Sami Suviranta ja Kaija Mallat ovat suunnitelleet Espoon kadunnimet 30 vuoden ajan. Työkaveruksilla on pitkä yhteinen historia ja he jakavat rakkauden suomen kieleen ja nimien tutkimukseen. Työkaverini-juttusarja jatkuu.
JHL:läinen Sami Suviranta, 59, on aina rakastanut karttoja. Hän opiskeli 1980-luvulla Helsingin yliopistossa maantiedettä ja otti sivuaineeksi suomen kielen. Opintoihin sisältyi nimistökursseja, joilla Suviranta suoritti nimestysretkiä eli keräsi paikannimiä ympäri Suomea haastattelemalla ihmisiä.
Retkistä syntyi harjoitustyö, jonka ohjaaja yliopistolla oli Kaija Mallat.
– Sami jäi mieleeni, koska se harjoitustyön kokoelma oli täydellisen hyvä, sanoo nimistönsuunnittelija Mallat, 64, ja naurahtaa.
Yliopistolla ensi kertaa tavatessaan Suviranta ja Mallat eivät osanneet aavistaa, että heistä tulisi myöhemmin kollegoita. Nykyään he työskentelevät yhdessä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa – tarkemmin asemakaavayksikön nimistöryhmässä.
Viimeiset 30 vuotta Suviranta ja Mallat ovat olleet vastuussa Espoon nimistä. Sitä ennen työtä tekivät heidän edeltäjänsä.
Suviranta päätyi virkaan vuonna 1999 tuolloin Espoon nimistöntutkijana työskennelleen tuttavansa kautta. Vuonna 2007 Mallat aloitti samassa nimistöryhmässä, jossa Suviranta jo työskenteli.
Nimistöryhmä ylläpitää nimistörekisteriä, kerää sekä jakaa nimiin liittyvää tietoa ja suunnittelee asemakaavoihin uusia paikannimiä, jotka ennen pitkää päätyvät ihmisten osoitteiksi.
– Työ on välillä hyvin hankalaa, koska olemme asukkaiden ja poliitikkojen armoilla. Kaija Mallat
– Emme oikeastaan jaa työtehtäviä, vaan kaikki tehdään yhteistyössä. On mukava saada toisen mielipide ja puntaroida asioita yhdessä, kertoo Suviranta.
Pitkään toisensa tunteneen kaksikon yhteistyö on aina sujunut ihmeellisen hyvin. Kaija Mallat kertoo miettineensä paljon, mistä se johtuu.
– Luulen, että se on tämä yhteinen intohimo kieleen. Sami on myös tasaava henkilö, kun taas minä olen paljon impulsiivisempi ja lyhytpinnaisempi.
Kadunnimiä ei nyhjätä tyhjästä
Nimistönsuunnittelijat eivät heitä paikkojen nimiä hatusta. Ensin he varmistavat, ettei samaa paikannimeä löydy muualta lähiseudulta, sillä seuraukset voisivat olla kohtalokkaat hälytysturvallisuuden osalta. Toisena he kaivelevat nimiä mahdollisimman paljon alueen vanhasta nimistöstä, historiasta tai muuten alueelle luonteenomaisista piirteistä.
– Ei voi antaa rinne-loppuista nimeä, jos paikka on tasamaalla.Sami Suviranta
Työkaveruksilla on tuore projekti Espoon Kerassa. Keran aseman seutua rakennetaan voimakkaasti yli 14 000 ihmisen asuinalueeksi. Se tarkoittaa suurta määrää uusia katuja, puistoja ja aukioita, jotka tarvitsevat nimiä. Sami Suviranta ja Kaija Mallat ovat ammentaneet nimien aiheita alueella 1900-luvulla toimineesta keramiikkatehtaasta.
Tulossa ovat ainakin Maitovadinkatu sekä Viilivati.
– Olemme tutkineet keramiikkatehtaan vanhoja tuotekuvastoja, joista voi nähdä, millaisia tuotteita tehdas aikoinaan myi. Haluamme tuoda esiin alueen teollista historiaa, kertoo Suviranta.
Voit tarkastella Keran seutua Googlen karttapalvelussa.
