1.10.2021

Somepersoona, nuorten äänitorvi ja luontoihminen pyrkivät JHL:n edustajistoon – Kuinka kolmikko uudistaisi liittoa, jotta se olisi vielä parempi?

Teemu Kivimaa, Samira Koistinen ja Juha Pitkänen

Motiivi-lehti esittelee kolme JHL:n jäsentä, jotka haluavat liiton päättäjiksi. Siihen heitä houkuttelevat kiinnostus vaikuttamiseen, halu tuulettaa järjestötyötä sekä anoppi.

JHL:n nykyisen edustajiston viisivuotinen toimikausi päättyy ensi kesänä. Sitä ennen käydään vaalit, joissa valitaan 120 jäsentä ja joukko varajäseniä liiton korkeimpaan päättävään elimeen.

Tulevaisuudessa ammattiliitoilta odotetaan entistä enemmän joukkovoimaa ja vaikuttavuutta, jämäkkää edunvalvontaa sekä some- ja muuta näkyvyyttä.

Samalla liittojen on pystyttävä vastaamaan jäsenten yksilöllisiin ja eriytyneisiin tarpeisiin: huomioitava työuransa alussa olevat nuoret, kyettävä auttamaan pätkätöihin jumiutuneita ja vastattava eläkeikää lähestyvien huutoon.

Jähmeät rakenteet ja toimintatavat on uudistettava. Myös liiton markkinointia on syytä parantaa.

Jähmeät järjestörakenteet kaipaavat uudistamista, samoin aikansa eläneet toimintatavat. On tarjottava jäsenille helppokäyttöisiä palveluja, onnistuttava houkuttelemaan uusia jäseniä ja hallittava viestinnän ja markkinoinnin keinot.

Olisiko sinusta uudistamaan JHL:n toimintaa? Tutustu JHL:n vaalisivustoon ja lue, miksi nokialainen Teemu Kivimaa, helsinkiläinen Samira Koistinen ja tuusniemeläinen Juha Pitkänen asettuvat ehdolle JHL:n vaaliin.

Lisäksi kolmikko vastaa seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mitkä kolme asiaa haluat muuttaa JHL:n toiminnassa, jos tulet valituksi edustajistoon?
  2. Ay-liikettä moititaan usein vanhanaikaiseksi ja paikalleen jämähtäneeksi. Miten toisit JHL:n tähän päivään?
  3. Jäsenmäärä on elämän ja kuoleman kysymys liitolle. Miten saisit sen jälleen nousuun?

Kolmosten isä Nokialta

Humoristi. Kahvipöytäpoliitikko. Kolmosten isä. AY-mafian jäsen. Tasa-arvon kannattaja. Tykkää aurajuustosta. Näin JHL-vaalien ensikertalainen, nokialainen lähihoitaja Teemu Kivimaa, 30, esittelee itsensä Twitterissä.

Teemu Kivimaa
Nokialainen Teemu Kivimaa on ensi kertaa ehdolla JHL:n edustajistoon.

Miksi haluat JHL:n korkeimpaan päättävään elimeen, Teemu?

– Seuraan aktiivisesti politiikkaa. Ammattiliiton vaalit tuntui hyvältä alulta päästä vaikuttamaan, hän sanoo.

Oman kiinnostuksen ohella asiaan vaikutti anoppi Terhi Virta, joka on ollut JHL:n edustajistossa vuodesta 2007 lähtien. Hän houkutteli vävypoikansa ehdolle ja toimii myös tämän mentorina ay-asioissa.

Kivimaa aloittelee ay-vaikuttajan uraa puhtaalta pöydältä: hän on puoluekannaltaan demari, mutta ei ole toiminut työpaikan luottamushenkilönä eikä osallistunut liiemmin oman ammattiyhdistyksensä kokouksiin.

– Kiinnostusta on, mutta 2,5-vuotiaat kolmostytöt ovat pitäneet elämän aika kiireisenä, hän sanoo.

