Pyhäinpäivä on yksi vilkkaimmista kirkkopyhistä Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Tänä vuonna päivystysvuorossa on haudankaivaja, erityisammattimies Rami Hooli. Hänen uransa tähänastinen huippu koitti, kun valmistettavaksi tuli viimeinen leposija yhdelle kaikkien aikojen merkittävimmistä suomalaisista.
Pimenevän pyhäinpäivänillan kynttilämeri Hietaniemen hautausmaalla on joka vuosi vaikuttava näky. Rami Hoolia kynttilöiden lepatus ja tuhansien kävijöiden joukko eivät lakkaa ihmetyttämästä.
– Arkipäivänä kävijät ovat harvassa, mutta pyhäinpäiväniltana hautausmaan pääkäytävä on kuin Mannerheimintie pahimpana ruuhka-aikana, hän sanoo.
Hautausmaa on Hoolille tuttuakin tutumpi työmiljöö. Hän aloitti Tornionjokilaaksossa sijaitsevan Karungin seurakunnan kausityöntekijänä jo 16-vuotiaana.
– Ensimmäiset haudat kaivoin täytettyäni juuri 18 vuotta. Uskallan väittää, että nyt palveluksessa olevista haudankaivajista olen aloittanut nuorimpana.
Eläimet seurana
Etelä-Suomeen Hooli muutti 2007 ja pääsi saman tien töihin Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle. Hänen virallinen ammattinimikkeensä on erityisammattimies, mutta pääasiallinen tehtävänsä uurna- ja arkkuhautojen kaivuu.
Hautausmaa perustettiin Hietaniemeen 1828 eli 190 vuotta sitten. Jo 1850-luvulla hautausmaa alkoi käydä pieneksi, ja niinpä aluetta on vuosikymmenten mittaan useasti laajennettu.
Nykyään alue on 27 hehtaarin laajuinen, ja sinne on haudattu noin 190 000 vainajaa.
– Arkkuhautapaikkoja vapautuu vain muutama vuodessa mutta uurnia kyllä mahtuu. Uurnahautoja kaivetaan noin 1 500 vuosittain, Hooli kertoo.
Hietaniemen hautausmaa on tiivis työyhteisö: Hoolin lisäksi siellä työskentelee noin 20 henkilöä ympärivuotisesti. Lisäksi hautausmaalla ahkeroi runsaasti kausityöntekijöitä varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.
– Aina kun on kyse lapsivainajasta ja pienestä arkusta, joutuu itsekin hiukan nieleskelemään.
– Aina on apua tarjolla, jos sitä tarvitsen. Ja seuraa – jos ei työkavereita, niin ainakin eläimiä. Täällä viihtyvät huuhkajat, pöllöt, jänikset, rusakot, ketut ja supikoirat. Kerran on bongattu peurakin!
Uransa huipulla
Hietaniemen hautausmaan uurnahaudat kaivetaan käsin.
– Tärkeimmät työkaluni ovat vanha kunnon Fiskarsin lapio ja varta vasten uurnakaivuuseen itse tehty erikoislapio. Kun maa on roudassa, käytössä on useita eripainoisia rautakankia ja tärkeimpänä 30-kiloinen, polttomoottorikäyttöinen iskuporakone. Haudan kaivaminen lumiseen ja jäiseen maahan on totista työtä, Hooli toteaa.
Vanhojen arkkuhautojen avaus tapahtuu koneellisesti, mutta sankarihaudat sekä merkkinaisten ja -miesten ja lapsivainajien haudat Hooli kaivaa aina käsin.
Uransa huipulla hän kertoo olleensa toukokuussa 2017. Silloin hän kaivoi presidentti Mauno Koiviston haudan.
– Se tehtiin yöllä poliisin, puolustusvoimien ja muiden viranomaisten valvovien silmien alla. Yhtenä yönä kaivettiin ja toisena yönä peitettiin.
Ensimmäiset lapiolliset kaivoi yli 40 vuotta Hietaniemessä huoltomiehenä työskennellyt Pertti ”Pepe” Johansson, ja Hooli toimi toisena kaivajana.
– Pepe oli aikanaan kaivamassa jo Kekkosen hautaa. Koiviston hautaamisesta ei ehtinyt kulua kuin puoli vuotta, kun Pepe menehtyi. Kaivoin hänelle omin käsin haudan.
Hooli korostaa, että kaikki vainajat ja Hietaniemen haudat ja uurnat ovat samanarvoisia. Joidenkin kumpujen kaivaminen jää kuitenkin pysyvästi mieleen.
– Koiviston hautaamisesta kului puoli vuotta, kun Pepe menehtyi. Kaivoin hänelle omin käsin haudan.
– Aina kun on kyse lapsivainajasta ja pienestä arkusta, joutuu itsekin hiukan nieleskelemään, hän myöntää.
Rami Hooli