Nyt tulevat älyvaatteet! Kohta ylläsi saattaa olla työasu, joka lämmittää vartalon, varoittaa vaaroista ja korjaa asennon

Tulevaisuudessa työmaan portti ei ehkä aukea tai veturi käynnisty, jos päällä ei ole juuri oikeat työvaatteet. Puettava teknologia voi parhaimmillaan säästää työntekijän hengen.

Työtakki, joka tunnistaa, että työntekijä on kaatunut, ja hälyttää apua oikeaan paikkaan. Haalari, joka lämmittää käyttäjänsä sopivan lämpöiseksi hänen yksilöllisen ruumiinrakenteensa, aktiivisuustasonsa ja ympäristöolosuhteiden mukaan. Palomiehen asu, joka mittaa lämpökuormitusta sekä ympäröivän ilman savupitoisuuksia ja käskee poistumaan, kun olot uhkaavat työntekijän terveyttä tai jopa henkeä.

Jokainen niistä voisi olla mahdollinen jo nyt. Miksi älyvaatteet eivät vielä ole arkea työpaikoilla?

– Puettavaa teknologiaa ja erilaisia dataa kerääviä antureita on jo olemassa. Suurin ongelma on, ettei älyvaatteita ole vielä pystytty tuotteistamaan palveluiksi, kertoo johtava tutkija Pekka Tuomaala VTT:stä.

Suurin ongelma on, ettei älyvaatteita ole vielä pystytty tuotteistamaan palveluiksi.

Tuomaala vetää Business Finlandin (entinen Tekes) osittain rahoittamaa Smart Clothing 2.0 -hanketta, jossa haetaan toimivia ratkaisuja älyvaatemarkkinoille. VTT:n lisäksi hankkeeseen osallistuvat Työterveyslaitos sekä viisi yritystä, Suunto, Inkron, Savox, Reima ja Wind Controller, jotka pyrkivät kaupallistamaan kehitettyjä konsepteja. Lisäksi hanketta rahoittavat Kone, LähiTapiola, Image Wear ja Finlayson.

Ledivaloja sisältävät työtakit ovat jo markkinoilla

Tamperelaisessa työvaatteita valmistavassa Image Wearissa tehdään jatkuvaa tutkimustyötä sen eteen, että yritys saisi jo lähitulevaisuudessa valikoimiinsa toimivia älyvaatteita.

– Olennaista olisi löytää ratkaisuja, joista työnantajat näkevät syntyvän selkeää hyötyä ja ovat valmiita maksamaan. Lisäksi tärkeää on, että työntekijät hyväksyvät uudet ratkaisut käyttöönsä, kehityspäällikkö Emma Kaappa toteaa.

Image Wearin uusimmissa työvaatteissa on otettu ensimmäiset askeleet kohti älyvaatetusta:
vaatteissa on käsikäyttöiset
ledivalot ja lämpöelementit.

Image Wear on jo ottanut ensimmäiset askeleet kohti älyvaatetuotantoa: se toi loppukeväästä markkinoille ledivaloja sisältävät työtakit.

Lisäksi yritys valmistaa takkeja, joiden sisällä olevat lämpöelementit lämmittävät aina tarpeen vaatiessa.

– Molemmat ovat yksinkertaisia ratkaisuja, jotka on ollut helppo tuoda työpaikkojen käyttöön. Ne toimivat manuaalisesti eli työntekijä säätelee itse niiden käyttöä, sanoo Emma Kaappa.

– Niiden lisäksi meillä kehitetään vaihtoehtoja, joissa vaatteisiin tuotaisiin oikeasti älyä eli vaate keräisi dataa käyttäjästä ja tämän ympäristöstä ja ohjaisi tiedon avulla käyttäjää vaikkapa parantamaan työasentoaan.

Kaappa ei kuitenkaan usko, että työvaatteisiin saadaan lähitulevaisuudessa liitettyä teknologiaa, jolla voitaisiin mitata käyttäjän fysiologisia ominaisuuksia, kuten lihasten toimintaa tai sydämen sykettä.

– Meillä kehitetään vaihtoehtoja, joissa vaatteisiin tuotaisiin oikeasti älyä eli vaate keräisi dataa käyttäjästä ja tämän ympäristöstä.

Tulevaisuuden älyteknologia aistii käyttäjänsä lämpökokemuksen ja lämmittää esimerkiksi ulkona nukkuvaa vauvaa juuri oikean verran.

– Urheilumaailmassa vaatteet ovat ihonmyötäisiä ja ihmisen kehossa kiinni, jolloin fysiologisten mittausten tekeminen on helpompaa. Työvaatteet ovat usein löysiä eivätkä ne ole ihon pinnassa kiinni – siksi tällaisia mittauksia tuskin on luvassa työvaatteisiin ainakaan ihan heti.