Kivimaa työskentelee Tampereen kaupungin Havu-tiimissä. Se tarjoaa nopeaa apua ja tukea haastavien tilanteiden hoitoon kehitysvammaisten asumisyksiköissä ja päivätoiminnassa.

– Osallistumme matalalla kynnyksellä yksiköiden päivittäisiin toimintoihin ja olemme tukena, kun pohditaan keinoja asukkaan arjen sujuvoittamiseksi.

Liipasinherkkä somesormi

Kivimaa luonnehtii itseään tasa-arvon kannattajaksi ja toteuttaa sitä myös perhearjessa identtisten kolmosten isänä.

– Elämäni tiukin paikka oli, kun kolmoset syntyivät pari kuukautta etuajassa ja olivat muutaman päivän vastasyntyneiden teho-osastolla ja nelisen viikkoa keskolassa. Kun siitä selvittiin, eivät pikkumurheet tunnu miltään!

Teemu Kivimaa
Teemu Kivimaa haluaa nostaa esiin erityisesti hoitoalan epäkohtia, koska tuntee ne kantapään kautta.

Työn ja lastenhoidon lisäksi aikaa jää lähinnä vain somevaikuttamiseen.

– Erityisesti haluan nostaa esiin hoitoalan epäkohtia, koska tunnen ne kantapään kautta.

Twitteriä Kivimaa käyttää, kun on tarve sanoa jotain politiikasta tai yhteiskunnasta.

– Pyrin haastamaan somessa, mutta en ole riidankylväjä.

Teemu Kivimaa

– Jos huomaan, että joku jakaa virheellistä esimerkiksi koronasta, saatan vaatia lähteitä. En ole riidankylväjä vaan pyrin haastamaan sivistyneesti, hän sanoo.

Yksityiselämänsä asioita hän jakaa Facebookissa ja Instagramissa. Jälkimmäisessä hänellä on vaimonsa kanssa Kaikkea kolme -tili, jolla on noin 5 500 seuraajaa.

Näin Teemu vastaa kysymyksiin:

1. Tarvitaan aggressiivisempaa edunvalvontaa, etenkin silloin, kun kyse on hoitajien ja muiden pienituloisten jäsenten palkoista. Lisäksi liitto voisi olla aloitteellisempi ja aktiivisempi työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvissä kysymyksissä ja toimia aktiivisesti työajan lyhentämisen, esimerkiksi nelipäiväisen työviikon puolesta.

3. Seuraan JHL:ää somen eri alustoilla ja kanavissa. Aktiivisuutta on, mutta ei edelleenkään tarpeeksi. Lisäksi liiton tulisi kouluttaa aktiiveja ja jäseniä sosiaalisen median käyttöön, sillä vain siten voidaan tavoittaa työelämän tulokkaat.

4. Hyvällä, kohdennetulla markkinoinnilla. Nuorilta on kysyttävä, mitä he itse haluavat ammattiliitolta. Kyllä nuoret hakeutuvat mukaan toimintaan, jos he huomaavat, että liitto on kiinnostunut heistä.

Nuorten ääni Hesasta

Helsinkiläinen Samira Koistinen, 28, on varsinainen järjestöaktiivi. Hän toimii puheenjohtajana JHL:n Etelä-Suomen nuorissa ja on jäsenenä JHL:n Etelä-Suomen alueryhmässä ja valtakunnallisessa nuorisofoorumissa. Lisäksi hän on oman yhdistyksensä nuorisovastaava.

Samira Koistinen
Samira Koistinen on JHL:läinen järjestöaktiivi ja monessa mukana. Lisäksi hän nauttii luonnosta, elokuvista ja musiikista.

Virtaa riittää myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvila- ja kirpputoritoimintaan sekä demarinuorissa toimimiseen. Edustajistoon hän pyrkii SDP:n ja sitoutumattomien listalta.

– Isoisoäiti oli Elannolla töissä, ja demarinuoret oli minulle luonteva valinta. En kuitenkaan halua sekoittaa politiikkaa nuorten ay-toimintaan, koska joku voi kavahtaa puolueleimaa, hän miettii.

