On konduktöörin vika, kun juna myöhästyy. Koulunkäynninohjaaja on mäntti, jos lapsi saa kokeesta nelosen. Ja kun vanhus saa sairauskohtauksen, se on surkean lähihoitajan syytä.
Siellä se näkyy, työnantajan somekanavissa: asiaton törkypalaute. Vihaiset matkustajat, kiukkuiset vanhemmat ja huolestuneet omaiset heittävät julkisesti lokaa yksittäisen työntekijän niskaan.
Työntekijää suututtaa. Tekee mieli antaa takaisin samalla mitalla. Saahan sitä puolustautua?
Saa, muttei kannata. Kiukkuisena ja stressaantuneena riitelystä ei seuraa hyvää, neuvoo kouluttaja, sosiaalisen median asiantuntija Katleena Kortesuo.
– Häiriköijän tavoite on siirtää oma ikävä tunteensa toiseen.
Kortesuo on joutunut useita kertoja nettitrollaamisen kohteeksi ja saanut somessa jopa tappouhkauksia. Hän neuvoo ottamaan tapahtuneeseen etäisyyttä ja katsomaan sitä ulkopuolisin silmin: joku häiriintynyt ihminen lähetti vihapostia konnarille, ohjaajalle tai hoitajalle – ei sinulle henkilökohtaisesti.
Somen pahanpuhujat ovat monesti syrjäytyneitä, moniongelmaisia ja katkeroituneita ihmisiä.
– Häiriköijän tavoitteena on herättää pelkoa, surua tai vihaa, eli siirtää oma ikävä tunteensa toiseen. Ellei hän onnistu tavoitteessaan, hän väsyy ja suuntaa vihansa toisaalle.
Pomo hoitaa
Kun työntekijä saa työhön kohdistuvaa törkypalautetta somessa, hänen tulee ottaa kuvakaappaus palautteesta ja marssia pomon puheille. Kyseessä on työhyvinvointiasia, jonka hoito kuuluu esimiehelle.
– Esimiehen tehtävä on kantaa murheet. Se näkyy hänen palkassaan, toteaa Kortesuo.
Jos palautteessa mainitaan työntekijä nimeltä, esimiehen pitää ottaa yhteys kanavan ylläpitäjään ja vaatia poistamaan viesti. Mikäli työntekijä kokee, että hänen yksityisyyttään on loukattu, esimies ottaa yhteyttä poliisiin.
– Esimiehen tehtävä on kantaa murheet. Se näkyy hänen palkassaan.
Kenenkään ei tarvitse vastata viestiin, joka sisältää solvauksia, alatyylistä puhetta tai kirosanoja. Ne ovat merkki siitä, että palaute on annettu tunnekuohun vallassa. Sen antaja voi olla asiasta myöhemmin eri mieltä.
– Törkypalaute tulee yleensä ihmisiltä, joiden viestit työpaikan viestintäyksikkö jo tunnistaa. Jos palaute kohdistuu järjestelmään tai yritykseen, viestintäyksikkö vastaa siihen.
Työtoveri tukee
Ihmiset ovat aina parjanneet toisiaan selän takana, mutta nettiaikana perusteeton puhe leviää aiempaa huomattavasti laajemmalle.
Ennen kylän juorukello kertoi kuulumiset kahvipöydässä kuudelle kuulijalle. Nyt ilkiö saa äänensä kuuluviin mediassa, jolla on lukuisia lukijoita.
Ja toisin kuin ennen, tuskin kukaan tuntee henkilökohtaisesti pahanpuhujaa, eikä voi tietää, onko väitteissä oikeasti perää.
Useimmiten ei ole.
– Kannattaa muistaa, että palaute tulee oman heimon eli työyhteisön ulkopuolelta. Kyseessä on ulkoa tuleva yritys horjuttaa yksittäisen ihmisen turvallisuudentunnetta, tähdentää Katleena Kortesuo.
Kun työntekijä seuraa työnantajan somekanavia, hän on tietenkin mitä ilmeisimmin sitoutunut työhönsä. Yksittäisellä työntekijällä ei kuitenkaan ole velvoitetta lukea somea.