– Uskon, että työasuihin tuleekin aluksi esimerkiksi ergonomiaa ja toistuvaa liikettä mittaavia antureita tai ympäristön turvallisuutta, kuten savua tai lämpöä, havainnoivia mittareita.

Kehittelyssä on vielä monta mutkaa

Älyvaatteiden kehittelyssä on huomioitava monia eri tasoja. Tietoa eli dataa keräävän anturin lisääminen vaatteeseen täyttää vasta ensimmäisen, eräänlaisen raaka-ainevaiheen.

Koska pelkällä datalla ei sellaisenaan tee juuri mitään, pitää se jalostaa informaatioksi eli käyttäjää palvelevaksi tiedoksi. Tällöin tunnistetaan esimerkiksi kiihtyvyysanturin antamien peräkkäisten g-arvojen perusteella, että työntekijä on kaatunut tai pudonnut.

Image Wearin työntekijöillä on yllään uusinta älymuotia: nämä vaatteet on varustettu käsikäyttöisillä ledivaloilla ja lämpöelementeillä.
Image Wearin työntekijöillä on yllään uusinta älymuotia.

Tämäkään tunnistustieto ei vielä riitä. Informaatio on tuotteistettava kokonaispalveluksi, joka hyödyttää vaatteen loppukäyttäjää – eli paikalle hälytetään oikeanlaista apua, kulkuväylällä olevat portit avataan valmiiksi tai käyttäjää varoitetaan edessä uhkaavasta vaarasta.

Lisäksi on ratkaistava käytännön kysymyksiä: mitä vaatteen avulla ylipäätään mitataan ja miten? Kuinka laitteen virransyöttö hoidetaan? Entä minne tietoa siirretään ja miten tiedonsiirron laatu varmistetaan?

Yksityisyydensuoja herättää kysymyksiä

Vaate alustana luo älylaitteille myös omat laatu- ja kestävyysvaatimuksensa: antureiden tulee olla taipuisia ja joustavia tai ne pitää pystyä koteloimaan pieneen tilaan todella hyvin.

Pahimmillaan roikkuminen valjaissa voi aiheuttaa reisivaltimoiden tukokusia. Älyvaatteiden avulla pelastushenkilöstö saa tiedon onnettomuusajasta ja pystyy varautumaan myös liuotushoitoon.

Liitettävissä antureissa ei saisi olla liikaa johtoja tai muita liikkumista häiritseviä ulokkeita.
Yksi olennaisimmista kysymyksistä on yksityisyydensuoja, eli miten saatua tietoa käsitellään ja sen oikeellisuus varmistetaan.

Pekka Tuomaala myöntää, että älyvaatteet ovat tutkimushaastatteluissa herättäneet myös kysymyksiä.

Olennainen kysymys on yksityisyydensuoja: miten saatua tietoa käsitellään ja sen oikeellisuus varmistetaan?

– Esimerkiksi luottamushenkilöt ovat kysyneet, vaarantavatko älyvaatteet yksityisyyden, jos työnantaja pystyy jatkossa seuraamaan, milloin työntekijä käy vessassa tai tupakalla.

Tuomaalan mukaan tästä ei kuitenkaan ole kyse.

– Tarkoituksena on kerätä vain työn tekemisen kannalta relevanttia tietoa, jolla voidaan parantaa työntekijöiden turvallisuutta, hän sanoo.

– Mitään big brother -valvontaa ei ole tulossa.

”Nyt tarvitaan rohkeutta”

Image Wearin Emma Kaapan mukaan työnantajat ovat kiinnostuneita älyvaatteista. Hän uskoo, että markkinat voisivat avautua kunnolla jo lähitulevaisuudessa.

– Toki olen ollut älyvaatteiden ja puettavan elektroniikan kanssa tekemisissä vuodesta 2006 ja jo silloin puhuttiin, että markkinat avautuvat viiden vuoden sisällä. Nyt kuitenkin ollaan mielestäni lähempänä tätä hetkeä.

Anturi tunnistaa ilmanlaadun muutokset ja hälyttää, jos hiilidioksidin tai muun kaasun pitoisuus ilmassa ylittää raja-arvot.

Kaappa uskoo myös, että työnantajat ovat valmiita maksamaan älyvaatteista heti, kun pystytään osoittamaan, että ne lisäävät työhyvinvointia ja -turvallisuutta ja laskevat yrityksen muita kustannuksia esimerkiksi pienentämällä sairauspoissaoloja.

Myöskään VTT:n Tuomaalan mukaan kustannukset eivät ole enää älyvaatekehityksen kynnyskysymys, vaan kehityksen suurimpana esteenä on rohkeuden puute.

– Suositukseni työnantajille onkin, että ottavat ensin käyttöön jotain pientä, esimerkiksi paikannustekniikan tai ledivalon. Nämä ominaisuudet eivät välttämättä ole kalliita. Sen jälkeen yritykset voisivat arvioida saatuja hyötyjä ja sitä, mihin muuhun ehkä kannattaa sijoittaa.