Sote tulee: Pitääkö olla huolissaan kuntien työterveyshuollosta?

Miten käy kuntien työterveyshuollon, kun yli puolet kuntien työntekijöistä siirtyy sote-uudistuksen myötä maakuntien palvelukseen? Säilyvätkö työterveyshuollon nykypalvelut vai siirtyvätkö kuntien palvelukseen jäävät työntekijät terveyskeskusten ”räkäpolien” asiakkaiksi? Muun muassa tätä pohdittiin Keva-päivän seminaarissa Helsingissä viime viikolla.

Ei huolta: Työterveyshuolto ei häviä mihinkään, vaikka sote-uudistus vuoden 2019 alussa toteutuukin. Näin vakuuttaa Työterveyslaitoksen johtaja Jorma Mäkitalo, joka alusti työterveyshuollon tulevaisuudesta osana sote-uudistusta Keva-päivän seminaarissa 16.3.2017.

Edes kuntien työntekijöiden, joista yli puolet siirtyy sote-uudistuksen myötä maakuntien palvelukseen, ei tarvitse olla huolissaan sujuvien työterveyspalvelujen säilymisestä.

– Kuntiin jää työterveyshuolto ainakin siinä laajuudessa kuin niiden on järjestettävä työterveyshuoltoa omille työntekijöilleen, Mäkitalo vakuuttaa.

Lisäksi Suomeen syntyy uusi työterveyshuollon toimija, itse asiassa 18 uutta toimijaa, kun maakuntien järjestämä ja luultavasti myös tuottama työterveyshuolto on todellisuutta vuonna 2019.

Palattava perustehtävään

Jorma Mäkitalo kuitenkin painottaa, että työterveyshuollon tulevaisuuden rooli riippuu sote-uudistuksen ja sille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta.

– Mikäli uudistus onnistuu, se tarkoittaa perusterveydenhoidon palveluiden saatavuuden paranemista ja jonojen lyhenemistä. Tällöin myös työssä käyvät voivat hoidattaa flunssat ja muut perussairaudet paikallisilla terveysasemilla, joko maakunnallisilla tai yksityisillä.

Se taas vähentää painetta työterveyshuollossa ja pakottaa kirkastamaan työterveyshuollon tehtävää ja niveltämään sen palvelut osaksi terveydenhuollon järjestelmää.

– Silloin työterveyshuolto voisi palata alkuperäiseen tehtäväänsä, eli tukemaan ja ylläpitämään työikäisten terveyttä ja ennaltaehkäisemään työkyvyttömyyttä, eikä toimia perusterveydenhuollon rinnakkaisväylänä työikäisille kuten nykyisin, Mäkitalo visioi.

Haaste työmarkkinajärjestöille

verenpainemittariKun työterveyshuolto pääsee irti perusterveydenhuollon ”ansasta”, sen vaikuttavuus nimenomaan työperäisten sairauksien torjunnassa, työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja työolosuhteiden kehittämisessä lisääntyy. Mäkitalon mielestä siinä onnistuminen vaatii myös työterveyshuollon ja työpaikkojen tiivistä yhteistyötä.

– Lisäksi työterveyshuollosta pitää rakentaa toimivat yhteydet valinnanvapauden piirissä oleviin palvelutuottajiin, jotta ihmisten työkyvystä voidaan huolehtia ja työssäkäyville voidaan turvata saumattomat palveluketjut, hän sanoo.

Ennen kuin visiosta tulee totta, on ratkaistavana monta tietosuojaan sekä lähete- ja korvauskäytäntöihin liittyvää ongelmaa. Kelalta ja työmarkkinaosapuolilta Mäkitalo toivoo innovatiivisuutta ja joustavuutta, jotta työterveyshuoltoon voidaan rakentaa uusia, entistä vaikuttavampia työtapoja.

– Tulevaisuuden työterveyshuollon on oltava jotain muuta kuin kohdentamattomasti toteutetut työterveystarkastukset ja kankeat ja byrokraattiset työpaikkaselvitykset, heittää Mäkitalo haasteen.