Koistisen tavoitteena on saada nuorten ääni kuulumaan painokkaammin ay-liikkeessä. Samalla olisi syytä tuulettaa muutenkin kovin sisäänpäin lämpiävää yhdistystoimintaa.

– Oma yhdistykseni 081 on oivallinen esimerkki siitä, miten uudet jäsenet otetaan avosylin vastaan ja mukaan toimintaan.

– Aina nuoret eivät saa ääntään kuuluviin, ja jälkeen päin harmitellaan, ettei ay-toiminta kiinnosta nuoria.

Samira Koistinen

Muilta nuorilta hän on saanut päinvastaista viestiä.

– Jotkut aktiiviset nuoret eivät ole saaneet ääntään kuuluviin paikallisyhdistyksen kokouksissa, ja sitten jälkeen päin yhdistyksessä on harmiteltu, ettei ole tarpeeksi aktiiveja. 

Vaikuttajaesikuvanaan Koistinen pitää Tarja Halosta, joka on kunnostautunut tasa-arvon ja moniäänisyyden puolestapuhujana sekä rauhan ja kehitysyhteistyön saralla.

Vuorotyöstä leikkipuistoon

Koistinen on koulutukseltaan lähihoitaja ja työskennellyt kaksi vuotta leikkipuiston ohjaajana. Sitä ennen hän teki vuorotyötä liikunta- ja kehitysvammaisten parissa.

– Halusin säännöllisen päivätyön, josta jää aikaa myös perheelle. Tämä on ollut hyvä ratkaisu, sanoo 5-vuotiaan äiti.

Aamupäivisin hän vetää kerhotoimintaa alle kouluikäisille lapsille ja iltapäivisin leikkipuistossa on tarjolla pääosin ulkoleikkejä ja muuta toimintaa koululaisille.

Samira Koistinen
Samira Koistinen työskentelee leikkipuiston ohjaajana Helsingissä.

Päivä- ja järjestötyön vastapainoksi Koistinen nauttii kulttuurista, etenkin elokuvista, musiikkikeikoista ja teatterista, sekä perheen yhteisistä kävelyretkistä Sipoonkorvessa.

Näin Samira vastaa kysymyksiin:

1. Haluan vaikuttaa siihen, että nuorten ääni kuuluu liiton päätöksenteossa. Edustajistossa pyrin vaikuttamaan siihen, että liiton toiminnassa huomioidaan jäsenistön valtava potentiaali. Nyt monen kyvyt jäävät huomiotta. Liitolta edellytän parempaa tiedonkulkua aktiiveille, reaktioherkkyyttä sopimuskierroksilla sekä lakkovalmiutta.

2. Haluaisin, että alueiden yhdistykset järjestävät säännöllisesti yhteisiä jäsentapahtumia, jonkinlaisen jäsenpäivän, jossa eri alojen ihmiset tapaavat ja keskustelevat. Paikalle myös liiton johtoa vastaamaan jäsenten kysymyksiin.

3. Jokainen jäsen voi kertoa omalla työpaikallaan liitosta ja sen edunvalvonnasta ja jäsentapahtumista. Toivon, että liiton tilaisuuksiin voisi ottaa työkaverin mukaan riippumatta siitä, onko hän jäsen tai. Kaverin kanssa on helpompi lähteä kuin yksin, ja samalla hänkin voisi kiinnostua JHL:stä.

Luontoihminen Tuusniemeltä

Tuusniemeläinen ensihoitaja Juha Pitkänen, 38, viihtyy luonnossa kahden koiransa kanssa, mutta yhtä tuttuja hänelle ovat päätöksenteon kammarit. Hän oli kevään kunnallisvaaleissa jo toistamiseen kunnan ääniharava ja tuli valituksi toiselle kaudelle Tuusniemen valtuustoon.

– Lisäksi olen kunnanhallituksen toinen varapuheenjohtaja ja oman ammattiosaston varapuheenjohtaja ja varapääluottamusmies.

