Suomessa on noin 600 000 työikäistä ihmistä, joilla on puutteita perustaidoissa. Kun lukeminen, kirjoittaminen tai laskeminen takkuaa, työntekijä ohitetaan tai leimataan herkästi hankalaksi tyypiksi.
Päivän ohjelma löytyy sähköpostista. Lähihoitaja Reetta, 27,on vastaanottanut esimiehensä viestin, mutta hän ei ole tutustunut sen sisältöön. Toisin kuin työtoverit Reetta ei ole valmistautunut tulevaan mitenkään, ja siitä tulee epämukava olo.
Viestin lukeminen tuntuu Reetasta turhalta, sillä luettu teksti ei jää hänen mieleensä. Lukeminen vie valtavasti aikaa, eikä Reetta aina ymmärrä lukemaansa. Kuten arviolta yhdellä kymmenestä suomalaisesta, Reetalla on oppimisvaikeuksia. Hänellä on hankaluuksia lukemisen ja kirjoittamisen sekä hahmottamisen kanssa. Lukivaikeus ja hahmotushäiriö ovat kehityksellisiä oppimisvaikeuksia. Toisin kuin vaikka huonoon nukkumiseen liittyvä muistamattomuus ja keskittymiskyvyttömyys, kehitykselliset oppimisvaikeudet eivät mene ohi.
– Oppimisvaikeuksien tausta on varhaisessa aivojen kehityksessä tai synnytyksen aikaisissa ongelmissa.
– Kehitykselliset oppimisvaikeudet vaikeuttavat työelämässä pärjäämistä, sillä lähes kaikkiin työtehtäviin kuuluu nykyään tiedonkäsittelyä ja vaatimus jatkuvasta uudelleen oppimisesta, neuropsykologian erikoispsykologi Johanna Nukari Kuntoutussäätiöstä tietää.
Hukattu resurssi
Oppimisvaikeudet ovat huonosti tunnettuja. Niitä hävetään ja piilotellaan, sillä tietämättömyys voi saada muut pitämään oppimisvaikeuksista henkilöä tyhmänä tai laiskana.
– Oppimisvaikeudet ovat taustaltaan neurobiologisia, eli niiden pohja on varhaisessa aivojen kehityksessä tai synnytyksen aikaisissa ongelmissa, Nukari täsmentää.
Ihminen ei itsekään välttämättä tunnista syytä vaikeuksiinsa. Hän saattaa esimerkiksi vain harmitella sitä, että häneltä kuluu töihinsä huomattavasti enemmän aikaa kuin työkaverilta. Erilaisuus voidaan kokea haittana silloinkin, kun työ luistaa.
– Opintoihin kuuluvat ryhmätyöt olivat minulle tuskaa. Muut pakersivat suunnitelmiensa kanssa, kun minä olin jo siirtämässä suunnitelmia käytäntöön. Tätä pidettiin rimanalituksena, ja minut leimattiin laiskaksi, Reetta muistelee.
– Oppimisvaikeuksia ei hoideta pelkillä masennuslääkkeillä, vaan järjestämällä työ, ympäristö ja tehtävät uudella tavalla.
Opintoihin kuuluva käytännön harjoittelu sujui Reetalta loistavasti. Hän sai silti siitä surkean arvosanan, sillä hänellä ei ollut esittää työnsä tueksi kirjallista suunnitelmaa.
– Kun ihminen tekee töitä vahvuuksiinsa nähden väärässä paikassa, hän hukkaa voimavarojaan, eikä työnantajakaan saa työntekijän parasta panosta käyttöönsä, Nukari toteaa.
Työntekijän mielenterveys on koetuksella, jos yrittää jatkuvasti tehdä parhaansa, mutta se ei riitä. Tunnistamatta jääneet oppimisvaikeudet voivat aiheuttaa uupumusta, masennusta ja ahdistuneisuutta ja johtaa väärään diagnoosiin.
– Oppimisvaikeuksia ei hoideta pelkillä masennuslääkkeillä, vaan järjestämällä työ, ympäristö ja tehtävät uudella tavalla, Nukari painottaa.
Työntekijä, jolla on lukivaikeus, voi saada vähemmän kirjallisen materiaalin käsittelyä vaativia työtehtäviä. Ympäristön hälystä häiriintyvälle voidaan tarjota oma rauhallinen työtila tai mahdollisuus kuulosuojaimiin ja sermeihin.
Vahvuudet käyttöön
Reetta työskentelee nuorten parissa vertaisohjaajana. Työ tarkoittaa nuorten rinnalla kulkemista, yhdessä oloa ja tekemistä. Työyhteisössä tehtävät on jaettu vastavuoroisesti tavalla, josta kaikki hyötyvät.
– Tykkään suunnitella ja järjestää tapahtumia, mutta kirjalliset työt jätän paremmin osaaville. Itsevarmuuttani lisää, kun saan tehdä asioita, jotka hallitsen. Se tuntuu työmotivaatiossa ja näkyy työn jäljessä, Reetta kertoo.
Reetta käyttää muistin tukena bujoa eli bullet journalia; päivyrin, muistilistojen ja luonnoslehtiön yhdistelmää. Tavallinen kalenteri ei toimisi, mutta bujoon hän piirtää muistettavat asiat.
– Ihanat työkaverini kertovat minulle kellonajat yhteisellä, minun keksimälläni vitsillä
– Muistin, lukemisen ja kirjoittamisen tueksi on olemassa digitaalisia apuvälineitä. Monet näistä sovelluksista ovat maksuttomia, Nukari kertoo.
Sovellukset voivat esimerkiksi siistiä verkkosivut helpommin luettavaan muotoon ja muuttaa puheen kirjoitetuksi tekstiksi ja toisinpäin.
Apuvälineet eivät korvaa ymmärtäväisiä työkavereita. Reetan on vaikea hahmottaa aikaa. Kello puoli kaksi voi kääntyä hänen ajatuksissaan kahdeksi ja puoleksi, jolloin hän on paikalla puoli kolmelta, liian myöhään.
– Ihanat työkaverini kertovat minulle kellonajat yhteisellä, minun keksimälläni vitsillä: tule paikalle, kun pikkuviisari on ykkösen ja kakkosen puolivälissä.