Ikä- ja työuraohjelmat ovat työpaikoilla yhä yleisempiä. Kankaanpää satsaa työntekijöihin muun muassa kuntokuurilla ja ilmaisilla urheilumahdollisuuksilla. Iän, työuran vaiheen ja elämäntilanteen huomioiminen vahvistaa työkykyä ja lisää koko työyhteisön viihtyvyyttä.
Kankaanpään kaupungissa herättiin 2010-luvun alussa siihen, että suuret ikäluokat ikääntyivät kovaa vauhtia ja moni siirtyisi pian eläkkeelle. Ikääntyvien työntekijöiden jaksamiseen haluttiin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Lisäksi oli turvattava hiljaisen tiedon säilyminen organisaatiossa.
Ratkaisu oli ikäohjelma. Se koskee kaikkia vakituisia työntekijöitä, mutta erityisesti keskiössä ovat yli 55-vuotiaat.
Ikäohjelma kiinnittää huomiota kolmeen osa-alueeseen: yksilöön, ikäjohtamiseen sekä työyhteisöön ja työoloihin.
– Näistä kolmesta korostamme yksilötasoa, eli jokaiselle pyritään miettimään sopivimmat menetelmät, kertoo Kankaanpään kaupungin työsuojelupäällikkö Sanna Aho-Mantila.
Säännölliset terveystarkastukset ja maksutonta urheilua
Kankaanpään ikäohjelmassa huomioidaan erityisesti fyysisen työkyvyn ylläpito. Jokainen työntekijä kutsutaan viiden vuoden välein terveystarkastukseen. Yli 55-vuotiailla väli on kolme vuotta.
Kankaanpäässä on ymmärretty ikäohjelmien merkitys, iloitsevat lastenhoitaja Sinikka Viljanen-Kankaisto sekä lastentarhanopettajat Sanna Saunaluoma ja Hanna Hirvinen.
Lisäksi pidetään huolta työergonomiasta ja tuetaan omatoimista urheilua esimerkiksi uima- tai keilahallissa, kuntosalilla ja hiihtoputkessa. Kaupungin työntekijöillä on omia jäähalli- ja lentopallovuoroja sekä erilaisia liikuntaryhmiä. Osallistuminen on maksutonta.
– Työuran alussa tarpeet liittyvät taitojen opetteluun ja palautteeseen. Seniorivaiheessa kaivataan osaamisen arvostusta ja hyödyntämistä.
Vuodesta 2015 lähtien Kankaanpään kaupungissa on pyörinyt myös Kuntoremontti-ohjelma, johon valitaan joka vuosi 15 osallistujaa.
– Pääsääntöisesti hakemuksia tulee enemmän kuin mukaan voidaan ottaa, Aho-Mantila iloitsee.
Kuntoremontissa osallistujat käyvät läpi liikuntaan, terveyteen, kuntoon ja ravitsemukseen liittyviä asioita. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ryhmäliikuntatunnille, ja jokainen saa vuoden aikana pari kolme kertaa personal trainerin valmennusta.
Remontin aikana tehdään alku-, väli- ja lopputestit ja halukkaat saavat käyttöönsä aktiivisuusrannekkeet.
– Lisäksi järjestetään kolme avointa luentotilaisuutta.
Fyysisen kunnon ohessa Kankaanpää tukee työntekijöiden kouluttautumista sekä työtaitojen ylläpitoa. Myös varhaisen välittämisen malli on osa Kankaanpään ikäohjelmaa.
Olennaista on työuran vaihe ja elämäntilanne
Ikäkysymyksissä olennaista ei useinkaan ole biologinen ikä, vaan työntekijän työuran vaihe sekä elämäntilanne, muistuttaa erikoistutkija Mervi Ruokolainen Työterveyslaitokselta.
– Esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteet eivät kohdistu vain pienten lasten vanhempiin, vaan haasteita ja niitä helpottavia joustotarpeita voi olla myös työuran loppuvaiheissa. Työntekijät saattavat hoivata esimerkiksi omia vanhempiaan.
Lastenhoitaja Sinikka Viljanen-Kankaisto (vas. ylh.) sekä lastentarhanopettajat Sanna Saunaluoma ja Hanna Hirvinen (alh.) ovat syntyneet eri vuosikymmenillä. He työskentelevät kankaanpääläisessä päiväkoti Petäjäisessä.
Ruokolainen korostaa, että työura- ja työkykyasioita pohdittaessa ei pidä keskittyä yksinomaan työkyvyn terveysnäkökulmaan, vaan erilaiset motivaatioon ja osaamiseen liittyvät seikat tulisi huomioida.
– Työuran alkuvaiheessa tarpeet liittyvät työyhteisöön kiinnittymiseen, työhön kuuluvien taitojen opetteluun, perehdytykseen ja palautteeseen. Seniorivaiheessa taas kaivataan osaamisen arvostusta ja hyödyntämistä sekä työn mielekkyyttä.
Työterveyslaitos on kehittänyt vertaisryhmämenetelmiä työuran eri vaiheisiin. Tarkoitus on kouluttaa työpaikkojen omista työntekijöistä ohjaajia ryhmille, joissa vahvistetaan työntekijöiden voimavaroja ja työuran hallintaa.
Ryhmissä vertaiset etsivät ratkaisuja yhdessä. Tällä hetkellä ryhmäohjaajia on noin 200.
– Kun ihminen tunnistaa osaamisensa ja rakentaa tavoitteitaan itse, hänelle rakentuu voimakas sisäinen motivaatio myös toteuttaa niitä.
Työntekijän oman aktiivisuuden lisäksi esimiehen rooli on tärkeä.
Kankaanpään kaupungin ruokapalvelut työllistää hyvin eri-ikäisiä työntekijöitä.
– Koko työyhteisön viihtyvyys kasvaa. On kaikkien etu, ettei kukaan kuormitu.
– Olennaista on, että esimies kuuntelee työntekijän toiveita ja näkemyksiä ja tukee tätä tämän erilaisissa tavoitteissa. Esimiehen tulisi myös tuntea työpaikan työkykyä tukevat käytännöt ja edistää niiden hyödyntämistä, Ruokolainen korostaa.
Vähemmän sairauspoissaoloja, enemmän sisäistä motivaatiota
Ikä- ja työuraohjelmista on todettu olevan kouriintuntuvaa käytännön hyötyä.
– Havaitsimme, että vertaisryhmiin osallistuneiden seniorityöntekijöiden työuran hallinta vahvistui, he näkivät tulevaisuutensa myönteisemmin, raportoivat parempaa työn imua ja kokivat vähemmän kielteisiä ikään liittyviä asenteita. Työuran keskivaiheilla olevilla vähenivät puolestaan yli kaksi viikkoa kestävät sairauspoissaolot ja heidän sisäinen motivaationsa vahvistui, Mervi Ruokolainen listaa.
Myös Kankaanpään Sanna Aho-Mantila näkee ikäohjelmassa selkeitä hyötyjä.
– Koko työyhteisön viihtyvyys kasvaa. On kaikkien etu, ettei kukaan kuormitu.