3.9.2020

Sukupuoliherkkyys kasvatuksessa tukee tasa-arvoa ja haastaa asenteet: Lapsella on oikeus kasvaa omaksi itsekseen

Päiväkotiarjen epätasa-arvo piilee aikuisten puheissa, lasten leikeissä ja tilan käytössä. Tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua omaksi itsekseen. Siinä tarvitaan aikuisten rohkeaa itsetutkiskelua ja omien asenteiden haastamista. Sukupuoleen liitettyjen oletusten purkuun on syytä ryhtyä jo varhain.

Valitseeko päiväkodin hoitaja apulaisekseen Nikon vai Nooran? Miksi Aleksin autoleikki saa hallita leikkitilaa, mutta Aino voi hoitaa nukkea vain huoneen nurkassa? Saako Jasper apua pukemiseen ennen Adelea? Voiko Sami leikkiä nukeilla ja Iita autoilla?

Edelliset kysymykset ovat tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen ydintä. Niiden avulla voidaan purkaa sukupuoleen liittyviä asenteita ja oletuksia, mutta helppoa se ei ole. Asenteet istuvat meissä tiukassa.  

Jo pelkästään sanat tasa-arvo, sukupuolineutraalius ja sukupuolisensitiivisyys ovat kipakoiden keskustelujen polttoainetta. Huolestuneet isät, äidit, mummut ja vaarit kauhistelevat sukupuolettomia ja neutraaleja lapsia ja kyselevät, eivätkö pojat saa enää olla poikia tai tytöt tyttöjä. Enkö saa kutsua tyttöjä tytöiksi ja poikia pojiksi? Halutaanko kaikki lapset tunkea samaan muottiin?

– Pojat saavat olla edelleen poikia ja tytöt tyttöjä, ja heitä saa sanoa tytöiksi ja pojiksi, vaikka lasta olisi parempi kutsua omalla nimellä, vastaa projektipäällikkö Nea Alasaari Naisasialiitto Unionista.

Sukupuoli ei ole neutraalia

Alasaari oikoo sukupuolisensitiiviseen ja tasa-arvoiseen kasvatukseen liittyviä väärinkäsityksiä työkseen. Hän on mukana Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -hankkeessa ja kouluttaa ammattilaisia sukupuolisensitiivisyyteen ja tasa-arvoiseen varhaiskasvatukseen. Hänen mukaansa sanat ovat sekaisin, kun mediassa puhutaan sukupuolineutraalista kasvatuksesta.

– Sukupuoli ei koskaan ole neutraali asia. Käytännössä sukupuolineutraali kasvatus tarkoittaisi sitä, että ei osattaisi kiinnittää huomiota sukupuolen vaikutuksiin kasvatuksessa ja koulutuksessa. Sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa sitä vastoin kiinnitetään huomiota siihen, miten sukupuoli vaikuttaa kohtaamisiimme muiden ihmisten kanssa.

Hän ei allekirjoita väitettä siitä, että lapset tungettaisiin tasa-arvoisessa kasvatuksessa samaan muottiin.

– Kyse on siitä, että lapsella on oikeus olla juuri omanlaisensa lapsi.

– Päinvastoin, tavoitteena on lapsen toimintamahdollisuuksien laajentaminen.

JHL:läinen lastenhoitaja Maija Tiili on saanut toteuttaa sukupuolisensitiivisen varhaiskasvatuksen ideaa omassa työssään helsinkiläisessä Päiväkoti Loiskeessa.

– Kyse on siitä, että lapsella on oikeus olla juuri omanlaisensa tyttö tai poika, hän kiteyttää. 

Sukupuoli on sisäsyntyistä

Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -hankkeessa on tehty työtä tasa-arvon eteen jo kymmenen vuotta, ensin opetus- ja kulttuuriministeriön, myöhemmin Opetushallituksen rahoittamana. Nea Alasaari pitää tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen kenttää silti villinä läntenä, sillä edelleen aiheesta on liikkeellä paljon väärää tietoa. Hän uskoo harhakuvien perustuvan heikkoon ymmärrykseen sukupuolisensitiivisyydestä ja sukupuolen moninaisuudesta.

– Sukupuoli nousee tutkitusti lapsesta itsestä, eikä lasta voi kasvattaa sukupuoleen.

