Tässä luokassa flossataan, reissataan ja päntätään palikoilla – 14 kuvaa kertoo, kuinka lämpimät välit koulunkäynninohjaaja Terhi Tuomaisella ja erityisnuorilla on

Erityisnuoret kutsuvat Terhi Tuomaista luokan äidiksi. Hän on tukena, kun murrosikäiset opettelevat elämän aakkosia. Kaukajärven koulun erityisluokalla se tapahtuu esimerkiksi matkustamalla yhdessä junalla, moni ensimmäistä kertaa elämässään. Samalla ohjaajakin oppii nuorilta yhtä ja toista.

Tervetuloa erityisluokalle!

Tänään ohjelmassa on muun muassa matematiikkaa, yhteiskuntaoppia, flossausta ja paljon nauramista.

Tampereella sijaitseva Kaukajärven koulun erityisluokka 7–9CD on erityinen monella tavalla. Ensimmäinen niistä tulee ilmi heti aamulla: Vilma, 15, ja Elsa, 16, kertovat, että heidän suosikkiaineensa on matematiikka.

Toisaalta kuka ei haluaisi opetella laskemaan, kun se tapahtuu ilman paineita toiminnan ja huumorin avulla?

Koulunkäynnin ohjaaja Terhi Tuomainen opettaa erityisnuorelle avaruudellista hahmottamista.
Koulunkäynnin ohjaaja Terhi Tuomainen opettaa oppilaalle avaruudellista hahmottamista.

Kuusitoista oppilasta on ryhmitelty neljään pöytään. Yhden pöydän ääressä nuoret säätävät kellon viisareita osoittamaan pyydettyä aikaa, toisessa opettelevat avaruudellista hahmottamista. Kukin saa rakentaa laatoista haluamansa asian, kunhan se ei ole ase.

Kolmannessa pöydässä oppilaat lajittelevat eläinleluja ja lopuksi laskevat kunkin lajin edustajat.

Matematiikkaa opetellaan eläinlelujen avulla.
Matematiikkaa opetellaan eläinlelujen avulla.

– Kaksi, neljä, kuusi, kahdeksan, kymmenen, kaksitoista, Saku, 14, ynnää pöydälle ryhmittelemänsä kirahvit.

Elsa näyttää vieressä peukkua: nappiin meni.

Oppilaan ehdoilla

Kaukajärven koulun erityisluokalla opiskelee yhdessä kaksi kahdeksan oppilaan ryhmää. Kokoonpano elää kerran vuodessa, kun ysiluokka valmistuu ja uusi seiskaluokka aloittaa.

Oppilaita yhdistää se, että heillä on oppimisvaikeuksia. Mukana on esimerkiksi down-nuoria, lievästi kehitysvammaisia ja autismin kirjon nuoria.

Ohjaajan ja oppilaiden kemia on välitön.
Ohjaajan ja oppilaiden kemia on välitön.

Erityisluokalla pitää mennä oppilaan ehdoilla. Sen tietää JHL:läinen Terhi Tuomainen, 37, joka on ollut täällä vakituisena koulunkäynninohjaajana kolme vuotta. Hänen lisäkseen kuudentoista oppilaan tukena on kaksi erityisopettajaa ja kolme muuta ohjaajaa.

Yhteensä ammattiryhmään kuuluvia on tällä hetkellä noin 11 000. Yli puolet heistä on JHL:n jäseniä.

Tuomaisen ja hänen tuhansien kollegoidensa tehtävä kouluissa ympäri Suomen on opastaa lapsia ja nuoria tulokselliseen oppimiseen ja elämäntaitojen haltuunottoon.

Kaukajärven koulun tunnistaa kuuluisasta kynäkyltistä.
Kaukajärven koulun tunnistaa kuuluisasta kynäkyltistä.

Ammattiin valmistaa koulunkäynnin ohjauksen ammattitutkinto. Aiemmin tehtävänimike oli koulunkäyntiavustaja, mutta sadat kunnat ovat päivittäneet sen vastaamaan työn nykyvaatimuksia. Myös JHL on jo vuosia ajanut nimikkeen päivittämistä.

Yli puolet kuuluu JHL:ään

Yhteensä ammattiryhmään kuuluvia on tällä hetkellä noin 11 000. Yli puolet heistä on JHL:n jäseniä.

Määrä on ollut viiime vuosina nousussa. Ongelmana on, että kokoaikaisia on reilusti alle puolet, 45,2 prosenttia. Jäljelle jäävät 54,8 prosenttia työskentelee osa-aikaisesti.

