Saammeko esitellä: ihminen, jonka elämäntavat ovat esimerkillisen ympäristöystävälliset. Mutta kuinka pitkälle se riittää?
Joensuulainen koulunkäynninohjaaja Kaisa Piiroinen, 40, elää ekologista, jopa askeettista elämää.
Silti hän ehti 13. huhtikuuta mennessä käyttää niin paljon luonnonvaroja, että hänen loppuvuoden kulutuksensa kuormittaa maapalloa kestämättömästi.
Kriittistä päivää kutsutaan ylikulutuspäiväksi. JHL:läisen Piiroisen ylikulutuspäivän on laskenut hänen elintapojensa perusteella Global Footprint Network -ajatushautomon elämäntapatesti.
Kyselyn mukaan Piiroisen elämäntyylillä tarvittaisiin 3,6 maapalloa, jotta ilmasto ei lämpenisi liikaa.
– Herranjumala, nyt tuli yllätys! Odotin parempaa tulosta, Piiroinen sanoo ja näyttää järkyttyneeltä.
Hän pudistelee päätään keittiössään Lehmossa, vajaan kymmenen kilometrin päässä Joensuun keskustasta.
Lue lisää: Ympäristö kiittää ja sinä säästät rahaa: Iskikö ilmastoahdistus? Tee 10 helppoa muutosta
Suomalainen kuluttaa liikaa
Piiroinen asuu 120 neliön puulämmitteisessä omakotitalossa puolisonsa ja kahden nuorimman lapsensa kanssa.
Järkytyksen elämäntapatestin tuloksesta ymmärtää. Piiroinen kierrättää säntillisesti kaikki jätteensä, myös muovin ja metallin. Hän pyöräilee töihin vähintään kerran viikossa talvipakkasellakin, pihistelee vedestä, syö pääasiassa lähiruokaa ja ainakin kerran viikossa kasvisaterian, ja pitää kotinsa kohtalaisen viileänä. Lentokoneella Piiroinen ei matkusta.
Seuraavaksi mitataan Piiroisen hiilijalanjälki. Se kertoo, kuinka paljon hiilidioksidia (CO2) ja muita haitallisia kaasuja ihminen päästää ympäristöön.
CO2-päästöt muodostavat noin 80 prosenttia kaasuista, jotka aiheuttavat maapallon lämpenemistä.
Ilmastonmuutos jatkuisi, vaikka kaikki ympäristöä kuormittava kuluttaminen loppuisi.
Kasvihuonekaasut jäävät lämmittämään ilmastoa sinne päästyään. Ilmastonmuutos siis jatkuisi, vaikka kaikki ympäristöä kuormittava kuluttaminen loppuisi. Kyse on siitä, saadaanko lämpenemisen kasvu hillittyä.
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi elokuussa tylyn tilaston: maapallon keskilämpötila on maa-alueilla jo lähes 1,5 astetta korkeampi kuin 1800-luvun lopulla.
Pariisin ilmastosopimuksessa suurin osa maailman maista sitoutui asettamaan päämääräksi lämpenemisen pysäyttämisen puoleentoista asteeseen, kun nykymenolla lämpeneminen on kiihtymässä vuosisadan loppuun mennessä kolmeen asteeseen.
Mallikelpoisestikin elävä suomalainen kuluttaa reippaasti yli maapallon sietokyvyn.
Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on laskijasta riippuen 10 000–12 000 kg CO2e eli hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. CO2e huomioi hiilidioksidin lisäksi muutkin kasvihuonekaasut.
Hiilijalanjälki pitäisi suitsia kahteen tonniin per ihminen, mikä on keskivertointialaisen hiilijalanjälki. Suomessa tämän on laskettu täyttyvän pelkistä julkisista päästöistä, joihin yksilö ei voi välittömästi vaikuttaa.
Koko maapallolla yhden ihmisen hiilijalanjälki on keskimäärin neljä tonnia vuodessa. Jokaisen maapallon asukkaan pitäisi ensi vuosikymmenen loppuun mennessä pystyä laskemaan päästönsä puoleen.
Vaikka kaikki suomalaiset yltäisivät siihen, kuluttaisimme yhä monta kertaa sen verran kuin ympäristö kestää.
Alla näet maailman maiden kymmenen aikaisinta ja kymmenen myöhäisintä ylikulutuspäivää tänä vuonna. Kaikkien maailman maiden ylikulutuspäivät näet täällä.
Kestävyys puntariin
Mittaamme Kaisa Piiroisen hiilijalanjäljen kahdella testillä, Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston elämäntapatestillä ja Suomen ympäristökeskuksen Ilmastodieetillä.
