nämä molemmat vaihtavat yhden vuodepotilaana olevan vanhuksen vaippaa, jäävät kaikki muut asukkaat täysin ilman valvontaa. Muistisairaat, mielenterveysongelmaiset ja aggressiiviset vanhukset ovat tönineet toisiaan, kaatuneet ja saaneet ruhjeita.

”Koko pakka kaatuu, jos yksi vuodepotilas on oksentanut päälleen ja hänet täytyy puhdistaa.”

Hoitohenkilökunnan mitoituksessa ei ole varauduttu yllättäviin tilanteisiin, jotka kuitenkin ovat hoitajien mukaan arkea vanhustyössä.

– Koko pakka kaatuu, jos esimerkiksi yksi vuodepotilas on oksentanut päälleen ja hänet täytyy puhdistaa. Jos joku menee tajuttomaksi ja tarvitsee hoitoa tai ambulanssia, koko yksikkö on poissa malliltaan, Mirka kuvailee.

Liian vähäisen hoitajamitoituksen vuoksi vanhukset jäävät toisinaan ilman valvontaa. Pahimmillaan tämä on aiheuttanut käsirysyjä, kertovat JHL:n jäsenet kokemuksistaan. Kuvituskuva.

Kari Bagge avaa yksityisten hoivaketjujen toimintalogiikkaa seuraavasti:

– Ne tarjoavat kunnille palvelua sellaisella hinnalla, jolla ne eivät pysty sitä käytännössä tuottamaan. Niinpä henkilöstön määrä on jo lähtökohtaisesti mitoitettu alakanttiin, ja siksi työntekijän sairastuminen, irtisanoutuminen tai jokin poikkeustilanne kaataa kokonaisuuden.

Bagge pitää valitettavana ja epäeettisenä sitä, etteivät yksiköiden johtajat saa vastata sataprosenttisesti johtamansa yksikön henkilöstösuunnittelusta, vaikka he vastaavatkin yksikön koko toiminnasta joko henkilökohtaisesti nimellään tai ammatinharjoittamisluvalla.

Bagge tietää sekä oman kokemuksensa että liittoon tulleiden yhteydenottojen perusteella, etteivät yksiköiden esimiehet saa julkaista suunnittelemiaan työvuoroja ennen kuin ketjun ylempi johto on ne hyväksynyt.

– Tämä saattaa olla yrityksen rahoituksesta vastaava henkilö, joka ei ymmärrä palvelun luonnetta ja kokonaisuutta ja on siksi valmis pihistämään työtunneista perustellen sitä yksikön kannattavuudella.

Siivooja jakoi lääkkeitä

lääkedosetti
Toisinaan lääkkeiden jakoon on osallistunut siivooja.

Epäpätevät työntekijät lisäävät hoitajien stressiä entisestään. Motiivin haastateltavien mukaan esimerkiksi opiskelijoiden käyttö osana normaalia hoitotyötä on tavallista. Töissä on paljon henkilöitä, joilla ei ole lääkkeenjako-oikeuksia, ja toisinaan usean yksikön toimipisteissä saattaa olla paikalla vain yksi lääkeluvallinen hoitaja.

Tämä aiheuttaa virheitä lääkinnässä ja lääkkeenottoaikojen myöhästymisiä. Varsinkin muistisairaille potilaille täsmälliset lääkeajat ovat erittäin tärkeitä.

”Kaksi kielitaidotonta hoitajaa yövuorossa. Vaipanvaihto sujuu, mutta entä kun pitää soittaa ambulanssi?

Motiiville kerrottiin, että toisinaan Mehiläisessä työparina on ollut siivooja, joka on muun työn ohessa osallistunut lääkkeiden jakoon. Attendossa puolestaan käytetään ulkomaalaisia hoitajia, jotka eivät osaa ruotsia tai suomea – eivätkä siten pysty kommunikoimaan muun hoitohenkilökunnan tai vanhusten kanssa.

– Pahin tilanne on, että esimerkiksi yövuorossa on ollut kaksi kielitaidotonta hoitajaa, joilla ei ole edes lääkelupaa. Tämä menettelee, jos pitää vain vaihtaa vaippoja, mutta entä, kun pitää soittaa vaikka ambulanssi?

Paikkojen kiillotusta ennen AVIn vierailua

vanhus ja rollaattori
Vanhusten ulkoiluttamiseen on vain harvoissa hoivakodeissa aikaa ja henkilökuntaa.

Työntekijöiden mukaan sekä Attendon että Mehiläisen puutteista on puhuttu vuosia, mutta niihin ei ole reagoitu tai puheista on suututtu. Ilmoituksia on tehty myös aluehallintovirastoon (AVI), joka ei työntekijöiden mukaan ole kuunnellut riittävästi henkilökuntaa.

