Työtuomioistuin on määrännyt Tampereen kaupungin maksamaan takautuvasti satojen tuhansien eurojen palkkasaatavat kuudelle JHL:läiselle palomiehelle. – Ilman liiton apua emme olisi rohjenneet hakea oikeutta, he tuumivat.
Virtain paloaseman edustalle on kokoontunut edustava joukko Pirkanmaan pelastuslaitoksen palomiehiä: Petri Sihvonen, Harri Puttonen, Miikka Raivio ja Jukka Niemenmaa. Kuvasta puuttuu Aaro Aaltonen, joka on jo eläkkeellä, sekä Jouni Lehtinen, joka työskentelee Oriveden asemalla.
Ilmeistä paistaa helpotus, sillä odottavan aika on ollut pitkä. Jo vuoden 2015 lopulla JHL:n pääluottamusmies Pentti Herranen käynnisti neuvottelut maksamatta jääneistä varallaolokorvauksista palomiesten työnantajan Tampereen kaupungin kanssa.
– Olisimme olleet valmiita sopimaan, mutta Tampere vastusteli.
Palomies Harri Puttonen
– Olisimme olleet valmiita sopimaan, mutta Tampere vastusteli. Lasku kaupungille olisi ollut huomattavasti pienempi, jos se olisi myöntynyt ehdotukseen, kertoo Harri Puttonen.
Koska sopua ei syntynyt, vei Julkisen alan unioni JAU riidan työtuomioistuimen ratkaistavaksi vuoden 2017 lopussa. JAU on JHL:n ja Ammattiliitto Jytyn yhteinen pääneuvottelujärjestö.
Kesäkuun alussa 2021 työtuomioistuin antoi välituomion, joka enteili palomiesten kannalta myönteistä ratkaisua. Piste asialle saatiin kuitenkin vasta 22. huhtikuuta 2022, kun työtuomioistuin antoi lopullisen tuomion.
– Ennen sitä lopputuloksesta ei voinut olla varma, sanoo Puttonen.
Kahvia ja siivu konjakkia
Nyt palomiesnelikolla on aihetta leveään hymyyn, sillä työtuomioistuin määräsi Tampereen kaupungin maksamaan kullekin tuntuvat palkkasaatavat, noin 140 000–160 000 euroa.
Ne koostuvat vuosina 2012–2015 saamatta jääneistä työaikakorvauksista, eli tuntipalkasta, ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityökorvauksista sekä ylityö- ja viikkolepokorvauksista.
Hitaasti syttyvinä hämäläisinä virtolaiset ovat ottaneet voitokkaan päätöksen tyyninä vastaan.
– Muutama viesti on keskenämme vaihdettu. Siihen se on jäänyt, sanoo Puttonen.
Käyttöä rahalle toki löytyy: yksi suunnittelee kylpyhuoneremonttia, toinen lyhentää asuntolainaa ja kolmas saa lahjaveron maksuun.
– Vaikka summa tuntuu isolta, ei se kenenkään elämää muuta.
– Vaikka summa tuntuu isolta, ei se kenenkään elämää muuta. Mutta auttaa arjessa, sillä muuten raha pitäisi kaapia muualta.
Lisäksi työtuomioistuin määräsi Kunta- ja hyvinvointityönantajat KT:n ja Tampereen kaupungin maksamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, noin 33 000 euroa.
– Omalla riskillä emme olisi oikeuksille ryhtyneet, koska häviön sattuessa olisimme joutuneet maksamaan sekä omat että vastapuolen oikeudenkäyntikulut, myöntää Puttonen.
Miten hän aikoo juhlistaa voitokasta tulosta?
– No, jos kahvin kanssa ottaisi ohuen siivun konjakkia!
Vuosia viiden minuutin narussa
Virtain paloasema on yksi liki kahdestakymmenestä Pirkanmaan pelastuslaitoksen paloasemasta. Virroilla palomiehet tekivät vuosien ajan päivätyötä maanantaista perjantaihin. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin noudatettiin niin sanottua varallaolokäytäntöä, jolloin vuorolistaan merkityt palomiehet kiiruhtivat hälytyksen saatuaan paloasemalle.
– Siellä varallaolija vaihtoi nopeasti varusteet ja lähti nimettynä yksikönjohtajana VPK:n kanssa palo- tai onnettomuuspaikalle, kertoo Puttonen.
