Monia rokotteet pelottavat, ja rokotekriittisyys nostaa päätään. Rokotteet suojaavat kuitenkin myös kriittisiä, ja rokottamattomuus voi aiheuttaa riskin työntekijän terveydelle. JHL:läinen koulunkäynninohjaaja Jennie Laakso ottaa nykyään influenssarokotteen joka vuosi ja pitää sitä etuoikeutena.
Turkulainen koulunkäynninohjaaja Jennie Laakso ei ottanut aiemmin influenssarokotteita. Hän ajatteli, ettei hänellä ollut perusterveenä rokotteelle tarvetta, sillä hän ei saanut yleensä edes flunssaa.
Käännekohta hänen suhtautumisessaan tapahtui viisi vuotta sitten, kun hän sairastui pahaan influenssaan. Laakso kertoi olleensa kuukauden vakavasti sairaana. Vain taudin oireet muuttuivat välillä. Hän ei tiedä, että mistä sai sairauden, mutta voimakas kokemus pysäytti. Tämän jälkeen Laakso on ottanut joka vuosi influenssarokotteen ja myös pysynyt terveenä.
Jokavuotinen influenssarokote on herättänyt paljon keskustelua Laakson työyhteisössä, turkulaisessa koulussa. Mielipiteitä on Laakson mukaan työpaikalla laidasta laitaan. Mielipide-erot ovat hänen mukaansa kuitenkin mahtuneet työpaikalle eivätkä ole aiheuttaneet riitaa työtoverien kesken. Keskustelu rokotteista on heillä liittynyt pelkästään influenssarokotteeseen, eivätkä muut rokotteet ole saaneet aikaan juuri lainkaan keskustelua.
“Rokotus on etuoikeus”
Rokotteet, rokotuskriittisyys ja rokottamattomuus ovat olleet viime vuosina paljon esillä julkisuudessa. Laakso ajattelee, että rokotteiden ottaminen on kuitenkin jokaisen oma valinta ja jokaisella on varmasti omat perusteet ratkaisuunsa.
– En ole itse rokotevastainen. Koen olevan etuoikeus, että meillä on mahdollisuus ottaa rokotteita, sillä meiltä työnantaja ei niitä vaadi. Keneltäkään ei voi vaatia rokotteita, sillä muutoin käveltäisiin itsemääräämisoikeuden yli, Laakso sanoo.
– Jo alkuajoista asti rokotuksiin on liittynyt erilaisia pelkoja.
Uudet rokotteet kuitenkin epäilyttävät häntä.
– Haluan, että rokotteet ovat ensin käytössä muutaman vuoden, jotta ne todetaan hyviksi ja kannattaviksi. En ottaisi heti koronarokotetta, sillä haluan olla varma rokotteen turvallisuudesta, Laakso sanoo.
Rokotukset pelottavat
Erilaiset rokotuksiin liittyvät pelot ja huolet ovat tulleet tutuiksi erikoistutkija Jonas Sivelälle. Hän tutkii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) erilaisia rokotukseen liittyviä asenteita. Hän itse käyttää aiheesta puhuttaessa mieluiten sävyltään myönteistä käsitettä rokotusluottamus.
– Suomessa rokotusluottamus on korkealla tasolla, mutta ajoittain rokotuksiin voi myös liittyä epäröintiä. Jo alkuajoista asti rokotuksiin on liittynyt erilaisia pelkoja, Sivelä kertoo.
Sivelän mukaan keskeistä rokotteissa ja niihin liittyvissä epäilyissä on erilainen toimintatapa verrattuna tavalliseen lääkkeeseen. Rokote otetaan ennalta, kun taas tavallinen lääke on jo olemassa olevaan sairauteen. Kysymykset turvallisuudesta ovat myös olleet keskeisiä ja herättäneet huolta.
Monet muistavat edelleen sikainfluenssarokotteen narkolepsiahaitat. Kysymyksiä turvallisuudesta ovat ruokkineet myös kerran julkaistut väärät tiedot rokotteiden vaaroista, joiden täydellinen kumoaminen on ollut hyvin vaikeata.
Suomen rokotuskattavuus on hyvä
Sivelän mukaan Suomessakin rokotusvastainen ilmiö tulee ottaa tosissaan, vaikka täällä on korkea luottamus tiedeyhteisöön, terveydenhuoltoon ja viranomaisiin.
– Rokottamattomuus ja rokotekriittisyys eivät ole sama asia.
Sivelä kertoo, että osa ihmisistä on kiinnostunut lukemaan internetin rokotusvastaista sisältöä. Erilaiset salaliittosivustot ovat saaneet julkisuutta, mutta sivustot ovat hänen mukaansa todellisuudessa hyvin marginaalissa. Vaikka rokotuskriittisyydestä otsikoidaan välillä räväkästi, on Suomessa rokotuskattavuus keskimäärin erittäin hyvä, eli väestöstä hyvin suuri osa on saanut rokotteet.
