Hollannissa nuorisotyöttömyyttä kitketään sukupolvisopimuksella: yli 60-vuotiaat saavat vähentää työaikaansa ja siirtää osaamistaan nuorille. Malli on osoittautunut voitokkaaksi sekä nuorille että ikääntyneille. Näiden päämäärien tavoittelu on myös Suomessa nyt iso yhteinen asia, kirjoittaa JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
Tutustuin 2016 Hollannissa maan ay-poliittiseen kykyyn ratkaista nuorisotyöttömyys. Vielä 2012 nuorisotyöttömyys oli 25 prosenttia, mutta eläkeikää nostettiin 65 vuodesta 67:een. Nuorten työllisyys ei edistynyt, kun työuria jatkettiin ja eläkeikä nousi pilviin.
Asia ratkaistiin sukupolvisopimuksella. Sovittiin, että yli 60-vuotiailla on mahdollisuus vähentää työaikaansa. Nuoret ja ikääntyneet tekevät töitä yhdessä, jotta osaaminen siirtyy sukupolvelta toiselle. Sopijaosapuolina olivat ay-liike, työnantaja ja valtio.
Aluksi sopimusta syytettiin ikäsyrjinnän sallimisesta. Tavoite on kuitenkin selvä – työllistää 1500 nuorta. Vanhemmat työntekijät taas saavat mahdollisuuden parantaa jaksamistaan tekemällä lyhyempää työviikkoa. Malli luo voitokkaan tilanteen molemmille ikäpolville.
Kustannusten kattamiseen työnantajat saavat tukea rahastosta, joka on ollut käytössä jo 20 vuotta. Raha tulee työmarkkinaosapuolilta ja valtiolta. Varoja saadaan myös siitä, että nuorempien palkat ovat pienemmät kuin ikääntyneiden.
Malli otettiin kokeiluun useissa kunnissa 2014. Kunnat saavat lisätukea palkatessaan nuoren. Kokeilu on ollut menestys, sillä sairauspoissaolojen määrä on laskenut.
Sopimus on otettu käyttöön myös muilla aloilla. FNV Metaal -liitto sai 2017 uuteen metalli- ja teknologiateollisuuden työehtosopimukseen oman sukupolvisopimuksen: yli 57-vuotiaat metallityöläiset voivat helpottaa työtaakkaansa ja alle 35-vuotiaat saada töitä.
Suomessa ay-liike on neuvotellut ratkaisuja, joilla on esimerkiksi luotu työuraeläke. Se on uusi eläkevaihtoehto, joka tuli eläkeuudistuksen eli eläkeiän noston myötä. Tällä muodolla voidaan edistää sukupolvisopimusta – riippuen kuitenkin siitä, kuinka työuraeläkkeitä myönnetään, sillä kriteerit ovat tiukat. Työuraeläkkeen saadakseen on oltava vähintään 63-vuotias.
Koulutusrahasto ja Työttömyysrahasto yhdistetään 1. tammikuuta 2019 Työllisyysrahastoksi. Työllisyysrahaston strategian ja tarkoituksen uudistaminen onkin tarpeen, ja odotukseni ovat suuret. Voisiko Työllisyysrahasto olla tulevaisuudessa työelämän osaamisen uudistaja ja sukupolvelta toiselle siirtyvän työn tukija?
Nuorten saaminen nopeammin työelämään ja ikääntyneiden saaminen terveenä eläkkeelle on iso päämäärä, jota meidän kannattaa tavoitella yhdessä.