Testien pohjalta ei voi tehdä tieteellisesti päteviä päätelmiä, mutta niiden voi olettaa kertovan suuntaa-antavasti, kuinka kestävällä pohjalla Piiroisen kulutus lepää.
Keskitymme Piiroisen henkilökohtaisiin elintapoihin, joskin sähkönkulutuksessa ja jätepäästöissä huomioidaan koko kotitalous.
– Uskoisin, että hiilijalanjälkeni on keskimääräistä matalampi, Piiroinen arvelee ennalta.
Vain yhdestä osa-alueesta hän uumoilee saavansa heikon tuloksen. Siitä ei onneksi tarvitse murehtia aluksi.
Asuminen on energiasyöppö
Asuminen on suomalaisten suurin yksittäinen energiasyöppö: siitä syntyy yli kolmannes kotitalouksien päästöistä.
Ekotietoinen yksityishenkilö satsaa energiatehokkaaseen kulutukseen, kuten ekosähköön. Piiroisten sähköstä 55 prosenttia tulee uusiutuvista lähteistä. Perhe kuluttaa vuodessa 14 500 kWh sähköä, selvästi alle nelihenkisen perheen keskitason.
Siitä on kiittäminen leivinuunia, jonka ansiosta asunto lämpiää lähinnä puulla.
– Talvisin meillä on patterit päällä vain yhdessä huoneessa, johon uunin lämpö ei riitä, Piiroinen kertoo.
– Eikä meillä
ole kesällä ilmastointia. Se on ikkunat auki!
Suurin osa suomalaiskotien energiasta kuluu lämmitykseen. Sähköä palaa myös valaisemiseen, ruoan säilyttämiseen ja valmistamiseen sekä saunomiseen.
Piiroisen valaisimet on vaihdettu ekologisiin led-lamppuihin. Hänen autokorjaamoa pyörittävä miehensä käy joka päivä saunassa. Kiuas on kuitenkin heti valmiiksi lämpiävä.
Pyykkiä lapsiperheessä toki syntyy. Sitra suosittelee viikon pesukertojen vähentämistä kolmanneksella, mutta Piiroinen pyykkää jo nyt vain silloin kun on oikeasti likaista.
Suomalaisten hiilijalanjälkeä nostaa tuntuvasti kesämökkeily. Piiroisilla on saaressa 70 neliön kesämökki, mutta sieltä ei löydy sähköä tai sisävessaa. Mökkeilyn pahimmat päästöt syntyvät auto- ja moottorivenematkasta saareen ja takaisin.
Piiroisella ei ole myöskään lemmikkejä. Niinpä Ilmastodieetti laskee hänen asumiselleen matalan hiilijalanjäljen: yksi tonni, kolmasosa keskivertosuomalaisesta. Sähkö muodostaa siitä yli puolet.
– Se tulee saunasta, Piiroinen tietää heti.
Lämmityksen osuus asumisen päästöistä on vain 17 prosenttia. Lisäksi pieteetillä kierrättävän perheen jätepäästöt ovat käytännössä olemattomat, testin mukaan vain 30 kg CO2e. Muu perhe on jopa palkinnut Kaisa Piiroisen kunniakirjalla, Nopelin kierrätyspalkinnolla.
Tässä asiassa Suomi on mallimaa: olemme erinomaisia kierrättäjiä. Jätteen osuus hiilijalanjäljestä on meillä ja muissa Pohjoismaissa huomattavasti pienempi kuin muualla maailmassa.
Parempia yhteyksiä odotellessa
Suomalaisten hiilijalanjäljestä viidennes muodostuu liikkumisesta. Suosimme autoa yhä myös olosuhteissa, joissa emme välttämättä sitä tarvitsisi.
Piiroisten kotipihassa on kaksi autoa, jotka käyvät biodieselillä. Kaisa Piiroinen olisi valmis luopumaan autosta, jos julkiset yhteydet olisivat paremmat. Lehmon ja Joensuun välillä kulkee vain yksi bussi tunnissa.
Piiroinen hurauttaa siis useimpina aamuina töihin autolla. Ajokilometrejä kertyy viikossa noin sata ja vuodessa 5 000. Kyydissä on yleensä myös tytär.
– Pojalla on mopo, ja kun veneenkin laskee mukaan, niin kokonaiskulutus menee ehkä vähän punaisen puolelle.
Myös lomaliikkumisesta syntyy Suomessa merkittäviä päästöjä – varsinkin lentämisestä.
