HUS Tukipalvelut on reilun vuoden toteuttanut mallia, jossa yhdellä työntekijällä on monta tehtävää. Perusteellinen muutos työnkuvissa vaatii työntekijöiltä totuttelua – mutta myös palkitsee, kun työpäivät ovat entistä monipuolisempia.
Porvoon sairaalassa työskentelevä laitoshoitaja Sari Roiko, 53, sai vuosi sitten joukon uusia tehtäviä. Nyt hänen työhönsä kuuluvat muun muassa lisukkeiden annostelu ruokien oheen sekä kahvin ja teen keittäminen.
Aiemmin ruoka ja siihen kuuluvat lisukkeet – kuten leivät ja leikkeleet – tulivat valmiiksi annosteltuina ja laitoshuoltajat hoitivat lähinnä jakamisen ja juomien kaatamisen.
– Työn sisältö on muuttunut vuodessa paljon. Kun aloitin Porvoon sairaalassa kuusi vuotta sitten, tein lähinnä ylläpitosiivousta ja ruoan avustavaa jakelua. Nyt pitää osata paljon enemmän, Sari Roiko toteaa.
Laitoshuoltaja Sari Roiko on tyytyväinen, ettei koko päivä ole enää pelkkää siivousta.
Tavoitteena työn rikastaminen
Roikon tehtävien laajeneminen on osa projektia, jossa tukipalveluissa työskentelevien työtä pyritään rikastamaan yli ammattialarajojen. Monipalvelutehtävähanke alkoi vuoden 2018 alussa Porvoon sairaalan pilotoimana.
Se on jatkumoa HUS Tukipalveluiden perustamiselle vuoden 2017 syyskuussa. Kolme erillistä liikelaitosta – puhtauspalveluista huolehtinut HUS-Desiko, ruokapalveluista huolehtinut Ravioli ja asiakaspalveluista vastannut HUS-Servis – yhdistyivät yhdeksi HUS Tukipalveluiden tulosalueeksi.
– Yhdistymisen tavoitteena oli integroida tehtäviä koko HUSissa paremmin, jotta tehtävän ja kapulan vaihtuminen ei muodostu palvelussa ongelmaksi. Potilaille tämä näkyy nopeampina ja tehokkaampina toimenpiteinä, tukipalvelujohtaja Tuula Lasander perustelee.
Organisaatioiden yhdistymisen yhteydessä ryhdyttiin miettimään, mitkä tukipalvelutehtävistä ovat sellaisia, että ne voisi oikeasti yhdistää.
– Jos olet pessyt tiskejä kahdeksan tuntia päivässä vuodesta toiseen, on varmasti kiva tehdä jotain muuta.
– Meillä on paljon tehtäviä, joihin on hankala liittää mitään muuta, kuten arkisto tai puhelinvaihde. Toisaalta meillä on paljon laitoshuollon, keittiön ja logistiikan tehtäviä, joissa henkilöstön työtä voisi rikastaa niin, ettei yhden ihmisen tarvitsisi istua koko päivää aulassa tai seisoa keittiössä tiskikoneen vieressä.
Moniosaaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että laitoshuoltaja voi siivouksen ja ruoanjakelun lisäksi kuljettaa potilaita. Potilaskuljettaja puolestaan voi tiskata tai työskennellä aulassa. Erityisen hyvin voidaan yhdistää tehtäviä, jotka eivät vaadi monivuotista koulutusta.
Malli on käytössä nyt myös Lohjalla. Jorvin sairaala siirtyy hankkeeseen tämän vuoden aikana.
Lue tästä JHL:n erityisasiantuntija Johanna Värmälän blogi tukipalvelujen merkityksestä.
Henkilökunta paremmin mukaan
Pääluottamusmiehet Niina Koskela ja Göran Sjöstedt kertovat, että moni työntekijä on innostunut uudesta mallista ja mahdollisuudesta kehittää omaa työtehtävää sekä edetä uralla.
– Jos olet pessyt tiskejä joka päivä kahdeksan tuntia vuodesta toiseen, on varmasti kiva tehdä välillä jotain muuta, Koskela toteaa.
Monipuolisemmat tehtävänkuvat voivat saada aikaan työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä parannuksia.
– Keho ei rasitu samalla tavalla, kun työtehtäviä voi vaihtaa päivän aikana.
– Keho ei rasitu samalla tavalla, kun työtehtäviä voi vaihtaa päivän aikana. Tällöin pysyy pitempään terveenä työelämässä, Sjöstedt toteaa.
Tukipalvelujohtaja Tuula Lasanderin mukaan monipalveluhanke näkyy jo asiakastyytyväisyydessä. Vaikka tavoiteltua 12 prosentin nousua ei vielä saavutettu, oli viimeisimmässä mittauksessa sisäinen asiakastyytyväisyys parantunut kuusi prosenttia. Esimerkiksi yhteistyö koetaan selvästi aiempaa paremmaksi.
Leam ja Sari ovat työpari Porvoon sairaalassa.
Lue täältä, kuinka sote-uudistus voi avata tukipalvelujen järjestämisen kilpailulle.
”Koko päivä ei ole enää pelkkää siivousta”
Myös laitoshuoltaja Sari Roiko on tyytyväinen uusiin haasteisiin ja työnkuvan monipuolistumiseen.
– Työn mielekkyyttä tämä on nostanut, vaikka perustyö on yhä samaa. Koko päivä ei ole enää pelkkää siivousta, vaan saan välillä tehdä jotain erilaista.
