Tehyn neuvottelujohtajan paikalta tasa-arvovaltuutetuksi siirtynyt Jukka Maarianvaara aikoo kaventaa miesten ja naisten välistä palkkaeroa. Hän ei voi sietää työelämän epätasa-arvoa.
Huhtikuussa tasa-arvovaltuutettuna aloittanut Jukka Maarianvaara pitää tärkeimpänä tehtävänään valvoa tasa-arvolain noudattamista.
– Toimin lainvalvontaviranomaisena. Seuraan myös tasa-arvon kehitystä yhteiskunnassa.
Hän pitää tehtäväänsä kaksijakoisena.
– Samaan aikaan lainvalvontatehtävän kanssa yritän edistää tasa-arvoon liittyviä asioita ja pitää niitä esillä keskustelussa.
Satoja syrjitään vuosittain
Tasa-arvovaltuutettu saa työntekijöiltä vuosittain 500–600 yhteydenottoa. Puolet niistä on ilmoituksia syrjinnästä.
– Ne ovat raskaussyrjintää ja muuta työhönottoon ja palkkaukseen liittyvää syrjintää tai työsuhteiden päättämisiä, Maarianvaara kertoo.
Hän neuvoo, millä tavalla syrjintää kokeneen tulisi toimia ja minne kannattaisi ottaa yhteyttä.
– Ensimmäiseksi annan neuvontaa ja ohjeita. Onko mahdollisesti syytä ottaa yhteyttä vaikkapa omaan ammattiliittoon, poliisiin tai johonkin muuhun viranomaiseen ja lähteä viemään asioita eteenpäin.
Tasa-arvovaltuutetun mukaan alttiimpia syrjinnälle ovat epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät.
– Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa sekä nollasopimuksella olevilla on hyvin heikko työsuhdeturva. Nollasopimuksella voi käydä niin, että työnantaja vain lopettaa tuntien antamisen ja se on siinä, Maarianvaara tietää.
Maarianvaaran tehtäviin kuuluu myös ottaa yhteyttä työnantajiin, jos yritykseltä puuttuu tasa-arvosuunnitelma.
– Kerron heille, että asia pitäisi hoitaa kuntoon.
Tasa-arvovaltuutetun rinnalla Suomessa toimii myös yhdenvertaisuusvaltuutettu. Mihin teitä molempia tarvitaan?
– Puolisen vuotta sitten tehtiin selvitys, pitäisikö tehtävät yhdistää. Silloin katsottiin, että on perusteita säilyttää molemmat.
Myös Maarianvaaran mukaan valtuutettujen roolit ja toimivaltuudet ovat erilaiset.
– Toinen keskittyy tasa-arvoasioihin ja toinen muuhun syrjintään.
Tasa-arvo hataralla pohjalla
Jukka Maarianvaara ihmettelee samapalkkaisuusohjelmien tavoitteita ja tuloksia.
– Hallitusohjelmassa taitaa lukea, että Suomi on tasa-arvoinen yhteiskunta, mutta on siinä vielä tekemistä. Samapalkkaisuus laahaa, ja perhevapaiden käyttöäkin pitäisi uudistaa nykyistä tasa-arvoisempaan suuntaan.
”Palkkaepätasa-arvon taustalla oleville syille on tehtävä jotakin”
Edellisen samapalkkaisuusohjelman kaudella naisten ja miesten keskimääräinen ansiotasoero kaventui alle 17 prosentin.
Kehityksen perusteella ero pienenee sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vähintään 12 prosenttiin viimeistään vuoteen 2025 mennessä.
– Uusi samapalkkaisuusohjelma on kirjoitettu vielä löperömmin kuin edellinen. Siinä ei ole edes tavoitetta. Sanotaan vain, että jos nykyinen meno jatkuu, palkkaero kapenee, Maarianvaara tuhahtaa.
82 senttiä ei riitä elämiseen
Entinen Tehyn neuvottelujohtaja Maarianvaara kertoo muistavansa kokoomuksen vaalimainoksissa seikkailleen Sari Sairaanhoitajan, jolle Tehy hoiti aikoinaan työtaistelu-uhalla kohtalaiset palkankorotukset.
– Hämärästi muistan joskus kuulleeni hänestä, hän hymähtää.
Naisen euro on nykyisin noin 82 senttiä. Riittävätkö tällaiset tulot elämiseen?
Kyllä ne tuntuvat monelle riittävän, mutta kaikkien kannattaa miettiä, minkälaiseen elämiseen. Minä en oikein usko, että enää kannattaa hirvittävästi puhua palkka-alesta, Maarianvaara naurahtaa.