Toistaiseksi suomalaisten lentämisinto on kasvanut vuosi vuodelta. Piiroinen ei lennä lainkaan. Hän on käynyt vuoden aikana kerran junalla Helsingissä ja kerran laivalla Tallinnassa ystävänsä lahjoittamalla syntymäpäiväristeilyllä.
Maailman väestöstä 80 prosenttia on vasta aloittelemassa reittilentämistä. Aurinkovoima on todettu kehityskelpoiseksi lentokone-energiaksi, ja sen ansiosta ilmastonmuutoksen tielle voi tulla merkittävä myönteinen käänne.
Ilmastodieetti huomioi kaiken liikennekulutuksen, veneen hevosvoimista lähtien. Auto syö Piiroisen liikennepäästöistä ylivoimaisen leijonanosan, 83 prosenttia.
Yhteensä hiilijalanjälki on 700 CO2e, mikä on alle kolmannes suomalaisten keskivertokulutuksesta (noin 2 300 kg CO2).
Uutta vain pakon edessä
Entä ihan tavallinen arjen kulutus – se lähes huomaamattomasti syntyvä hiilijalanjälki, joka muodostuu suklaapatukasta siellä, uudesta t-paidasta täällä ja muovipullosta tuolla?
Piiroinen hankkii uutta vain pakon edessä eikä tee juuri heräteostoksia. Hän ostaa suurimman osan vaatteistaan kirpputorilta. Isotkin hankinnat ovat harvinaista herkkua. Huonekaluista valtaosa on hankittu uusina, mutta esimerkiksi sohva vaihtuu vain noin kerran kymmenessä vuodessa. Piiroisen mukaan kodinkoneisiin menee keskimäärin vain 50 euroa kuussa.
– Pidän kodinkoneista hyvää huolta. Pyykkikone on 13 vuotta vanha!
Kodinelektroniikkaan hulahtaa vaivaiset parikymppiä kuussa. Piiroinen hankkii uuden kännykän vasta kun on aivan pakko. Perheenjäsenillä ei ole omia tietokoneita, vaan yhteinen läppäri.
Suomalainen kuluttaa vaatteisiin keskimäärin 53 euroa kuussa, Piiroinen parikymppiä. Uudet kengät hän ostaa, kun vanhat menevät rikki.
Tavaroiden ja palveluiden hiilijalanjäljeksi muodostuu Ilmastodieetin mukaan 700 kg CO2e, josta kolmasosa elektroniikasta. Kokonaisluku on alle kolmasosa suomalaisen keskipäästöistä (2 600 kg CO2e).
Kasvissyönti tekisi ihmeitä
– Nyt tulee se pahin! Piiroinen huokaa.
On aika mitata ruoan hiilijalanjälki. Piiroinen toteaa heti, että tiedossa lienee niukemmin hyvispisteitä kuin muissa osioissa. Hän on näet sekasyöjä.
Jos kaikki olisivat vegaaneja, maailman ruokapäästöt vähenisivät jopa 70 prosentilla. Lihan ohella etenkin juuston hiilijalanjälki on merkittävä.
Juusto on Piiroisen kevyt kompastuskivi: sitä menee päivittäin, arviolta 0,3 kiloa viikossa. Muita maitotuotteita ei juuri kulu – suomalaiset käyttävät maitotuotteita yli kolme kiloa viikossa per henkilö, Piiroinen noin 0,2 kiloa viikossa.
Tälläkin saralla Piiroinen tekee parhaansa. Joka viikko on vähintään yksi kasvisruokapäivä. Maito korvataan perheessä usein kasvimaidolla. Ruoasta noin puolet on lähiruokaa.
– Sen nykyaika on tehnyt, että yritän vaikuttaa ruoan kuljetuskustannuksiin.
Testi kysyy
myös, onko kulutettu ruoka pakkaamatonta. Se ei ole Piiroisellekaan helppo
tavoite yhteiskunnassa, jossa kaupan hyllyt notkuvat yksittäispakattua
ruokaa.
Piiroisen suurin päästöerä on liha ja kala, 39 prosenttia. Kasvikunnan tuotteet tulevat heti perässä 37 prosentilla. Hän nyökyttelee: tässä olisi skarpattavaa.
– En tiedä, olenko valmis kasvissyöjäksi. Periaatteessa kyllä, mutta kukaan muu perheessä ei taida olla, hän tuumii ja naurahtaa.
Kokonaistulos on kuitenkin rohkaisevampi kuin Piiroinen pelkäsi. Hänen ruokahiilijalanjälkensä on tonni vuodessa, noin puolet keskivertosuomalaisesta.