– On myös huomioitava, että rokottamattomuus ja rokotekriittisyys eivät ole sama asia. Erilaiset inhimilliset ja käytännölliset syyt voivat usein olla syynä rokottamattomuuteen, kun esimerkiksi ei jakseta nähdä tarvittavaa vaivaa. Joskus myös influenssarokotusaikaa voi olla vaikea varata ja rokotukseen voi olla erilaisista käytännön syistä vaikea päästä, Sivelä korostaa.
Monilta rokotukset myös unohtuvat, ja syy rokottamattomuuteen voi olla lääketieteellinen, kuten rokotteiden ottamisen estävä sairaus. Sivelän mukaan ihmiset ymmärtävät rokotteiden terveydellisen merkityksen itselleen, lapsilleen ja koko väestölle ja ottavat yleensä rokotteet.
Rokottaminen suojaa muita
Joskus rokottamisen suoraa hyötyä on vaikea osoittaa yhden henkilön kohdalta. Rokote antaa turvaa rokotetun lisäksi muullekin väestölle, kun bakteereita tai viruksia on vähemmän liikkeellä ja tarpeeksi suuri osa ihmisistä on vastustuskykyisiä taudille. Rokotetut suojaavat heitä, joita ei ole voitu rokottaa ja jotka ovat herkkiä sairastamaan. Toisaalta rokotettu saa itsekin paremman suojan laumasuojan ansiosta.
Tautiepidemiat pysyvät hallinnassa vain, jos rokotuskattavuus on riittävän korkea. Taudit voivat myös palata, jos väestöstä riittävän monia ei ole rokotettu. Tuhkarokko on esimerkki taudista, joka on lähes kadonnut Suomesta, mutta jota ilmenee ajoittain. Ulkomailta tulleet tartunnat voivat levitä, jos väestöä ei ole rokotettu tautia vastaan.
Laakso kannustaa myös muita ottamaan rokotteita, sillä hänestä kyse on jokaisen omasta vastuusta. Kahden pojan äiti on sitä mieltä, että lasten rokotusohjelman pitäisi olla kaikille pakollinen. Hänen mielestään vanhempia voi hyvästä syystä pitää vastuuttomana, jos hän ei ota näitä rokotteita lapselleen.
– Työskentelen vaikeasti kehitysvammaisten lasten kanssa. Heistä monella on liitännäissairauksia, ja siksi haluan omalta osaltani turvata heidän terveyttään rokotuttamalla itseni. Myös itselläni on näin parempi omatunto, Laakso kertoo.
Laakson työhön koulunkäynninohjaajana kuuluu lasten oppimisen ohjausta. Hän on työskennellyt yli kymmenen vuoden ajan Turun kaupungilla, ja nykyisenä työpaikkana on Luolavuoren koulu. Koulu sijaitsee tällä hetkellä väistötiloissa vanhan koulurakennuksen sisäilmaongelmien vuoksi.
Koulunkäynninohjaajan työ on ulottunut myös luokkahuoneen ulkopuolelle, sillä aiemmin työhön kuului oppilaan kotona käymistä. Vaikka säännöllisiä influenssarokotuksia ei koulunkäynninohjaajan työssä vaadita, on työntekijöiltä joskus toivottu rokotuksia.
Tartuntatautilaki velvoittaa
Vuonna 2017 voimaan tullut tartuntatautilaki on tuonut influenssarokotukset monille JHL:n jäsenille hyvin omakohtaisesti tutuiksi. Lain 48. pykälä velvoittaa sosiaali- ja terveyshuollon toimintayksiköiden työnantajia huolehtimaan siitä, että riskiryhmiin kuuluvien potilaiden ja asiakkaiden kanssa työskentelevillä on rokotussuoja kunnossa.
Lain mukaan työntekijöiltä edellytetään rokotuksesta saatua suojaa influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilta hinkuyskää vastaan. Influenssakauden alkaessa ammattiliittoon tulee säännöllisesti kyselyitä siitä, voiko työnantaja velvoittaa työntekijän ottamaan influenssarokotteen.
Työelämäasiantuntija Anne Ranta kertoo, että JHL suosittelee vahvasti influenssarokotetta ja korostaa yksilönvastuuta rokotteen ottamisessa. Ranta tietää, että joskus työntekijä on joutunut vaihtamaan alaa terveydellisistä syistä johtuvan rokottamattomuuden vuoksi. Laki kuitenkin mahdollistaa sen, ettei työntekijän ole pakko ottaa rokotetta, jos se vaarantaa henkilön terveyden.
– Rokottamattomuus ei voi olla suoraan työsuhteen päättämisen syy.
