Ensi vuoden alusta lukien JHL:n ja työttömyyskassan yhteen laskettu jäsenmaksu on tasan yksi prosentti. Tuntuva alennus tekee JHL:stä Suomen edullisimpiin kuuluvan ammattiliiton.
JHL:n edustajiston syyskokouksen odotetuin päätös koski jäsenmaksun suuruutta. Jo aiemmin liiton hallitus oli esittänyt varsinaisen jäsenmaksun laskemista 1,05 prosentista 0,7 prosenttiin. Myös Finanssivalvonta (Fiva) on vahvistanut työttömyyskassan päätöksen alentaa kassan jäsenmaksua 0,33 prosentista 0,3:een prosenttiin.
Edustajisto hyväksyi liiton ja kassan kokonaisjäsenmaksun alentamisen yhteen prosenttiin äänin 93-10.
Kaikki kokousedustajat olivat yksimielisesti jäsenmaksun alentamisen kannalla. Äänestys koski edustaja Martti Vaskosen muutosesitystä, jolla hän halusi poistaa esitykseen sisältyneen vuotuisen 600 euron jäsenmaksukaton.
Muutosesitystä ei hyväksytty. Voimaan jäi päätös, jonka mukaan yksittäisen jäsenen jäsenmaksu saa olla korkeintaan 600 euroa vuodessa.
Yksimielisyyttä kuvastaa se, kuinka edustajiston jäsenet kuvailivat tuntojaan päätöksen jälkeen: ”Rohkea päätös.” ”Viisas ja hyvä ratkaisu. ” Voi, kun tämä päätös olisi tehty jo vuosi sitten.”
Liiton talous pysyy vahvana
Päätös tarkoittaa sitä, että vuoden 2022 alusta lukien liiton ja kassan jäsen maksaa entisen 1,38 prosentin sijasta tasan yhden prosentin palkkatuloistaan. Sen vastineeksi hän saa kaikki liiton palvelut ja edut sekä varmistaa itselleen kassan ansiosidonnaisen työttömyysturvan vastaisen varalle.
Liiton edustajisto päättää jäsenmaksun suuruudesta vuodeksi kerrallaan. Useissa puheenvuoroissa korostettiin kuitenkin sitä, että helmikuussa valittavan uuden edustajiston on syytä välttää poukkoilua ja säilyttää jäsenmaksu nyt päätetyllä tasolla.
– Liiton talous on vahva, ja työtaistelurahasto säilyy uskottavana jäsenmaksun alentamisesta huolimatta.Talouspäällikkö Jan Saarinen
Jäsenmaksu alentaminen tekee liiton talouteen ison loven. Se on tarkoitus kattaa sijoitustoiminnan tuotoilla ja aiemmin hankitulla varallisuudella.
– Liiton talous on vahva, ja työtaistelurahasto säilyy uskottavana jäsenmaksun alentamisesta huolimatta, totesi liiton talouspäällikkö Jan Saarinen.
Jäsenmaksutulosta palautetaan vuosittain 20 prosenttia yhdistysten käyttöön. Jäsenmaksutulon pienentyessä jäsenmaksupalautuksen määrä laskee noin kolmanneksella, mutta se korvataan yhdistyksille neljännesvuosittain täysimääräisesti.
Opiskelijatyötä vahvistetaan
Ensi vuoden toimintasuunnitelmaa käsitellessään edustajisto kävi kipakan keskustelun liiton opiskelijatyön vahvistamisesta. Liiton hallitus esitti edustajistolle viisivuotista projektia, johon palkataan viisi työntekijää nykyisten oppilaitosagenttien tueksi ja sparraajiksi.
Esityksen mukaan yksi projektityöntekijöistä sijoittuisi pääkaupunkiseudulle, loput neljä alueille. Rahaa projekti vie noin 400 000 eroa vuosittain.
Myös vapaaehtoispohjalta toimivien oppilaitosagenttien palkkioiden korottamista valmistellaan liiton hallinnossa.
– Oppilaitostyöhön satsaaminen on välttämätön liiton jäsenkehityksen kannalta. Projektilla varmistetaan, että saadaan opiskelijoita jäseniksi ja ajan myötä kiinnittymään pysyvästi liittoon, perusteli JHL:n järjestöjohtaja Kari Bagge.
Edustajiston jäsen Anne Granroth Porista vastusti esitystä ja olisi halunnut määräaikaisen projektin sijaan vahvistaa liiton aluetoimistoja, jotta ne voisivat vastata opiskelijatyöstä.
Granrothin vastaesitys sai paljon kannatusta, mutta hävisi kuitenkin äänestyksessä numeroin 62-37. Yksi äänesti tyhjää.
Puheenjohtajalta myrskyvaroitus
Myös tuleva sopimuskierros heijastui kokouksen ilmapiiriin. Heti avauspuheenvuorossaan JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine pohjusti tulevaa sopimuskierrosta ja antoi selkeäsanaisen myrskyvaroituksen.
– JHL on mukana neuvottelemassa Suomen suurimman työehtosopimuksen, SOTE-sopimuksen, sisällöstä. Olemme valmiina puolustamaan yhdessä päätettyjä tavoitteita tarvittaessa myös järjestöllisillä toimilla.
Talouden kasvulukujen valossa Suomella pyyhkii ensi ja seuraavana vuonna hyvin, ja Niemi-Laineen mielestä julkisen sektorin pienipalkkaisten on saatava ansaitsemansa osa kasvun hedelmistä.
Paperiliiton ja Metsäteollisuuden tänä syksynä neuvottelema 1,9 prosentin palkankorostus ensi vuodeksi loi pohjan, mutta Niemi-Laine vaati julkiselle sektorille myös teollisuusaloilta tuttuja liukumia.
– Liukumat nostavat sovitun palkankorotuksen kustannusvaikutuksen liki viiteen prosenttiin.
Pari sanaa maahanmuutosta
Edustajistossa puhetta johtanut Eija Paananen puuttui puolestaan maahanmuuttoon.
– Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ja osaavaa väkeä hyvinvointivaltion turvaamiseksi mutta emme saa olla sinisilmäisiä sen suhteen, hän varoitti.
Kotouttaminen ei hoidu itsestään, eikä myöskään työhön ja suomalaiseen työelämään perehdyttäminen.
– Ei ole liioittelua sanoa, että perehdytyksen tekevät monesti samassa työyhteisössä toimivat jäsenet. Heidän esimerkkinsä mukaan kiinnitytään työhön, velvollisuuksiin ja kulttuuriin ja toivottavasti myös ammattiliittoon.
Paananen painotti, ettei jäsenhankinnassa tule unohtaa maahanmuuttajia, joille suomalainen edunvalvonta ja neuvottelujärjestelmä ovat tuntemattomia.