Hän kuitenkin toteaa, että uusien tehtävien opettelu on vienyt aikaa ja vaatinut totuttelua – ja samaan aikaan vanhatkin työt on pitänyt tehdä.
– Työt eivät ole vähentyneet eivätkä tunnit lisääntyneet. Tämä on vaatinut kaikilta sopeutumista ja lisäksi on pitänyt priorisoida tehtäviä, Roiko kuvailee.
Hän toivoo, että kun uusia käytäntöjä luodaan, kuunneltaisiin enemmän myös työntekijöitä.
Tuula Lasander myöntää, että tiedonkulku on ollut yksi hankkeen suurimmista haasteista.
– Porvoosta on jo opittu, että tiedonkulkuun pitää panostaa enemmän. Ongelmana on se, että tilaisuuksien olisi pitänyt olla enemmän vuorovaikutusta eikä vain yksisuuntaista tiedottamista.
– Tilaisuuksien olisi pitänyt olla enemmän vuorovaikutusta eikä vain yksisuuntaista tiedottamista.
– Jatkossa järjestämme enemmän tilaisuuksia, joissa henkilökunnalla on aikaa keskustella, kysellä ja kertoa oma mielipiteensä. Lisäksi varmistamme, että henkilökunta pääsee irrottautumaan tilaisuuksiin työstään, Lasander lupaa.
Koko HUS mukaan
Tukipalveluiden monipalvelutehtävämallin on tarkoitus kattaa aikanaan kaikki HUSin sairaalat, kertoo Tuula Lasander.
– Porvoossa ja Lohjalla hanke on jo hyvässä vauhdissa, ja tammikuussa on käyty ensimmäiset keskustelut Jorvin sairaalan henkilöstön kanssa. Porvoosta ja Lohjasta on opittu ja Jorvissa voidaan hyödyntää näitä oppeja.
Lasanderin mukaan malli on tuonut Porvoossa helpotusta erityisesti sijaispulaan.
– Sijaisia on ollut vaikea löytää Porvoossa. Lisäksi uuden sijaisen perehdyttämiseen on mennyt aikaa. Tämän mallin avulla tiimin osaamista on voitu käyttää myös sijaisuuksien hoitoon.
Uudessa mallissa laitoshuoltaja voi tarvittaessa keittää kahvia tai kuljettaa potilaita.
Lasander muistuttaa, että monipalvelutoiminta pitää kuitenkin räätälöidä erikseen jokaista sairaalaa varten. Pienessä Porvoon sairaalassa on voitu esimerkiksi yhdistää kaikki esimiestehtävät yhdelle ihmiselle, mikä tuskin toimisi noin 300 henkilön yksikössä Jorvissa.
Tavoitteena on kuitenkin, että Jorvin sairaala on mukaan tänä vuonna. Lisäksi Lasander uskoo, että toiminta laajenee aikanaan koko HUSin alueelle, myös Meilahden sairaalaan.
– Kolmen vuoden sisään meillä on varmasti selkeä kuva siitä, mitä koko HUSin alueella tullaan tekemään. On kuitenkin vaikea sanoa, millä aikataululla kaikki pystytään toteuttamaan.
Näkyy myös palkassa
Uusiin tehtäviin ei ole tarvinnut hypätä lennosta. Tuula Lasander kertoo, että ensimmäiseksi kussakin sairaalassa haastatellaan koko henkilökunta ja tehdään osaamiskartoitus. Tarvittaessa koulutetaan vaikkapa trukin ajamista tai kassan käyttöä, ja osa on suorittanut esimerkiksi hygieniapassin. Jorvissa prosessi on parhaillaan menossa.
Sari Roiko ei ole tarvinnut uusiin tehtäviin koulutusta, sillä hänellä oli entuudestaan voimassaoleva hygieniapassi.
– Ruoanjakeluun ei muutenkaan ole olemassa varsinaista koulutusta. Jonkin verran hygieniahoitaja on kulkenut mukana antamassa vinkkejä. Erityisruokavalioista olemme saaneet tietoa, vaikka emme itse olekaan ruokaa tekemässä, Roiko kertoo.
Laajempi työnkuva voi näkyä myös palkassa.
– Kyllä työnantajalta on tällaista signaalia tullut, Göran Sjöstedt toteaa tyytyväisenä.
Niina Koskela uskoo, että tukipalvelutehtävien järjestäminen uudelleen edellyttää tehtävän vaativuuden arviointien (TVA) läpikäyntiä.
– Uudet vaativuustasot täytyy määrittää. Mikäli tekee laajempaa ja vaativampaa tehtävää, tulee sen näkyä myös palkassa.
Tukipalvelujohtaja Lasander on luottamusmiesten kanssa samalla linjalla.
– Ilman muuta tämä näkyy palkassa. HUSissa työntekijän palkka muodostuu työn vaativuuden mukaan; jos vaativuus muuttuu, palkka muuttuu. Eikä näytä siltä, että työn vaativuus vähenisi tulevaisuudessa.
– Jos työn vaativuus muuttuu, myös palkka muuttuu.
Sari Roikon palkkapussissa pilotti ei vielä ole tuntunut. Hän kuitenkin suhtautuu tulevaan avoimin mielin.
– En aluksi uskonut, että uudet tehtävät veisivät niin paljon aikaa ja työ muuttuisi näinkin paljon. Positiivista on, että työ on nyt paljon monipuolisempaa.