Säästeliäs pesänrakentaja
Alun järkytys hälvenee, kun Piiroinen saa kuulla, että Sitran testin mukaan hänen hiilijalanjälkensä on 5 000 kg CO2e vuodessa.
Se on alle puolet suomalaisten keskiarvosta ja myös vähemmän kuin testiin vastanneiden keskiarvo, 7 200 kg CO2e. Testi luonnehtii Piiroista säästeliääksi pesänrakentajaksi, joka saattaa kuitenkin tukeutua liikaa eläinkunnasta saataviin tuotteisiin.
Ilmastodieetti laskee Piiroiselle vielä armeliaamman hiilijalanjäljen: 3 400 kg CO2e. Jos se puolittuisi, oltaisiin jo kohtuullisen lähellä globaalisti kestävää kulutusta.
Kumpikin testi tosin mittaa vain yksilön välittömän hiilijalanjäljen eikä huomioi hänen osuuttaan yhteisistä päästöistä. Vaikka suomalainen muuttaisi metsään ja eläisi marjoilla, hän kuluttaisi liikaa pelkästään siksi, että asuu Suomessa. Jokainen meistä osallistuu esimerkiksi autoteiden, julkisen terveydenhuollon ja koulutuksen päästöihin.
Suomen kasvihuonepäästöistä noin 70 prosenttia syntyy kotitalouksissa, joten arjen valintojen vaikutukset ovat mittavat, jos niitä toteuttaa tarpeeksi moni. Yksilön liikkumatila on silti ahdas. Se johtuu poliittisista päätöksistä ja yrityksistä.
Kotitaloudet kuluttavat sitä, mitä on saatavilla kustannustehokkaasti. Yritykset taas toimivat päättäjien asettamissa rajoissa.
Yritykset ja yhteisöt ovat heräilleet ilmastotalkoisiin yksi kerrallaan, hampurilaisketjuista seurakuntiin. Silti niistä suuri osa pakkaa ruokaa ja tavaraa muoviin, turvautuu halpoihin ja saastuttaviin tuotantomuotoihin ja mainostaa itseään ympäristövastuullisiksi, vaikka se ei olisi totta.
Suomen kasvihuonepäästöistä 70 prosenttia syntyy kotitalouksissa.
Maailman luonnonsäätiö WWF:n mukaan Suomessa pitäisi vuoteen 2035 mennessä päästä eroon fossiilisista polttoaineista, tehdä moninkertaisia satsauksia julkiseen liikenteeseen ja vähentää metsien hakkuita. Suuret kaupungit ovat sitoutuneet hiilineutraaliuden tavoittelemiseen.
Joensuu haluaa on olla hiilineutraali vuonna 2025. Tavoite on maan kunnianhimoisin – esimerkiksi Helsingillä tähtäin on vuodessa 2035, Tampereella 2030 ja Lappeenrannalla 2050. Joensuu on muun muassa panostanut pyöräilyalueisiin ja kierrättämiseen.
Kaisa Piiroinen on töissä kaupungilla ja ilmastoajattelu näkyy hänen työpaikallaan.
– Kasvisruokaa on tarjolla päivittäin ja roskat kierrätetään, muovia lukuun ottamatta.
Joensuuta hän kiittelee vihreäksi kaupungiksi. Työtä kuitenkin on: keskusta-alueen ulkopuolelle ei julkisilla pääse järin notkeasti.
Nuoret tiedostavat
Kaisa Piiroisen vanhin lapsi asuu jo omillaan ja on kasvissyöjä. Piiroinen toteaa, että nuorilla niin kotona kuin koulussa on monin tavoin tiedostavampi asenne kuin aikuisilla.
– Lapset
muistuttavat kaupassa, että saatavilla on bambuhammasharjoja, joten turha ostaa
muovista,
Piiroinen
kehuu.
Nuorissa kytee maailmanlaajuinen ilmastokapina, jonka keulakuvaksi on noussut 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg. Hänen mukaansa kansalaisten on otettava ilmastopäätökset omiin käsiinsä sen sijaan, että odottaisivat ratkaisuja tehottomilta valtarakenteilta.
Kun tarpeeksi moni tekee valistuneita valintoja, myös yritykset ja päättäjät joutuvat kääntämään kurssiaan. Piiroinen on vakuuttunut, että tavallisen ihmisen valinnoilla on todellista voimaa.
– Ilman muuta. Ei kaikesta muuten jaksaisi nipistää.
Mittaa omien elämäntapojesi vaikutus ilmastoon! Sitran elämäntapatestin voit tehdä täällä ja Ilmastodieetti-testin täällä. Laske myös, mitkä näistä muutoksista voisit toteuttaa jo tänään.