Nimien kautta asukkaille annetaan myös tietoa alueen historiasta. Tietoa jaetaan nettisivuilla ja välillä järjestetään asukastilaisuuksia, joissa suunnittelijat pääsevät kertomaan nimien taustoista.
Suunnittelu tehdään pääasiassa toimistosta käsin lähdeaineistojen avulla, mutta silloin tällöin kaksikko käy paikan päällä katsomassa esimerkiksi maan muotoja ja etäisyyksiä.
– Ei voi antaa rinne-loppuista nimeä, jos paikka on tasamaalla, Suviranta toteaa.
Puun ja kuoren välissä
Suunnittelijan työssä pitkäjänteisyys on valttia. Prosessi nimen suunnitteluvaiheesta käyttöönottoon on pitkä ja joskus jopa tuskallinen.
– Työ on välillä hyvin hankalaa, koska olemme asukkaiden ja poliitikkojen armoilla. Oma visio siitä, mikä olisi hyvää suunnittelua, ei aina välttämättä toteudu, sanoo Kaija Mallat.
Hyvät puolet kuitenkin voittavat huonommat. Mallatille työssä parasta on kielen ja nimien kanssa pelaaminen.
– Se on aina kiehtonut. Nimien taustat voivat johtua niin monista ei-kielellisistäkin asioista, kuten historiallisista henkilöistä tai luonnosta.
Sami Suvirannan mukaan työ on monipuolista ja poikkitieteellistä. Hänestä on hienoa nähdä oman työn vaikutus Espoon asukkaiden elämässä.
– Nimillä on merkitystä uusien asukkaiden juurtumisessa ja samalla vanhat asukkaat tuntevat, että uudisrakentaminen kunnioittaa sitä mitä alueella on ennen ollut. Nimissä on jatkuvuutta.
Sami Suviranta ja Kaija Mallat tapasivat yliopistolla 80-luvulla.
Kaija Samista: olet kaikille ystävällinen, aina
Nämä kolme sanaa luonnehtivat sinua parhaiten: Ammattitaitoinen, ystävällinen, avulias.
Työkaveruutemme perustuu: Yhteiseen näkemykseen nimistönsuunnittelusta.
Eniten sinussa yllättää: Olet kaikille ystävällinen, aina ja joka tilanteessa.
Arvostan sinussa erityisesti: Luotettavuutta.
Meitä yhdistää: Rakkaus kieleen ja huumorintaju.
Meistä menevämpi on: Sami on ainakin urheilullisempi.
Tästä olemme eri mieltä: Vaikea kysymys, emme ainakaan mistään kovin tärkeästä.
Toisinaan ärsyynnyn sinuun: Joskus olen viettänyt työmatkan alkajaisiksi hikisiä hetkiä lentoasemalla ja laivaterminaalissa, kun sinua ei ala kuulua.
Olen oppinut sinulta: Valtavan paljon Espoosta.
Viihdyn kanssasi parhaiten: Ehkä maastokäynnillä kesäisenä päivänä.
Toivon sinulle: Kaikkea mahdollista hyvää.
Sami Kaijasta: Olen oppinut sinulta keskittymistä
Nämä kolme sanaa luonnehtivat sinua parhaiten: Koiraihminen, taitava, luotettava.
Työkaveruutemme perustuu: Harvinaisen erikoisalamme hengenheimolaisuuteen.
Eniten sinussa yllättää: Olet kolunnut Euroopan joka kolkan.
Arvostan sinussa erityisesti: Tukea ja kannustusta.
Meitä yhdistää: Olemme innokkaita nimestäjiä.
Meistä menevämpi on: Kaija.
Tästä olemme eri mieltä: Vilniemenranta vai Vilniemenreitti?
Toisinaan ärsyynnyn sinuun: Ei ole tarvinnut ärsyyntyä.
Olen oppinut sinulta: Keskittymistä.
Viihdyn kanssasi parhaiten: Keskusteluissa.
Toivon sinulle: Terveyttä ja iloa.
PS. Ilmianna itsesi! Synkkaako sinulla hyvin työkaverisi kanssa? Ilmianna itsesi ja työkaverisi Motiivin toimitukselle, ja voit päästä Työkaverini-juttusarjaan. Kirjoita lyhyt kuvaus itsestäsi ja ystävyydestänne ja lähetä se ja yhteystietosi osoitteella motiivi-lehti@jhl.fi