Varallaolosta ei maksettu palkkaa vaan varallaolokorvausta. Se on noin 30 prosenttia korottamattomasta tuntipalkasta.
Virroilla palomiesten lähtöajaksi oli määritelty viisi minuuttia hälytyksestä, ja esimerkiksi keskustaajaman kohteissa piti olla kymmenessä minuutissa hälytyksestä.
– Normaalityössä olet vapaalla, kun lyöt työpaikan oven kiinni ja lähdet kohti kotia. Varallaolossa ovi ei sulkeudu, vaikka lähdet työpaikalta vaan olet illat ja viikonloput viiden minuutin narussa, kuvaa Puttonen.
Useita kanteita vireillä
JHL:n lainopillinen erityisasiantuntija Hannu Moilanen on perehtynyt palo- ja pelastustoimessa noudatettuun varallaolokäytäntöön. Hän on avustanut kymmeniä JHL:läisiä palomiehiä hakemaan maksamatta jääneitä palkanosia oikeusteitse. Näin on menetelty muun muassa Keski-Suomen pelastuslaitoksella.
– Tähän mennessä nostetut oikeusjutut on voitettu, ja niiden tuloksena JHL:läisille ja jytyläisille palomiehille on maksettu yhteensä miljoonaluokan korvaukset, hän kertoo.
Parhaillaan odotetaan työtuomioistuimen lopullista ratkaisua Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksilla nostettuihin kanteisiin.
Varallaolokanteet perustuvat EU:n työaikadirektiiviin ja korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisuun vuodelta 2015. Sen mukaan varallaoloaika tulee lukea työajaksi, jos työntekijä on tosiasiallisesti sidottu työhön samalla tavalla kuin varsinaisia työtehtäviä suorittaessaan.
Vaatimukset hyväksyttiin täysimääräisesti
Esimerkiksi Keski-Suomen pelastuslaitoksella palomiesten viiden minuutin valmiusaika oli työtuomioistuimen mielestä niin lyhyt, ettei se jättänyt varallaolijalle mahdollisuutta oleskella kuin paloaseman välittömässä läheisyydessä.
– Lyhyt valmiusaika rajoitti palomiesten mahdollisuutta viettää vapaa-aikaa haluamallaan tavalla. Siksi kyse oli työajasta, eikä varallaolosta, selventää Moilanen.
Vuosien ajan varallaolo oli yleinen käytäntö eri pelastuslaitoksilla, ja osa saatavista pääsi vanhentumaan ennen KKO:n ratkaisua vuonna 2015.
Vanhentumisen lisäksi työnantajat ovat vedonneet kuntien taloudelliseen tilanteeseen ja vaatineet palomiesten palkkasaatavien kohtuullistamista. Näin Tamperekin menetteli Virtain tapauksessa.
Työtuomioistuin kuitenkin hylkäsi kaupungin vaatimukset ja hyväksyi JHL:n esittämät vaatimukset täysimääräisesti.
Työtä 24 tuntia putkeen
Noin puoli vuotta sen jälkeen, kun virtolaisten kanteet oli nostettu, Pirkanmaan pelastuslaitos luopui kaikilla asemilla palomiesten varallaolokäytännöstä. Vain palopäällystö tekee edelleen varallaoloa.
Siitä lähtien palomiehiin on sovellettu Aluehallintoviraston poikkeusluvan mukaista 24 tunnin työaikaa, jota seuraa kolmen vuorokauden vapaajakso.
Palomiesten viikkotyöajaksi muodostuu vuoden tasoittumisjaksolla 42 tuntia. Se on enemmän kuin kunta-alalla yleensä.
Palomiesten viikkotyöajaksi muodostuu vuoden tasoittumisjaksolla 42 tuntia. Neljän viikon jaksolla he ovat töissä 168 tuntia, eli työaika on selvästi pidempi kuin kunta-alan muilla työntekijöillä.
Moilasen mielestä käytäntö ei vastaa nykyistä työaika- ja työsopimuslakia, vaan työnantaja- ja työntekijäpuolen tulisi sopia työajan pituudesta virka- ja työehtosopimuksella.
– Nykyisellä käytännöllä palomiehet määrätään tekemään 42 tunnin työaikaa ilman korvausta poikkeusluvilla. Korvaus pitäisi kuitenkin aina maksaa tehdystä työajasta, hän sanoo.