– Sukupuoli nousee tutkitusti lapsesta itsestä, eikä lasta voi kasvattaa sukupuoleen. Se on sisäsyntyistä, mutta tyttöjä ja poikia on monenlaisia eivätkä kaikki lapset ole heille syntymässä määriteltyä sukupuolta.

Silti ympäristömme ja kulttuurimme luovat käsitystä siitä, mikä on sallittua ja ei-sallittua pojille ja tytöille. 

– Jos lapsi ei osaa olla poika tai tyttö oikealla maskuliinisella tai feminiinisellä tavalla, siitä rangaistaan muun muassa kiusaamalla. Tämä lisää mielenterveysongelmia ja itsemurhariskiä.

Alasaaren mukaan lapsen kasvua omaksi itsekseen tukisi, jos aikuiset kunnioittaisivat lapsen kokemusta omasta sukupuolestaan ja kohtaisivat hänet omana persoonanaan.

Kuolleita kirjaimia paperilla?

Moniin kasvatusta ohjaaviin asiakirjoihin, kuten varhaiskasvatussuunnitelmiin (vasu), on kirjattu tavoitteeksi sukupuolesta riippumaton tasa-arvoinen kohtelu. Vasuja on laadittu kunnissa ja suurimmassa osassa päiväkoteja jo parikymmentä vuotta, ja sukupuolisensitiivisyyteen viittaavia kirjauksia niihin alkoi ilmaantua kymmenisen vuotta sitten. Lakisääteisiksi ne tulivat uudessa varhaiskasvatuslaissa vuonna 2018. Lain mukaan varhaiskasvatuksen tulee edistää muun muassa yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa.

Hyvät tavoitteet uhkaavat kuitenkin jäädä kuolleiksi kirjaimiksi: harvassa asiakirjassa avataan, mitä tasa-arvo ja sukupuolisensitiivisyys käytännössä tarkoittavat, miten niitä edistetään tai niiden toteutumista arvioidaan. Sekä Nea Alasaari että Maija Tiili ovat havainneet, että tasa-arvon käytännön edistäminen ja toteutuminen ovat jääneet yksittäisten työyhteisöjen ja tiimien varaan. 

– En ollut aiemmin tietoinen siitä, mihin kaikkeen sukupuoli voi liittyä.

Tiilin mielestä Suomessa on vallalla käsitys, että varhaiskasvatus on jo tasa-arvoista.

– Todellisuudessa tasa-arvoisen kasvatuksen toteutus riippuu esihenkilöiden ja työntekijöiden kiinnostuksesta ja taidoista. Loiskeessa toimimme kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta, mutta sukupuolisensitiivisyyteen ei ole annettu käytännön ohjetta vasun lisäksi.

Loiskeen päiväkotiarjessa tasa-arvoinen varhaiskasvatus on ollut vahvasti mukana kaikissa sen kolmessa lapsiryhmässä lapsien iästä riippumatta. Tiili on työskennellyt varhaiskasvatuksessa lähes 30 vuotta, mutta vasta lain edellyttämät uudet vasut ja Päiväkoti Loiskeen johtaja Anne Saariniemen pedagoginen ote avasivat hänen silmänsä.

– En ollut aiemmin tietoinen siitä, mihin kaikkeen sukupuoli voi liittyä. Onneksi päiväkotimme johtaja on tuonut uudet menetelmät ja ideat myös suorittavalle tasolle.

Herkkyyttä lapsen viesteille

Missä päivähoidon epätasa-arvo sitten lymyää? Arjen hetkissä, tilanteissa, puheissa ja tilan käytössä. Juuri näitä epätasa-arvon hetkiä ja käytänteitä voidaan purkaa sukupuolisensitiivisen varhaiskasvatuksen avulla. Ytimessä on aikuisten herkkyys tunnistaa ja haastaa omat sukupuoleen liittyvät stereotypiat ja ennakkoluulot. Se on herkkyyttä lasten viesteille, joita aikuiset saattavat ohittaa sukupuolen perusteella.

Alasaari kertoo työntekijöiden ymmärryksen lisääntyneen muun muassa videohavainnoinnin avulla. Videot ovat paljastaneet esimerkiksi sen, että päiväkodeissa pojilla on paljon fyysistä tilaa leikkiä. Poikien lelut saavat mennä pitkin ja poikin monessa huoneessa, mutta tytöille tyypilliset lelut on laitettu yhteen nurkkaan.