Hänen mukaansa Suomen palkkataso ei päätä huimaa.
– Ei siinä hirvittävän suuria korjausliikkeitä ainakaan alaspäin ole tarpeen tehdä, vaikka työnantajat Suomessa sellaista keskustelua ovat käyneetkin.
Samasta työstä sama palkka
Naisten ja miesten kuuluisi Maarianvaaran mielestä jo tällä hetkellä saada samasta työstä samaa palkkaa. Tasa-arvovaltuutetun viisivuotisella toimikaudella hän aikoo pitää asiasta meteliä.
– Palkkaepätasa-arvon taustalla oleville syille täytyy tehdä jotakin. Perhevapaat ovat varmasti yksi asia, mutta näen isona ongelmana myös työelämän jakautumisen naisten ja miesten töihin, Maarianvaara viittaa tuoreeseen nuorisobarometriin.
Sen mukaan nuoret tytöt haluavat edelleen hoiva-aloille ja pojat tekniikan ja ICT-aloille.
– Tämä täytyy saada purettua. Samapalkkaisuutta ei voi jättää ammattien tasa-arvoistumisen varaan. Palkkaepätasa-arvoa on purettava lyhyemmässä aikataulussa.
Tasa-arvolaki syytä tuntea
Uusi tasa-arvovaltuutettu aikoo pitää tasa-arvoasiat yhteiskunnan agendalla ja toivoo, että niitä pystytään myös edistämään poliittisessa päätöksenteossa.
Maarianvaaran mielestä on tärkeää, että tasa-arvolain velvoitteet tunnetaan ja että niitä noudatetaan suomalaisissa yrityksissä.
– Laissa mainitaan tasa-arvosuunnittelu ja tasa-arvon edistäminen työelämässä ja muualla yhteiskunnassa. Tasa-arvovaltuutetun työssä on myös valvontatehtävä ja koordinointi.
Miesten ja naisten missio
Maarianvaara on toinen miespuolinen tasa-arvovaltuutettu Paavo Nikulan jälkeen.
Onko sukupuolella merkitystä tehtävässäsi?
– Itse ajattelen, että tasa-arvo on miesten ja naisten missio, hän toteaa.
Hän pohtii hetken, kuinka miehen valitseminen tasa-arvovaltuutetuksi tulkitaan.
– Voi olla, että tällä on positiivinenkin signaali. Ettei tule sellaista kuvaa, että tämä on ”vain jokin naisten juttu”.
Kuusi nopeaa:
Tyttöjä on patistettava poikien töihin?
– Sanotaan, että alat pitäisi tehdä sillä tavalla houkutteleviksi, että molemmat hakeutuisivat toistensa aloille. Ettei olisi tällaisia sukupuolittuneita työmarkkinoita. Naisten ja miesten kuuluisi jo tällä hetkellä saada samasta työstä samaa palkkaa. Perhevapaistahan on käyty paljon keskustelua. Niiden käyttöä pitäisi saada uudistettua vähän tasa-arvoisempaan suuntaan.
Tasa-arvolaki on rikki?
– Laki on varmasti ihan hyvä, mutta olisi toivottavaa, että sitä myös noudatettaisiin kaikin puolin. Ei Suomi mikään tasa-arvon ihanneyhteiskunta ole, vaikka hallitusohjelmassa taitaa lukea, että Suomi on tasa-arvoinen yhteiskunta. Siinä on vielä tekemistä.
Syrjinnälle ei voida mitään?
–Kyllä sille voidaan ja täytyykin voida. Mutta se vaatii tahtotilaa, jotta siihen päästään puuttumaan.
Palkkatasa-arvosta on sovittava työpaikoilla?
– Ei sitä voi pelkästään työpaikoille jättää. Työpaikkojen toiminta on tärkeää, mutta tasa-arvoa pitää edistää myös valtakunnan tasolla.
Hallitus on hoitanut hienosti tasa-arvoasioita?
– Hallitusohjelmassa ei oikeastaan sanota tasa-arvosta muuta kuin, että Suomi on tasa-arvoinen maa. Poliittisissa piireissä on selvästi ajatusta, että jotakin tarvitsisi tehdä ja asioita jollakin tavalla edistää. Mutta miten pitkälle uudistukset tällä hallituskaudella edistyvät, on toinen asia.
Kesätöitä voidaan teettää työehtosopimuksia pienemmällä palkalla?
– Ei voida. Myös kesätyöläisille on maksettava sopimusten mukaan.