Tarja Halonen haluaa viedä suomalaisen varhaiskasvatuksen maailmalle – mutta ensin pitää korjata yksi iso ongelma: ”Vanhustenhoidosta on saatu karvas oppi”

Laadukas varhaiskasvatus on vakuutus Suomen tulevaisuudelle. Oikein markkinoituna se voisi olla myös huippuhyvä vientituote, sanoo presidentti Tarja Halonen.

Kun päivähoitoikäiset lapset varttuvat aikuisiksi, he kohtaavat ennennäkemättömiä haasteita. Digitalisaatio haastaa vanhat työtavat ja ilmastonmuutos uhkaa koko planeettaa.

Suuren muutoksen sietämistä ja siihen sisältyviä uhkia ehkäisee hyvä varhaiskasvatus, sanoo presidentti Tarja Halonen.

– Vientituotteena varhaiskasvatus voisi tuoda euroja valtion kassaan.

– Laadukas varhaiskasvatus ruokkii ja säilyttää lapsen luontaisen uteliaisuuden ja innon oppia uutta. Siksi se on vakuutus Suomen tulevaisuudelle, Halonen toteaa.

Presidentti avasi perjantaina 5. huhtikuuta Lapsen parhaaksi -juhlaseminaarin Helsingin Messukeskuksessa.

Juhlaseminaarin järjestivät  alan ammattiliitot. Mukana olivat JHL:n lisäksi Tehy, Super, Talentia ja Suomen Lastenhoitoalan Liitto.

Tarja Halonen
Presidentti Tarja Halonen avasi Lapsen parhaaksi -juhlaseminaarin.

”Huippuhieno vientituote”

Suuri osa ihmisistä on sitä mieltä, että Suomi tarjoaa maailman parasta koulutusta. Yhtä moni lienee valmis suitsuttamaan suomalaisen varhaiskasvatuksen laatua. Niin myös Tarja Halonen.

– Siinä meillä olisi huippuhieno vientituote. Hyvin markkinoituna ja maailmanmittaan skaalattuna se toisi euroja valtion kassaan.

Rauhan ja kehityksen kysymyksiin perehtynyt Halonen muistuttaa myös euroja paljon tärkeämmästä seikasta.

– Suomalaisen varhaiskasvatuksen vieminen ulkomaille olisi samalla maailman tekemistä paremmaksi.

Varhaiskasvatuksen hyvän laadun haastaa Halosen mielestä vain yksi asia: riittämättömät resurssit, siis henkilöstö.

– Varhaiskasvatuksen hienot tavoitteet eivät toteudu, jos päivähoidossa ei ole riittävästi henkilökuntaa. Tämä karvas oppi on nähty vanhustenhoidosta.

Henkilöstön riittävyys ykköshuoli

Koulutetun ja osaavan henkilöstön riittävyys oli juhlaseminaarissa ykköshuolena myös JHL:läisten varhaiskasvatuksen pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten mielessä.

Anna-Maija Kukkonen ja Raija Öhman
Työvoimapula on akuutti, toteavat varhaiskasvatuksen luottamusmiehet Anna-Maija Kukkonen Espoosta ja Raija Öhman Vantaalta.

– On ihan älytön työvoimapula. Se koskee erityisesti lastentarhanopettajia mutta myös lastenhoitajia, sanoi Espoon yhteisjärjestön puheenjohtaja, perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon luottamusmies Anna-Maija Kukkonen.

Vantaalla on yhtä kurja tilanne, kertoi pääluottamusmies Raija Öhman.

– Meille on rakennettu uusia päiväkoteja, mutta tiloja ei saada kokonaan käyttöön, koska ei ole henkilökuntaa. Toivottavasti kesän aikana saadaan rekrytoitua lisää, jotta päiväkodit voivat aloittaa syksyllä täysinä.

Lapsen parhaaksi -seminaarin valomainos

Uusi varhaiskasvatuslaki hankaloitti tilannetta.