Juha PItkänen
Juha Pitkänen oli kotikuntansa ääniharava kesän kunnallisvaalissa. Nyt hän pyrkii toistamiseen JHL:n edustajistoon.

Jo Pitkäsen mummo oli aikoinaan SKDL:n kunnanvaltuutettu, ja hän on jatkanut suvun perinteitä Vasemmistoliiton riveissä.

– Tulen työväenluokkaisesta kodista. Isä oli kunnalla traktorimiehenä ja äiti perhepäivähoitajana, joten niin puolue kuin ammattiliitto JHL olivat luonteva valinta.

Tuusniemi on pohjoissavolainen 2 500 asukkaan kunta, ja vain kerran Pitkänen on tehnyt pari vuotta kestäneen harharetken Kuopion puolelle.

– Mihin sitä ihminen muualle, kun Tuusniemellä on kaikki mitä kaipaan ja tarvitsen.

Juha Pitkänen

– Mihin sitä muualle, kun täällä on kaikki mitä kaipaan ja tarvitsen, on luontoa ja tilaa vaeltaa, metsästää ja marjastaa.

Pitkäsen perheeseen kuuluu vaimo ja neljä lasta, joista vanhin on jo omillaan. Perheen ja politiikan lisäksi aikaa vievät tänä syksynä aloitetut ensihoitajan verkko-opinnot Lahden ammattikorkeakoulussa.

– Ensihoito on todennäköisesti nopeimmin kehittyvä hoitotieteen ala, eikä lähihoitajakoulutus tulevaisuudessa välttämättä riitä. Myös oma kiinnostus motivoi laajentamaan osaamista, hän perustelee.

Oppilaskunnasta se alkoi

Pitkänen muistaa toimineensa jo lukioaikana oppilaskunnan puheenjohtajana.

– Haluan vaikuttaa ihmisten arkeen, siitä se aktiivisuuteni varmaan kumpuaa.

Juha OItkänen metsälenkillä koiran kanssa
Metsästys, marjastus ja sienestys vievät ison osan Juha Pitkäsen vapaa-ajasta.

Pitkäsellä on alkuvuodesta peräti kahdet vaalit, sillä JHL:n edustajiston ohella hän aikoo pyrkiä aluevaltuustoon. Jälkimmäinen päättää sote-uudistuksen toteutuessa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja rahankäytöstä ja edustajisto puolestaan linjaa JHL:n tulevaisuutta.

– Liitto on etääntynyt turhan kauas tavallisesta jäsenestä, ja siihen toivon muutosta.

Näin Juha vastaa kysymyksiin:

1. Liiton tulisi auttaa paikallisyhdistysten toimijoiden sukupolvenvaihdoksessa. Yhdistysten toiminta on monin paikoin hiipunut tai uhkaa hiipua, jos ei saada uusia voimia mukaan. Aluetoimistoilta tarvitaan tähän tukea ja henkilöresurssia, ja siihen on suunnattava rahaa. JHL näkyy huonosti etenkin sote-aloilla, ja jäsenkilpailu on kovaa. Siihen lisää panostusta ja terävöitystä. Myös liiton yleiseen näkymiseen mediassa ja etenkin somessa on laitettava paukkuja.

2. Tarvitaan järjestöuudistus, leveämmät hartiat, jotta harvojen yhdistysaktiivien aika ei mene byrokratian pyörittämiseen, vaan energiaa jää toimintamuotojen uudistamiseen ja jäsenlähtöiseen toimintaan. Yhdistyslain pykälät on toki täytettävä, mutta sitäkin lakia olisi eduskunnan vara tuulettaa ja sulavoittaa.

3. Minusta liitto on ollut liian passiivinen osallistumaan ulosmarsseihin ja lakkoihin. On tuotava paremmin julki onnistumiset edunvalvonnassa ja sopimustoiminnassa, eikä annettava Superin ja Tehyn määrätä ja heikentää meidän asemaamme sote-aloilla.