Sairauspoissaolojen omailmoituskäytäntöä sovelletaan valtaosassa kuntia ja muita julkisen sektorin työpaikkoja. Muutamissa kunnissa, esimerkiksi Joensuussa ja Hämeenlinnassa, omailmoituksella ja esimiehen luvalla voi olla poissa jopa yhdeksän päivää. Ovatko sairauspoissaolot lisääntyneet omailmoitusten myötä?
Joensuun kaupunki otti sairauspoissaolojen omailmoituksen käyttöön vuonna 2012. Silloin esimies sai myöntää luvan yhden päivän poissaoloon, jos työntekijä oli vatsataudissa tai flunssassa.
Kokemukset olivat niin hyvät, että pari vuotta myöhemmin omailmoituksella ja esimiehen luvalla sai olla poissa viisi päivää. Siitä lähtien ei sairauden laatua enää rajattu.
– Kun seurasimme henkilöstön sairauspoissaoloja, huomasimme, että omailmoitusten käyttöönoton jälkeen lyhyet, yhdestä kolmen päivää kestäneet poissaolot vähenivät, kertoo Joensuun henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen.
Ensin yhden päivän omailmoitus käyttöön, sitten viiden ja nyt yhdeksän.
Hämeenlinnassa omailmoituskäytäntö laajeni seitsemään päivään vuonna 2013, ja myös siellä lyhyiden sairauspoissaolojen määrä kääntyi laskuun.
– Myönteinen kehitys on jatkunut lyhyiden sairaslomien osalta senkin jälkeen, tietää Hämeenlinnan kaupungin JHL-yhdistyksen pääluottamusmies Anita Mäkelä.
Sama tulos käy ilmi Työterveyslaitoksen TTL:n selvityksestä (2016). Sen mukaan 57 prosenttia esimiehistä arvioi henkilöstön sairauspoissaolojen lyhentyneen ja yhdeksän prosenttia vähentyneen omailmoituksen käyttöönoton jälkeen.
Väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt
Vuodesta 2015 lähtien Joensuussa on voinut olla poissa omailmoituksella yhdeksän päivää. Kokemukset ovat edelleen myönteiset: sairauspoissaolojen määrä ei ole omailmoituskäytännön laajentamisen takia lisääntynyt.
– Esimiesten mukaan yhdeksän päivän poissaolo omailmoituksella on tuiki harvinaista. Jos kyse on jostain vakavammasta, joka vaatii yli viikon poissaolon työstä, työntekijä hakeutuu yleensä itse työterveyshuoltoon saamaan hoitoa.
Omailmoituskäytännön ansiosta kaupunki on säästänyt myös rutkasti rahaa. Jo ensimmäisenä omailmoituksen käyttöönottovuonna työterveyshuollon sairausvastaanottokustannukset laskivat 100 000 euroa.
– Lisäksi henkilöstöltä on tullut myönteistä palautetta. Monelle on helpotus, kun ei tarvitse raahautua kipeänä työterveyshuoltoon pelkän työkyvyttömyystodistuksen takia, sanoo Lempiäinen.
Jo ensimmäisenä vuonna Joensuu säästi 100 000 euroa sairauskuluissa.
Joensuussa omailmoitusmenettelyä käytetään etenkin silloin, kun työntekijä sairastuu flunssaan tai vatsatautiin tai hänellä on parin kolmen päivän poissaolon vaativa migreeni, selkäjumi tai jokin muu ohi menevä vaiva.
Omailmoituskäytännön väärinkäytöksiä Joensuussa ei ole ilmennyt.
– Ainuttakaan varoitusta ei ole tarvinnut tämän johdosta antaa. Työntekijämme ovat luottamuksen lunastaneet, sanoo Sari Lempiäinen.
Tiivis yhteys esimieheen
Joensuun lisäksi yhdeksän päivän omailmoituskäytäntöä sovelletaan Hämeenlinnassa ja Lempäälässä. Hämeenlinnassa se on ollut käytössä vuoden 2017 alusta lukien.
– Kun omailmoitusten käyttöä jokunen vuosi sitten selvitettiin, ei väärinkäytöksiä havaittu, eikä tapauksia ole tullut minun tietooni senkään jälkeen, sanoo pääluottamusmies Anita Mäkelä.
Niin Joensuussa kuin Hämeenlinnassa työntekijä ottaa heti sairastuttuaan puhelimitse yhteyden esimieheen ja sopii hänen kanssaan poissaolosta. Sairauden jatkuessa yhteyttä pidetään päivittäin tai lähes päivittäin.
– Kynnys puhua palturia tutulle esimiehelle on korkeampi kuin tuntemattomalle lääkärille, uskoo pääluottamusmies Mäkelä.
Epäillessään mahdollista väärinkäytöstä esimies voi aina vaatia lääkärintodistuksen, ja silloin työntekijä on velvollinen toimittamaan sen.
Mikäli lyhyet sairauspoissaolot alkavat kasaantua jollekulle, soveltavat kunnat varhaisen puuttumisen mallia.
– Joensuussa puheeksiottoprosessi käynnistyy, jos poissaolojen määrä ylittää 15 päivää vuodessa, kertoo Sari Lempiäinen.
Viime vuonna Joensuun kaupungin työntekijät olivat sairauden takia poissa keskimäärin 13,5 päivää, Hämeenlinnan 15,4 päivää. Kunta-alalla oltiin vuonna 2019 poissa sairauden takia keskimäärin 16,5 päivää.
Vähän kuin ilmapuntari
Omailmoituskäytännön poissaoloja lyhentävä vaikutus perustuu osaltaan siihen, että lääkäri saattaa kirjoittaa pari ylimääräistä sairauslomapäivää potilaalleen ”varmuuden vuoksi”.
– Tällöin työntekijät ovat poissa yleensä juuri sen ajan, mitä lääkärintodistuksessa lukee. Kun käytössä on omailmoitus, henkilö palaa töihin heti, kun kokee itsensä työkykyiseksi, sanoo JHL:n työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen.
Hänen mielestään sairauspoissaolojen omailmoituskäytäntö toimii vähän samaan tapaan kuin ilmapuntari – se mittaa työnantajan ja työntekijöiden välistä luottamusta.
– Työntekijät ovat pääsääntöisesti luottamuksen arvoisia. Suomalaisille on pikemmin tyypillistä tulla sairaana töihin kuin olla suotta poissa.
Luottamusta todella löytyy, sillä TTL:n mukaan jo 90 prosentilla julkisen sektorin työpaikoista sovelletaan omailmoituskäytäntöä. Yksityisellä sektorilla se on käytössä kolmella neljästä työpaikasta. Tosin yhdeksän päivän pituinen poissaolo esimiehen luvalla on edelleen melko harvinaista.
Hyvärisen mielestä omailmoituksen hyödyt ovat kiistattomat niin yksilötasolla kuin kansantaloudellisesti.
– On täysin turha kuormittaa terveydenhoitoa ja altistaa siellä asioivia muita henkilöitä sellaisten sairauksien takia, joihin itsehoito ja lepo tepsivät parhaiten.
Lisäksi työnantaja voi sen ansiosta säästää työterveyshuollon kuluissa, jolloin terveydenhuollon resursseja vapautuu tähdellisempään toimintaan. Joensuussa on käynyt juuri näin.
– Työterveyshuoltoa on voitu suunnata sairauksien ennaltaehkäisyyn, mikä on työterveyshuollon tarkoituskin, ja toisaalta pitkittyneiden ja työkykyä vaarantavien sairauksien hoitoon, sanoo Lempiäinen.