Viime syksynä toteutunut varhaiskasvatuslain muutos ei kaksikon mukaan helpota tilannetta. Kaksi kolmasosaa kasvatusvastuullisista aikuisista on oltava varhaiskasvatuksen opettajia vuoteen 2030 mennessä. Vielä nykyisin lastentarhanopettajia on henkilöstöstä kolmannes ja lastenhoitajia kaksi kolmasosaa.

– ­En kerta kaikkiaan usko, että opettajia saadaan palkattua riittävää määrää. Seuraus on se, että lastenhoitajat suostutellaan ja joissain tapauksissa painostetaan hoitamaan opettajan vakanssia epäpätevinä, totesi Öhman.

Hoitajien jaksaminen koetuksella

Anita Vihervaara
Päiväkotihenkilöstön uupuminen huolettaa pääluottamusmies Anita Vihervaaraa.

Huoli henkilöstön jaksamisesta painoi varhaiskasvatuksen helsinkiläistä pääluottamusmiestä Anita Vihervaaraa.

Varhaiskasvatuksen työyhteisöt ovat rikki.

– Juuri nyt varhaiskasvatuksen työyhteisöt ovat valtavan kuormitettuja – moni niistä on rikki.

Syynä on viime vuonna voimaan astunut  tes-määräys, joka takaa lastentarhanopettajille, erityislastentarhanopettajille ja päiväkodinjohtajille omaa suunnittelu-, arviointi- ja kehitysaikaa. Sen osuus on 13 prosenttia viikkotyöajasta, noin viisi tuntia viikossa.

lastenhoitaja ja päiväkotilapsia
Lapset ja hoitaja leikkivät päiväkoti Lehdokissa Vantaalla.

Hieno juttu, mutta asialla on kääntöpuolensa.

– Sen seurauksena lapsiryhmässä läsnä olevien aikuisten määrä on laskenut, ja se uuvuttaa lastenhoitajat. Tiedän tuoreita tapauksia, joissa henkilö on joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tarjoaako Suomi maailma parasta varhaiskasvatusta myös 2020-luvulla?

– Miten lapset voivat saada laadukasta varhaiskasvatusta, jos henkilöstöä on liian vähän?

– Miten lapset voivat saada laadukasta varhaiskasvatusta, jos henkilöstö vaihtuu koko ajan tai sitä on kroonisesti liian vähän? Sijaiset ovat pikakoulutettuja, jos heitä ylipäätään saadaan. Kaikki tämä on laadusta ja turvallisuudesta pois, sanoi Anna-Maija Kukkonen.

Kuinka käy perhepäivähoidon?

Kolmikkoa huoletti myös kunnallisen perhepäivähoidon kohtalo.

– Hoitajat ikääntyvät, eikä uusia saada tilalle, totesi Kukkonen.

Pääkaupunkiseudulla tilanne on erityisen hankala, sillä kotona lapsia hoitava perhepäivähoitaja tarvitsee ison asunnon, jotta hoitolapsille olisi tilaa temmeltää.

Perhepäivähoitajat ikääntyvät eikä uusia saada tilalle.

Helsingissä on enää runsas sata kunnallista perhepäivähoitajaa ja noin 300 ryhmäperhepäivähoitajaa.

– ­Moni helsinkiläisäiti hoitaa kotihoidontuella omia lapsiaan, mutta ei halua ottaa yhtä tai kahta hoitolasta. Työ, joka tulisi hymyillen kotiin, ei kiinnosta, tiesi Anita Vihervaara.

hoitaja ja lapsi
Laadukas perhepäivähoito on myös tätä, aikaa lapselle. Kuvassa perhepäivähoitaja Anu Nieminen ja Teemu.

– Mutta hoitajan palkoilla ei vuokrata saati hankita kovin monta neliötä, Kukkonen ja Öhman tuskailivat.

Helsinki rakentaa perhepäivähoidosta brändiä.

Helsingin kaupunki on havahtunut tilanteeseen ja rakentaa perhepäivähoidosta brändiä.

– Siitä toivotaan apua uusien hoitajien rekrytointiin, mutta toistaiseksi tulokset ovat aika heikot. Palkka ja työsuhteen ehdot kiikastavat, eikä niitä brändäämisellä paranneta, totesi Vihervaara.