7.4.2020

Lakimies vastaa:Varallaoloa vai työaikaa?

Palomiesten varallaolo olikin työaikaa. Tätä mieltä oli työtuomioistuin maaliskuussa antamassaan ratkaisussa. Tuomiossa ratkaisevaa oli valmiusajan pituus.

Työtuomioistuin antoi 19.3.2020 viiden JHL:läisen palomiehen kannalta myönteisen välituomion varallaoloaikaa koskevassa asiassa. Palomiehet olivat työskennelleet Keski-Suomen pelastuslaitoksen paloasemilla. Kanne koski reilun kahden vuoden aikaa, joka alkoi 1.1.2014. Tuona aikana palomiesten tuli saapua paloasemalle viiden minuutin kuluessa hälytyksestä.

Kanteen taustalla oli Korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisu vuodelta 2015. Tässä ratkaisussa oli kyse tilanteesta, jossa palomiehen tuli olla varallaoloaikanakin sellaisessa valmiudessa, että paloauto oli voinut lähteä tehtävään viiden minuutin kuluessa hälytyksestä.

Sidonnaisuutta arvioitaessa ratkaisevaa oli valmiusajan pituus.

KKO katsoi osittain työaikadirektiiviä tulkiten, että varallaoloaika tuli lukea työajaksi, jos työntekijä oli tosiasiallisesti sidottu työhön samalla tavalla kuin varsinaisia työtehtäviä suorittaessaan. Sidonnaisuutta arvioitaessa ratkaisevaa oli valmiusajan pituus.

KKO päätyi erilaiseen ratkaisuun toisessa samana ajankohtana antamassaan ratkaisussa, jossa sairaankuljettajien 15 minuutin lähtövalmiusaika ei yksinään johtanut varallaoloksi katsotun ajan lukemiseen työajaksi. Tässä tapauksessa työntekijät pystyivät varallaoloaikana oleskelemaan myös kotonaan ja työnantaja oli rajoittanut varallaoloajan käyttöä vain valmiusajan pituudella.

Korkeimman oikeuden edellä mainittujen tuomioiden jälkeen myös Euroopan unionin tuomioistuin antoi samantyyppistä asiaa koskevan ratkaisun vuonna 2018. Tämä ratkaisu käsitteli tilannetta, jossa palomiehen oli vastattava varallaoloaikanaan työnantajansa hälytyksiin kahdeksassa minuutissa. Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan tällä menettelyllä rajoitettiin huomattavasti mahdollisuuksia tehdä mitään muuta ja siksi varallaoloaikaa oli pidettävä työaikana.

Lue lisää: Keski-Suomen pelastuslaitoksen palomiehet sammuttavat tulipaloja jopa 40 tuntia valvoneina: ”Väsyneenä on haastavaa pitää pää skarppina”

Keski-Suomen pelastuslaitosta koskevassa tilanteessa oli palomiehille asetettu viiden minuutin aika työtuomioistuimen mielestä niin lyhyt, ettei se tosiasiassa jättänyt varallaolijoille mahdollisuutta oleskella muualla kuin paloaseman välittömässä läheisyydessä. Näin lyhyen valmiusajan katsottiin rajoittaneen merkittävästi palomiesten mahdollisuutta viettää vapaa-aikaansa haluamallaan tavalla. Työtuomioistuimen mukaan palomiehet olivat varallaoloaikana samalla tavalla työhön sidottuja kuin varsinaisia työtehtäviä suorittaessaan. Näin ollen varallaoloksi katsottu aika tuli lukea työajaksi.

Varallaolojärjestelmää käyttävien pelastuslaitosten tulee suunnitella ja sopia käytänteet huolellisesti.

Työtuomioistuimessa on vireillä useita muitakin JHL:läisiä palomiehiä koskevia varallaolokanteita. Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pirkanmaan pelastus-laitosten paloasemien osalta työtuomioistuin antaa välituomiot sen jälkeen, kun Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on antanut ratkaisun eräässä saksalaisen tuomioistuimen pyytämässä ennakkoratkaisussa. Tällä ratkaisulla saattaa työtuomioistuimen mielestä olla merkitystä myös edellä mainittujen kanteiden arvioinnissa. Unionin tuomioistuimen ratkaisua voidaan odottaa aikaisintaan tämän vuoden lopulla.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen varallaoloa koskeva välituomio tarkoittaa käytännössä sitä, että kyseiset viisi palomiestä saavat huomattavat palkkasaatavat sen jälkeen, kun työtuomioistuin on antanut saatavien määrää koskevan ratkaisun.

Lue lisää: Palomiesten varallaolo oli työtuomioistuimen mukaan työaikaa: Viiden JHL:äisen palkkasaatavat korkoineen ovat noin 700 000 euroa

Suoritettu varallaolo on ollut täyteen palkkaan oikeuttavaa työaikaa. Työtuomioistuimen linjaus tarkoittaa, että kaikkien varallaolojärjestelmää käyttävien pelastuslaitosten tulee suunnitella ja sopia käytänteet huolellisesti.

Työaikaa koskevilla EUT:n ja Korkeimman oikeuden ratkaisuilla on merkitystä laajemminkin kuin vain varallaolon osalta. Ne osoittavat, että työaikadirektiivi on puutteistaan huolimatta tärkeä työkalu eurooppalaisten työntekijöiden työaikasääntelyn ja työsuojelun kannalta.