– Nukkeen tarttuva poika saattaa aiheuttaa edelleen huolta.

– Sukupuoliherkkyyttä on kysyä, miksi toisenlaiselle leikille ei ole tilaa ja miksi tätä leikkiä leikkivät vain pojat tai tytöt, vaikka se voisi kiinnostaa muitakin, hän kertoo.

Videot ovat paljastaneet myös sen, että aikuiset käyttävät tyttöjä paljon apulaisinaan. Lisäksi hoitajat vaativat tyttöjä usein muistamaan asioita poikien puolesta. Toisaalta pojat saavat paljon kielteistä huomiota, ja tytöille sallitaan poikia laajempi toimintakenttä.

– Autoon tarttuvaa tyttöä ei karsasteta, mutta nukkeen tarttuva poika saattaa aiheuttaa edelleen huolta, hän kertoo.

Alasaaren mukaan lasten viestien ohittamista on tilanne, jossa vaikkapa poika osoittaa pieniä eleitä jonkun muun kuin autoleikin suuntaan, mutta häntä ei kannusteta uuteen leikkiin.

Leikki leikkinä on koonnut yhteen lastenkirjoja, joissa näkyy moninaisuus kivalla tavalla. Ovatko listatut kirjat teille…

Julkaissut Tasa-arvoinen varhaiskasvatus Maanantaina 8. kesäkuuta 2020

Sukupuoleen liitetyt stereotypiat ja epätasa-arvo paljastuvat kuitenkin selvimmin päiväkodin eteisessä. Tytöt oppivat siellä pukemaan itsenäisesti, koska he joutuvat odottamaan, kun päiväkodin kasvattajat auttavat poikia ensin.

– Näin pojat eivät saa samanlaista itseohjautuvuuden kokemusta kuin tytöt.  Entä, mihin asenteisiin liittyy se, että tytöt joutuvat odottamaan, vaikka videoissa näkyy myös kärsimättömiä tyttöjä.

Sukupuoleen liittyviä oletuksia voi purkaa myös miettimällä, millaisia adjektiiveja sukupuoleen liitetään: ovatko tytöt aina vain ihania ja söpöjä ja pojat rohkeita ja reippaita?

Oikea tieto motivoi

Alasaari korostaa, että paras ammattitaito oman työnsä kehittämiseen on varhaiskasvatuksen ammattilaisilla itsellään. Hän kehottaa työpaikoilla miettimään yhdessä, mikä toimii ryhmässä, mikä ei, ja millainen toimintapa juuri omalle ryhmälle sopisi.

Itseään haastamalla taas selviää, onko oman toimintatavan taustalla asenne tai oletus vai jokin muu syy. Hän toivoo, että sukupuolisensitiivinen ja tasa-arvoinen varhaiskasvatus sisältyisivät jo alan opintoihin.

– Oikea tieto hälventää negatiiviset asenteet ja motivoi työtekijöitä kehittämään toimintaansa.

Maija Tiili ei ole saanut tasa-arvoon liittyvää täydennyskoulutusta, mutta Päiväkoti Loiskeessa työntekijät ovat tarttuneet härkää sarvista ja purkaneet rohkeasti sukupuolirajoja yhdessä. Henkilöstö on käynyt läpi varhaiskasvatussuunnitelmaa ja tasa-arvoteemaa päiväkodin kokouksissa ja pedagogiikkailloissa.

– Ilman itsetutkiskelua toimisin niin kuin ennenkin.

Tiili on huomannut, että asenteita tulee vietyä piilevästi eteenpäin, jos niitä ei ota puheeksi työkavereiden kanssa. Oman työn havainnointi ja arviointi ovat kehittäneet häntä työssään ja auttaneet huomaamaan, että sukupuoleen liittyvää erottelua esiintyy yllättävän paljon.

– Mietin asioita nyt eri kantilta kuin ennen, ja asenteeni ovat muuttuneet. Ilman itsetutkiskelua toimisin niin kuin ennenkin. Sen myötä työstäni on tullut entistä mielekkäämpää.  

