Hyvinkääläinen Päivi Lappalainen laulaa kuudetta vuotta Pohjoismaiden suurimmassa viihdekuoro Buffossa. Kuoro taipuu niin gospeliin ja joululauluihin kuin hempeisiin musikaalisävelmiin ja hittibiiseihin. Lappalaiselle Buffosta on tullut kuin toinen perhe.
Noin kuusikymmentä valkoisiin esiintymisasuihin ja pinkkeihin puuhkiin pukeutunutta naista sipisee ja supisee mustan esiripun takana. Verhot väistyvät, valonheittimet syttyvät ja ilmoille kajahtaa Lea Lavenin esittämä euroviisusuomennos vuodelta 1976.
Rakkaus on sellainen, merkkikieli tunteiden, ensin vähän näin vain ihastuu, sitten yllättäin jo rakastuu…Niin se käy!
Sitten rytmi kiihtyy. Nyt ollaan rautateillä ja hytkytään Satu Pentikäisen levyttämän Menolipun tahtiin. Korokkeen kolmannella rivillä svengaa. JHL:läinen Päivi Lappalainen, 59, laulaa toista ääntä ja liikehtii rytmikkäästi. Menossa on Pohjoismaiden suurimman viihdekuoo Buffon Hittibuumi-konsertti Järvenpää-talossa.
Buffo esiintyi kotikentällään Järvenpäässä 14.3.2023. Konsertissa kuultiin tuttuja kotimaisia ja käännöshittejä 60–90 -luvuilta.
Päivi Lappalaisella on menossa kuudes vuosi Buffossa.
– Kuorolaulun ja elämän resepti on sama: yhdessä kaikki on mukavampaa, hän perustelee.
Buffo on perustettu vuonna 1999, ja tangokuninkaaksi vuonna 2017 kruunattu Teijo Lindström on toiminut sen johtajana alusta lähtien. Hän myös valitsee konserttien teeman ja sovittaa kappaleet. Konserteissa Lindström säestää kuoroa stagepianolla ja usein laulaakin muutaman kappaleen.
– Olemme laulaneet Teijon johdolla gospelia, pienoismusikaaleja, joululauluja, Abbaa, Beatlesia sekä suomalaisia kansanlauluja ja kotimaisia hittejä, kertoo Lappalainen.
Hittibuumi-konsertti kuoron kotikentällä Järvenpäässä on taattua Buffoa, juuri sitä mitä keskimäärin neli-, viisi- ja kuusikymppiset kuulijat janoavat: 70–90-lukujen hittejä muun muassa Lea Lavenilta, Meiju Suvakselta, Marionilta, Frederikiltä ja Pave Maijaselta.
Suomi tutuksi kuoromatkoilla
Laulaminen on tärkeä osa ruokapalveluvastaava Päivi Lappalaisen vapaa-aikaa. Kerran viikossa hän käy Buffon harjoituksissa Järvenpäässä ja reissaa lisäksi konserttimatkoilla eri puolilla Suomea.
– Lapissa emme ole esiintyneet, mutta eteläinen Suomi Kokkolasta Mikkelin kautta Joensuuhun on tullut tutuksi.
Harjoitukset kestävät 2,5 tuntia kerrallaan. Lisäksi Lappalainen opettelee kotona stemmat ja laulujen sanat – ne on osattava, jotta voi lavalla unohtaa muun ja keskittyä lauluun.
Jo koulussa Lappalainen oli kympin laulaja ja pääsi toisella luokalla koulun musiikkiluokalle.
– Minulla oli onni asua Lahdessa. Sinne perustettiin Suomen ensimmäiset musiikkiluokat.
Kuoroinnostukseen vaikutti television ohjelma Lehtori Musa, jossa Musaa esitti Lasse Mårtensson. Sarjassa esiintyi Tapiolan yhteiskoulun oppilaiden kuoro, ja silloin Lappalainen tajusi haluavansa itsekin kuoroon.
Lauluharrastus elpyi, kun Päivi Lappalainen sai kutsun Päijät-Hämeen juhlakuoroon Suomen 100-vuotisjuhlavuonna.
Musiikkilukiossa ollessaan hän sai ilmaisia yksityisiä laulutunteja ja musisoi muutenkin. Aikuisena laulaminen jäi lähinnä karaokeen, mutta Suomi 100 vuotta -juhlallisuudet saivat taas innostuksen syttymään.
– Sain kutsun Päijät-Hämeen juhlakuoroon, jossa oli liki 400 laulajaa. Esiinnyimme vuoden aikana eri tapahtumissa Lahdessa. Kansallisen veteraanipäivän konsertissa meitä säesti Sinfonia Lahti ja Kaartin soittokunta. Se oli upeaa.
Lue lisää: JHL:läinen Simo Torkkola aikoo pelata shakkia ”niin kauan kuin henki pihisee”
Koelaulu ilman säestystä jännitti
Buffoon Päivi Lappalainen päätyi nähtyään lehti-ilmoituksen, jossa kuoro haki uusia laulajia.
– Koelaulu Teijon edessä jännitti. En ollut sitten muskariluokan pyrkinyt mihinkään laulamalla. Lauloin Liljankukan, en sitä perinteistä, vaan Laura Voutilaisen uudemman version.
Lappalaisella ei ollut edes nuotteja kappaleeseen, joten hän vetäisi biisin ilman säestystä. Ja pääsi ensiyrityksellä kuoroon.
Viisi yhteistä vuotta kuoron kanssa on takana, mutta yhteinen matka on vasta alussa. Kuorossa laulaminen haastaa aina vaan kehittymään laulajana ja esiintyjänä.
– On hallittava volyymi, sanat, rytmi ja liikekoreografia. Myös hengitystekniikan hallitseminen on tärkeää: missä kohtaa on sopiva tauko hengittämistä varten, ja se on tehtävä yleisön huomaamatta. Tärkeintä on kuitenkin tulkinta ja yhteispeli muiden laulajien kanssa.
Ei mikään kaakattava kanalauma
Buffossa on ollut enimmillään 160 laulajaa, nykyään heitä noin 70. Mukana on Lappalaisen lisäksi puolen tusinaa JHL:n jäsentä.
– Buffo on naiskuoro, mutta ei mikään kaakattava kanalauma!
– Naiskuoro, mutta ei mikään kaakattava kanalauma. Olen saanut kuorosta ystäviä, ja minulle se on kuin toinen perhe.
Miltä paheelta kuorolaulu pelastaa Päivi Lappalaisen? Katso video, niin tiedät!
Lappalainen kehuu myös kuoron perustajaa ja johtajaa Teijo Lindströmiä.
– Teijo on musiikkia kiireestä kantapäähän ja valinnut itselleen juuri oikean alan. Kuorossa hän ottaa jokaisen huomioon tasaveroisesti ja on huumorintajuinen ja kannustava. Hän saa asiat rullaamaan.
Päivi Lappalainen työskentelee Helsingin kaupungilla ja on ruokapalveluvastaava päiväkodissa. Toisinaan hän saattaa keittiössä häärätessään rallatella, varsinkin jos seurana ovat vain koneet.
Entä osaako jokainen laulaa?
– Jokainen voi oppia laulamaan. Kuoroonkin voi päästä, ainakin laulutaidottomien kuoroon, sillä niitäkin on.