Missä on työnantajan arvostus meitä kohtaan? Sitä ihmettelevät Rauman ruoka- ja puhtauspalvelun työntekijät, joita uhkaavat ulkoistaminen ja työehtosopimuksen vaihtaminen sekä tuntuva palkanalennus.
– Tämä on kymmenvuotisen pääluottamusmiesurani tiukin paikka, ei epäilystäkään siitä.
Näin toteaa Marjo Justén, JHL:n edustajiston varapuheenjohtaja ja Rauman JHL:läisten pääluottamusmies.
Pääluottamusmiehen piina on kestänyt koko syksyn. Oikeastaan se alkoi jo viime keväänä, sillä kaupungin ohjausryhmän varajäsenenä hän sai tietoja tulossa olevasta säästöohjelmasta. Ulkopuolisille suunnitelmista ei ollut lupa kertoa.
Kaupunki julkaisi Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelman elokuun puolivälissä, ja vasta silloin Justénille paljastui sen karu sisältö kaikkine yksityiskohtineen.
– Olin aistinut, että jotain ikävää saattaa olla tulossa, mutta en olisi ikinä uskonut, että kaupungin koko ruoka- ja puhtauspalvelu ulkoistetaan. Olin järkyttynyt.
Työntekijä itki puhelimessa
Järkyttyneitä olivat myös ruoka- ja puhtauspalvelun työntekijät, liki 300 JHL:läistä ammattilaista. Hyvänä työnantajana tunnettu Rauma aikoo myydä pienipalkkaiset naiset yksityisille yrityksille, minkä seurauksena työehdot voivat heiketä ja palkat pudota 10–20 prosenttia.
Myös pitkään kaupunkia palvelleiden laitoshuoltajien, ruokapalvelutyöntekijöiden ja kokkien lisäeläkkeet ovat vaarassa, jos palveluntuottajaksi vaihtuu yksityinen yritys.
– Laitoshuoltaja itki ja kysyi, mistä hän saisi taas motivaation työhönsä.
Ulkoistus on tarkoitus toteuttaa liikkeen luovutuksella vuoden 2021 alussa. Liikkeen luovutuksessa henkilöstö siirtyy luovutuksensaajan palvelukseen ja palvelussuhteen ehdot pysyvät samoina kuluvan sopimuskauden loppuun, vaikka työnantaja vaihtuu. Sen jälkeen käyttöön otetaan uuden työantajan soveltama työehtosopimus, joka voi olla tasoltaan aiempaa heikompi.
Justénin mukaan työntekijät ovat pettyneitä ja peloissaan, ja ihmettelevät, missä on työnantajan arvostus heitä kohtaan.
– Eräs laitoshuoltaja itki minulle puhelimessa: ”Sano Marjo, mistä saan taas motivaation työhöni.”
Kyseinen henkilö on työskennellyt kaupungin palveluksessa 30 vuotta, ollut aina valmis oppimaan uutta ja vaihtamaan siivousaluetta, kun pyydetään.
– Hän ei ole koskaan säästellyt itseään, ja näin hänet palkitaan vuosien työstä. Ei minulla ollut antaa vastausta hänelle.
Ylimitoitettu säästöohjelma
Kun selailee Vahva ja vakaa Rauma- talousohjelmaa, voisi luulla että telakastaan ja perinteikkäästä jääkiekkoseurastaan Rauman Lukosta tunnettu kaupunki on kriisin partaalla.
Tavoitteena on 13 miljoonen euron säästöt vuoteen 2022 mennessä. Niihin pyritään muun muassa sulkemalla kouluja ja päiväkoteja, luopumalla kaupungin omista erikoissairaanhoidon palveluista ja korottamalla kaupungin taksoja ja kuntalaisten maksuja.
Lisäksi kaupunkiorganisaatiosta aiotaan vähentää 381 tehtävää tai vakanssia vuoden 2024 loppuun mennessä. Niistä noin 260 koostuu ruoka- ja puhtauspalvelujen ulkoistamisesta. Lisäksi kaupunki aikoo luopua joistain talous- ja palkkahallinnon tehtävistä ja keskittää muutenkin hallintoa.
– Työ, raha ja veronmaksajat eivät ole Raumalta yhtäkkiä loppumassa.
Pääluottamusmies Marjo Justén pitää kaupungin säästösuunnitelmaa ylimitoitettuna.
– Kaupungin taseessa on 108 miljoonaa euroa. Lisäksi elinkeinoelämästä kuuluu hyvää, viimeisimpänä telakan saama sotalaivatilaus. Työ, raha ja veronmaksajat eivät ole Raumalta yhtäkkiä loppumassa.