Tiili kertoo, miten ennen mietittiin, onko tytöille tai pojille leikkejä ja tiloja. Nyt mietitään, onko lapsille leikkejä ja leikkipaikkoja. Ennen vaaleanpunainen ja tietyt lelut olivat vain tytöille mutta eivät enää.

– Jos esimerkiksi poika epäröi pinkin värin käyttöä vaikkapa askarrellessaan, haastan häntä ajattelemaan, miksei myös hän voisi käyttää pinkkiä.

THL:n Tasa-arvotiedon keskus on koonnut käytännöllisiä vinkkejä sukupuolitietoiseen viestintään. Tästä paketista on hyötyä myös varhaiskasvatuksessa!

Julkaissut Tasa-arvoinen varhaiskasvatus Keskiviikkona 17. kesäkuuta 2020

Varhaiskasvattajat voivat murtaa sukupuolirajoja myös leikki- ja kaveriarvonnoilla. Näin eri leikeistä tulee sosiaalisesti sallittuja kaikille, kun arvonta ohjaa lapset kokeilemaan erilaisia leikkejä ja leikkimään toista sukupuolta olevan lapsen kanssa.

Alasaari muistuttaa, että epätasa-arvoisten hetkien purku on parhaimmillaan luovaa puuhaa. Hän kertoo eräästä varhaiskasvatuksen ammattilaisesta, joka kehitti epätasa-arvoiseen eteistilanteeseen pukeutumisrobottileikin. Lapset saivat pyytämällä ohjeita robottia esittävältä aikuiselta ja motivoituivat pukemaan itse ohjeiden mukaan. Samalla robottileikki opetti koodaamista lapsille.

Tiilen työpaikalla taas varhaiskasvatusopettaja teki seinälle taulun, jossa oli erilaisia perheitä kuvissa.

– Näin lapsi huomaa, että kaikenlaiset perheet, myös hänen perheensä on arvokas, vaikka onkin erilainen kuin muilla. Tällainen lisää myös erilaisuuden hyväksymistä.

Vaikutusta ammatinvalintaan

Alasaari pitää tärkeänä, että aikuiset alkavat purkaa jo varhaiskasvatuksessa odotuksia siitä, miltä tytön tai pojan kuuluisi näyttää ja mitä hänen kuuluisi tehdä. Lapset imevät itseensä ympäristön asenteet ja stereotypiat jo hyvin varhain.

Sukupuolisensitiivinen kasvatus voi pitkällä aikavälillä lieventää työmarkkinoiden segregaatiota sekä naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Työmarkkinoiden segregoitumisella tarkoitetaan sitä, että naisten ja miesten työt jakautuvat sukupuolen mukaan.

Lue lisää: Seitsemän keinoa, joilla naisten ja miesten tilit tasoittuvat: Nyt puhutaan palkkatasa-arvosta ja naisen eurosta

– Nuoren ammatinvalintaan voi vaikuttaa se, että hän voi jo lapsena tarttua mihin vaan ja pääsee kokeilemaan eri leikeillä asioita. Myös palkkaerot voisivat kaventua, jos ei olisi naisten tai miesten aloja ja työt olisivat nykyistä samanarvoisempia, Alasaari sanoo.

– Lapsille ei pidä sanoa, että tytöt eivät voi tehdä sitä tai pojat tätä.

Myös Tiili uskoo esimerkin voimaan.

– Lapsille ei pidä sanoa, että tytöt eivät voi tehdä sitä tai pojat tätä. Lasten on hyvä nähdä, että eri ammateissa voi työskennellä sekä miehiä että naisia. Loiskeessa kävi paloauto ja poliisiorkesteri, ja mukana oli myös naispuolisia poliiseja ja pelastushenkilöitä.

Sukupuolisensitiivisyys tasa-arvoisessa varhaiskasvatuksessa on Suomessa vielä niin uusi asia, että sen vaikutuksesta työelämän rakenteisiin ei ole tutkittua tietoa. Ehkä tulevaisuudessa näemme nykyistä enemmän sukupuolirajoja ylittäviä ammatti- ja koulutusvalintoja, joita eivät ohjaa sukupuoli vaan nuoren omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. 

Lue lisää: Tasa-arvotaistelija ei siedä työelämän epätasa-arvoa