– Kun AVI oli tulossa tekemään tarkastusta, paikat laitettiin nopeasti kuntoon ja lääkeluvattomia työntekijöitä painostettiin suorittamaan luvat kuntoon. Sitä ennen puutteisiin ei ollut kiinnitetty mitään huomiota, Kaino kertoo.

– Meillä ei ollut moneen kuukauteen siivoojaa tai keittäjää, vaan hoitajat siivosivat ja laittoivat ruokaa hoitotyön ohessa. Kun AVI ilmoitti tulostaan, löytyi yllättäen siivoojia. Tarkastuksen aikana töissä oli joko uusia työntekijöitä tai sijaisia, jotka eivät johtajan läsnä ollessa uskaltaneet puhua, Vieno kritisoi.

Kun kiireen keskellä ehditään nippa nappa tekemään vain välttämätön hoitotyö, ei millekään ylimääräiselle jää aikaa. Vanhusten ulkoilutus hoituu terassilla tai silloin, kun on opiskelijoita lisäkäsinä.

– Tuntuu, että vanhustenhoito on pelkkää säilömistä. Hoidon laatu paranisi huomattavasti, kun joka vuorossa olisi edes yksi tai kaksi käsiparia enemmän. Silloin ehtisi ulkoilla, kihartaa hiuksia tai jutella – tai edes kysyä, miten sinä voit. Nyt mennään pää punaisena seuraavan luo, työn ilo on kyllä kadonnut, toteaa Kaino.

”Tuntuu, että vanhustenhoito on pelkkää säilömistä.”

– Vangitkin hoidetaan paremmin, kuvaa puolestaan Rauni.

Työn kuormittavuus on saanut työntekijät sairastumaan tai irtisanoutumaan. Motiivin haastattelemista henkilöistä osa oli uupunut ja vaihtanut työpaikkaa tai siirtynyt osa-aikaiseksi. Kukaan ei uskonut jatkavansa alalla kovinkaan pitkään. Omasta työstä ei koeta enää ylpeyttä.

Yksikään haastatelluista ei laittaisi omia vanhempiaan tai isovanhempiaan näiden kokemusten perusteella yksityiseen hoivakotiin.

– Jo pelkkä perustyö on niin surkeaa, etten veisi sukulaisiani yksityiselle hoitoon, toteaa Mirka.

Entä kuinka kauan Kari Bagge viihtyi hoivayksikön johdossa?

– Yhdeksän kuukautta. Koeaikana havaitsemani puutteet ja epäkohdat olivat niin huomattavia, että aloin melko nopeasti katsella muita työpaikkoja, hän kertoo.

Hoitajamitoitus saatava lakiin

vanhuksen kädet ristissä
Vanhustenhoivan taso ei parane rukoilemalla. Tarvitaan sitova henkilöstömitoitus ja sanktio sitä rikkovalle.

Yksityisen vanhustenhoidon kriisiin olisi Motiivin haastattelemien hoitajien mukaan helppo ratkaisu: vähimmäishoitajamäärän kirjaaminen lakiin. Ilman sitovia ja pakollisia resursseja ei tilanne parane, suositus on aina vain suositus.

– Päättäjien pitäisi tulla viikoksi tai kahdeksi tekemään meidän työtämme. Heistä yksikään ei olisi viittä päivää kauemmin täällä, Rauni toteaa.

”On luotava kriisohjelma, jossa säädetään lailla hoitajamitoitus ja ihmisyyttä kunnioittavat pelisäännöt sote-palveluiden kilpailuttamiseen.”

Myös JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine on puhunut lakisääteisen hoitajamitoituksen puolesta julkisuudessa.

– Hallituksen on luotava pikaisesti kriisiohjelma, jossa lainsäädännöllä säädellään hoivamitoitus ja ihmisyyttä kunnioittavat pelisäännöt sote-palvelujen kilpailutukseen. Sote- ja maku-uudistuksessa esitetyistä 3 miljardin säästöistä on luovuttava ensi tilassa ja kunnille on myönnettävä riittävä rahoitus vanhuspalveluihin, Niemi-Laine toteaa.

Lue lisää JHL:n kannasta.

JHL järjestää tänään tiistaina webinaarin, jossa kysytään: Miten ikäihmiselle taataan hyvä hoito ja toimivat palvelut. Voit seurata keskustelua osoitteessa jhl.fi/lahetykset. Lähestystä pääsee katsomaan salasanalla JHLlahetykset.

JHL tukee kansalaisaloitetta henkilöstömitoituksen vähimmäismäärän kirjaamisesta lakiin. Voit kannattaa aloitetta täällä.