Opetusministeri Li Anderssonin mukaan varhaiskasvatuksen koulutusmääriä pitää lisätä sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Myös päiväkotien työolot on saatava nykyistä paremmiksi, jotta alalle valmistuneet ammattilaiset haluavat pysyä työssään.
Suomen päiväkoteja kurittaa henkilökuntapula. Varsinkin varhaiskasvatuksen opettajia on liki mahdoton löytää riittävästi. Tilanne on jatkunut vaikeana jo pitkään.
Motiivi selvitti varhaiskasvatuksen tilannetta viime viikolla. Suomen kuusi suurinta kaupunkia rypee ahdingossa: pääkaupunkiseudulla töihin ei riitä vakituisia ammattilaisia, Oulun ja Tampereen päiväkodit kärvistelevät sijaispulassa.
Mitä tilanteelle aikoo tehdä maan hallitus? Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoo, että alan koulutuspaikkoja on jo lisätty.
– Vuosina 2018–2021 tavoitteena oli, että varhaiskasvatuksen opettajan koulutukseen olisi 1 000 aloituspaikkaa vuodessa, hän toteaa.
Tavoite ei ole täysin toteutunut, vaikka koulutuspaikkoja onkin tullut lisää.
– Lisäksi tarvitaan monimuotokoulutusta. Yliopistoilta on tullut viestiä, että sinne tarvitaan panostuksia. Pitää olla myös joustavia opintopolkuja esimerkiksi niille, jotka haluavat jatkaa lastenhoitajan tutkinnolla varhaiskasvatuksen opettajaksi.
Opetusministeri saa palautetta työoloista suoraan työntekijöiltä.
Anderssonin mukaan aloituspaikkojen lisääminen ei yksinään riitä, vaan opiskelijat pitää saada myös valmistumaan alalle ja pysymään siellä töissä. Siksi on tärkeää saada varhaiskasvatuksen työolot entistä paremmiksi, hän painottaa.
Valtion pitää opetusministerin mielestä ohjata kunnille nykyistä enemmän rahoitusta varhaiskasvatuksen kuluihin. Ministerinä hän saa palautetta työoloista myös suoraan työntekijöiltä. Moniin ryhmiin kaivataan lisää tekijöitä.
– Avustajia pitäisi olla paremmin saatavissa ryhmiin, joissa heille on tarvetta. Lisäksi kannustaisin kuntia ottamaan käyttöön niin kutsuttuja 3+1-malleja, niin että ryhmissä tai päiväkodeissa voi olla vakituisena esimerkiksi yksi ylimääräinen lastenhoitaja. Se auttaisi koulutettujen jaksamista ja jäämistä alalle.
Nykyinen hallitus ei avaa varhaiskasvatuslakia
Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus uudistuu vuoteen 2030 mennessä. Silloin kahdella kolmesta päiväkodin työntekijästä pitää olla korkeakoulututkinto alalle.
Käytännössä tämä tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomeja ja varhaiskasvatuksen opettajia. Ainakin yhdellä kolmesta työntekijästä pitää olla varhaiskasvatuksen opettajan pätevyys. Vaatimus koskee työntekijöitä, jotka vastaavat kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävistä.
Laki uudistettiin viime hallituskaudella, eikä nykyinen hallitus muuta sitä, opetusministeri Andersson sanoo. Hänen mielestään julkisuudessa on keskitytty liikaa varhaiskasvatuksen opettajiin ja sosionomit on unohdettu.
– Vuoteen 2030 on aikaa. Nyt on tärkeä saada koulutusmäärät nostettua.Opetusministeri Li Andersson
– Vuoteen 2030 on vielä aikaa. Nyt on tärkeä panostaa siihen, että saadaan koulutusmäärät nostettua, ja alan vetovoimaa parannettua. On äärimmäisen tärkeää, että koulutetaan myös tarpeeksi varhaiskasvatuksen sosionomeja.
Suomessa 3–5-vuotiaat lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen harvemmin kuin monissa muissa OECD-maissa. Jos lapset halutaan saada kotihoidosta päiväkoteihin, pitää varhaiskasvatuksessa olla riittävästi vakituisia työntekijöitä.
– Kyllä vanhemmat ja lapset toivovat varhaiskasvatukselta laatua. Lapsilla tulee olla mahdollisuuksia muodostaa pysyviä kiintymyssuhteita aikuisiin, jotka siellä ovat töissä.