Se kannattaa unohtaa, jos pelkää mielipahaa. Helppoa tämä tosin ei ole.
– Ihmisellä on tarve tietää, mitä muut hänestä ajattelevat. Tarvetta voi tyydyttää rakentavammin juttelemalla työtovereiden kanssa.
– ”Kehu kaveri päivässä” käy ohjeeksi jokaiselle työpaikalle.
Itsetunto vahvistuu
Ikävässäkin palautteessa voi olla totuuden siemen. Mitä jos olen oikeasti onneton konduktööri, kurja koulunkäynninohjaaja tai laiska lähihoitaja?
– Kun ammatillinen itsetunto on kohdallaan, ihminen pystyy myöntämään virheensä, mutta myös ohittamaan ne. Hän ei palaa niihin myöhemmin, vaikka ikävä palaute säilyy netissä, Kortesuo sanoo.
Työnohjaus kohentaa ammatillista itsetuntoa. Itseluottamusta voidaan myös vahvistaa päivittäin työpaikalla pienillä teoilla.
– ”Kehu kaveri päivässä” käy ohjeeksi jokaiselle työpaikalle, eikä kehujen anto kuulu pelkästään esimiehelle.
Someen kannattaa kurkata silloin, kun työpaikalla on hyvä pöhinä päällä ja työyhteisö on saanut yhdessä aikaan jotain hyvää.
– Myös hyvä kello kuuluu somessa kauas. Hyviä palautteita kannattaa hehkuttaa työyhteisössä ja vahvistaa sitä kautta ammatillista itsetuntoa.
Saa tuntua pahalta
Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Somen törkypalaute tuntuu pahalta – samoin kuin se, että joku vähättelee palautteen herättämää mielipahaa.
– Ihmiset reagoivat näkemäänsä ja kuulemaansa eri tavoin. Yksi murehtii ikäviä asioita pidempään, kun toinen jo suuntaa eteenpäin. Jokaisella on oikeus tuntea ja kokea tilanteessa omalla tavallaan, työ- ja organisaatiopsykologi Satu Kaski painottaa.
Asioiden lakaiseminen maton alle on huono tapa käsitellä ikäviä tunteita. Ne pitää saada purkaa. Muuten ihminen voi kyynistyä, uupua ja menettää ammatillista itsetuntoaan.
– Ihmistä harvoin kaatavat tapahtumat, vaan tulkinnat niistä. Niin käy, jos alkaa itse uskoa, että kaikki palaute on totta.
Ikävän palautteen kokenut ihminen tarvitsee toisen ihmisen lohduttamaan. Hänen on saatava kuulla, ettei hänessä ole vikaa ihmisenä eikä työntekijänä.
Kaski neuvoo karttamaan somea, jos sieltä saa vain pahan mielen. Oman jaksamisen ja tuottavuuden kannalta on parempi hakeutua seuraan, joka korostaa onnistumisia epäonnistumisten sijaan.
– Kyky selviytyä vastoinkäymisistä kehittyy vain vastoinkäymisten kautta. Jos itsellä ei ole aiempaa kokemusta vastaavista tilanteista, kannattaa kysyä vinkkejä pidemmän työuran tehneiltä työtovereilta.
Kokeneet työtoverit tietävät, että niin pahasti pieleen mennyttä asiaa tai tilannetta ei ole, ettei siitä löytyisi jotain hyvää. Vastaavista tilanteista on selvitty porukalla.
– Jos ikävä palaute vie yöunet ja alkaa tuntua jaksamisessa, kannattaa pyytää apua työterveyshuollosta. Kenenkään ei tarvitse jaksaa yksin.
Suomalaiset somessa
- 61 % 16–89-vuotiaista on seurannut jotain yhteisöpalvelua viimeisen kolmen kuukauden aikana.
- 31 % seuraa yhteisöpalvelua jatkuvasti kirjautuneena tai useasti päivässä.
- 93 % 16–24-vuotiaista ja 87 % 25–34vuotiaista käyttää jotakin yhteisöpalvelua.
- 36 % yhteisöpalvelujen käyttäjistä seuraa yhteisöpalveluita osana työtä, ammattia tai liiketoimintaa.