Totta: HKScanin uusi broileritehdas työllistää lähes 300 henkilöä. Puolustusvoimien jokunen viikko sitten vahvistettu korvettitilaus nostaa Rauma Marine Constructions -telakan tilauskannan yli miljardiin euroon ja tuo seudulle tuhansia työpaikkoja. Myös Metsä Group aikoo investoida Raumalle rakennettavaan moderniin sahalaitokseen 200 miljoonaa.
– Kaikki tämä, ja silti kaupunki painaa paniikissa jarrut pohjaan, Justén ihmettelee.
Moniosaajista täysi hyöty
Pääluottamusmies on äimistynyt ulkoistamishankkeista myös sen takia, että kaupungin ruoka- ja puhtauspalveluita on yhdessä toimien suunnitelmallisesti kehitetty ja tehostettu.
– Puhtauspalveluissa henkilöstön määrä on pienentynyt vuodesta 2014 lähtien liki 40:llä, siivouspalveluissa 16:lla. On hankittu uusia koneita ja kehitetty työmenetelmiä, ja voitu pitää kiinni laadusta.
Ruokapalveluissa laatu koostuu lähellä tuotetuista raaka-aineista, Sydänmerkki-laatustandardin saaneesta koulu- ja päiväkotiruoasta sekä sekä koulujen, päiväkotien ja henkilöstöravintoloiden salaattilinjastoista.
Ja ammattitaitoisesta henkilökunnasta, joka on ollut valmis kouluttautumaan ja joustamaan. Yksi esimerkki siitä on moniosaajamalli, jossa yksi ja sama henkilö hoitaa niin puhtaus- kuin ruokapalvelun tehtäviä.
– Yhdistelmätyöntekijöiden määrää on tarkoitus lisätä, ja se parantaa entisestään tehokkutta, sanoo Justén.
Karuja kokemuksia yksityisestä
Rauman oman ruokapalvelun kilpailukyvystä kertoo myös se, että kouluaterian keskimääräinen hinta on noussut vain neljä senttiä vuodesta 2009 lähtien.
– Palkankorotusten ja muiden henkilöstökustannusten nousu on otettu pienipalkkaisten työntekijöiden selkänahasta, eikä niillä ole ollut vaikutusta aterian hintaan.
– Olen toiveikas. Kaupunginvaltuutetut ovat olleet kiinnostuneita kuulemaan kantamme.
Puhtauspalveluiden ulkoistamisessa Justénia arveluttavat laatu ja toimintavarmuus, sillä ikäviä kokemuksia yksityisistä siivouspalveluista on riittämiin. Tuorein on elokuulta, jolloin Nanun keskuskeittiön ja ruokasalin siivous jouduttiin palauttamaan omaksi työksi vain puoli vuotta sen jälkeen, kun kaupunki oli tehnyt sopimuksen yksityisen kanssa.
Tätä nykyä noin 40 prosenttia siivouspalveluista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Määrä on Justénin mielestä sopiva, eikä sitä ole tarve kasvattaa.
Työntekijät aktivoituivat
JHL ei ole jäänyt tumput suorassa odottamaan valtuuston ulkoistamispäätöstä. Pääluottamusmies Marjo Justén ja muut aktiivit ovat olleet pitkin syksyä yhteydessä päättäjiin ja pyrkineet vaikuttamaan siihen, että ulkoistamissuunnitelmista luovuttaisiin.
– Olen toiveikas. Ainakin kaupunginvaltuutetut ovat olleet kiinnostuneita kuulemaan kantamme, hän sanoo.
Myös ruoka- ja puhtauspalvelun JHL:läiset työntekijät ovat aktivoituneet. Noin 60–70 heistä osallistui syyskuun lopulla kaupungintalon edustan tempaukseen, jossa vastustettiin palveluiden ulkoistamista.
– Samalla jaoimme kokoukseen kiiruhtaneille kaupunginvaltuutetuille lähituottajan leipää – muistutuksena siitä, että palvelujen ulkoistamisella voi olla ennakoitua suurempi vaikutus myös paikallisille viljelijöille ja yrityksille.
Niin. Jos ulkomaisessa omistuksessa oleva yritys nappaa ruokapalvelut hoitaakseen, kuka takaa, että Rauman kouluissa, päiväkodeissa ja vanhusten palvelutaloissa purraan jatkossakin Suomessa kasvatettua ja valmistettua ruokaa? Nykyisin ruoanvalmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden kotimaisuusaste on 80 prosenttia.