Rokotteen ottaminen tai sairastettu tauti on henkilökohtainen terveydentilaa koskeva tieto, eikä työnantajalla ole oikeutta käsitellä työntekijän terveyttä koskevia tietoja ilman työntekijän lupaa. Joskus tartuntatautilain tiukka tulkinta on aiheuttanut ongelmia työpaikoilla.
– Rokottamattomuus ei voi olla suoraan työsuhteen päättämisen syy, vaan on pohdittava onko työntekijä esimerkiksi siirrettävissä toisiin tehtäviin, Ranta kertoo.
Aina siirto toisiin tehtäviin ei ole mahdollista, jos esimerkiksi paikkakunta on hyvin pieni. Ranta muistuttaa, että myös suojainten käyttöä tulee
harkita vaihtoehtona. Hän toteaa, että jo ennen tartuntatautilakia voitiin hoitotyössä edellyttää rokotteita.
JHL:ssä korostetaan, ettei tartuntatautilakia ole säädetty työn hankaloittamiseksi, vaan kyse on yleisestä turvallisuudesta. Lain avulla pystytään suojaamaan ihmisiä, ja työnantajalla on vastuu työpaikkojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta.
−Työnantajan on arvioitava työskentelyn riskit työterveyshuollon kanssa sekä selvitettävä riskiryhmiin kuuluvat työntekijät, Ranta kertoo.
Koronarokotukset alkoivat
Maailmalla odotettiin viime vuonna rokotetta koronavirusta vastaan, mutta Ranta kertoo, että rokote ei ole vielä herättänyt kyselyitä ammattiliitossa.
Useat lääkeyritykset ovat kehittäneet koronavirusrokotetta, ja kehitteillä on ollut yli 200 erilaista rokoteaihiota, mutta näistä vain osa on edennyt ihmisillä tehtäviin tutkimuksiin.
Ensimmäinen erä koronavirusrokotteita saapui Suomeen joulunpyhinä ja rokottaminen alkoi 27. joulukuuta. THL:n mukaan rokotteita saadaan vähitellen tämän vuoden aikana.
THL on selvittänyt pariin otteeseen suomalaisten kiinnostusta ottaa koronarokote: viime keväänä 70 prosenttia ja marras-joulukuussa 64 prosenttia vastaajista kertoi ottavansa sen.
– Varhaiskasvatuksessa lasten rokottamattomuutta ei ole vielä koettu kovin suureksi riskiksi.
JHL:ssä rokotuksiin liittyvät kysymykset ovat toistaiseksi keskittyneet influenssarokotuksiin. Vaikka tartuntatautilaki on nostanut sosiaali- ja terveydenhuollon rokotuskysymyksen esille, koskettaa rokottamattomuus ilmiönä monia muitakin JHL:n aloja. Vaarassa voivat olla esimerkiksi kouluissa, hoitotyössä tai varhaiskasvatuksessa muiden ihmisten kanssa läheisesti työskentelevät, jos hoidettavia ei ole rokotettu tarttuvia tauteja vastaan.
– Varhaiskasvatuksessa lasten rokottamattomuutta ei ole kuitenkaan vielä koettu kovin suureksi riskiksi, joka nostaisi työn eettistä kuormitusta, Ranta kertoo.
Erilaiset asenteet rokotteita kohtaan voivat kuitenkin aiheuttaa ristiriitoja työpaikoilla ja pelkoja tai syyttelyä, jos kaikilla ei ole samat arvot. Työnantajille rokottamattomuus voi puolestaan näkyä sairauspoissaoloina ja taloudellisina vaikutuksina.
Rokote säästää yhteiskunnan varoja
Ylilääkäri Ulpu Elonsalo vastaa kansallisen rokotusohjelman ohjaamisesta THL:ssa. Kansallisen rokotusohjelman rokotteet ovat maksuttomia, ja niiden avulla väestöä pyritään suojaamaan erilaisia rokotuksin torjuttavia tauteja vastaan.
– Vastuullisesti toimimalla voi suojata muita, sillä esimerkiksi hinkuyskä on pikkuvauvalle hengenvaarallinen.
Hän korostaa rokotteiden turvallisuutta ja Suomessa tehtävää perusteellista työtä ennen kuin rokotteet otetaan mukaan rokotusohjelmaan.
– Vastuullisesti toimimalla voi suojata muita, sillä esimerkiksi hinkuyskä on pikkuvauvalle hengenvaarallinen tauti, Elonsalo kertoo.
Rokotteiden avulla voidaan myös ohjata yhteiskunnan varoja muuhun terveystyöhön, kun infektiotautien torjunta ei tule niin kalliiksi.
– Ihminen hyötyy itse rokottamisesta siten, ettei sairastu vakavaan tautiin. On tärkeää, että ihmiset suojautuvat rokotusohjelman mukaisilla rokotteilla, Elonsalo sanoo.
Huom! Otsikko on muutettu 12.1. klo 16:27.