Noin joka kolmas joutuukin kesäisin lomautetuksi. JHL on vaatinut, että ammattiryhmään kuuluville tarjottaisiin työtä myös kesäisin.

Muutaman oppilaan pulpettiin on kiinnitetty kuvaliuska, jossa on numeroita. Siitä he saavat tukea numeroiden hahmottamiseen matematiikan tunnilla.
Muutaman oppilaan pulpettiin on kiinnitetty kuvaliuska, jossa on numeroita. Siitä he saavat tukea numeroiden hahmottamiseen matematiikan tunnilla.

Koulunkäynninohjaaja tekee tiivistä yhteistyötä opettajien ja mahdollisten muiden ohjaajien kanssa. Hänen roolinsa on kuitenkin erilainen kuin opettajan, ja tehtävään voidaan palkata henkilö ryhmää tai yksittäistä oppilasta varten.

Kerran kolmessa vuodessa oppilaat pääsevät Ahvenanmaalle. Se on monelle  ensimmäinen laivamatka.

Työhön kuuluu paitsi oppilaiden ohjaaminen koulupäivän aikana, myös heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaaminen.

Esimerkiksi tämän syksyn alussa Terhi Tuomainen matkusti oppilaan kanssa viikon ajan bussilla kotoa kouluun ja takaisin. Niin nuori oppi taittamaan matkan omin neuvoin.

Tilastossa alla näkyy koulunkäyntiavustajien määrän kehitys Suomessa vuodesta 2008. Yhteensä ryhmään kuului viime vuonna ainakin 11 142 henkilöä – tilastosta puuttuvat muun muassa yhdistelmänimikkeillä toimivat, kuten koulunkäyntiavustaja-iltapäiväntoiminnanohjaajat, sekä henkilökohtaisen avustajan nimikkeellä toimivat koulunkäynninohjaajat. (Lähde: Tilastokeskus)

Marilyn Monroe haltuun

Toiminta on tässä luokassa avainsana. Käsityö- ja kotitaloustunnit ovat suosiossa, koska niillä pääsee aina tekemään asioita itse, mutta muitakin aineita opetellaan tekemällä – ja menemällä.

Sakua (vas.), Terhi Tuomaista ja Vilmaa (oik.) naurattaa ruokalassa.

Oppilaat käyvät monta kertaa viikossa retkellä Tampereella ja välillä muuallakin Suomessa. Eilen he tutustuivat Muumimuseoon ja huomenna ottavat haltuun populaarikulttuurin merkkihenkilön Vapriikki-museon Marilyn Monroe -näyttelyssä.

Kerran kolmessa vuodessa oppilaat pääsevät Ahvenanmaalle yhteisesti kerätyillä varoilla. Se on monelle elämän ensimmäinen laivamatka, aivan kuten retket Helsinkiin ovat joillekin ensimmäisiä kertoja junassa.

– Siten nuoret opettelevat elämää varten, Tuomainen toteaa.

Ennakkoluuloista ei hyödy kukaan

Kaukajärven koulu sijaitsee lähiössä seitsemän kilometriä Tampereen keskustasta kaakkoon. Noin 700 oppilaan koulu lisärakennuksineen hallitsee maisemaa harmaanvalkoisena.

Sisällä aukeaa erilainen maailma. Käytäviä koristaa oppilaiden tekemä värikäs seinätaide. 7–9CD:n luokkahuone kylpee raikkaissa sävyissä ja seinällä on nuorten omakuvia, joiden hiukset on tehty kuivatuista vaahteranlehdistä.

Erityisluokan oppilaat ovat itse suunnitelleet ja toteuttaneet ruokalan seinälle ruoka-annoksia kuvaavaa taidetta.
Erityisluokan oppilaat ovat itse suunnitelleet ja toteuttaneet ruokalan seinälle ruoka-annoksia kuvaavaa taidetta.
Erityisluokan seinällä on syyslehdistä tehtyä taidetta.
Luokkahuoneen seinällä on syyslehdistä tehtyä taidetta.

Vivian, 14, ratkoo matematiikan tehtäviä, vaikka muut tekevät yhteiskuntaopin tehtävää. Hän on integroituna yleisopetukseen yhteiskuntaopissa ja kulkee oman lukujärjestyksensä mukaisesti. Se on normaalia erityisen tuen piirissä.

– Meillä kaikilla muillakin ihmisillä on erityispiirteemme.

Terhi Tuomaisen mukaan ulkopuolisten käsitys erityislapsista on usein stereotyyppinen. Moni näkee heidät diagnoosiensa edustajina eikä ihmisinä muiden joukossa. Eräällä luokkaretkellä opas puhui lapsille niin alentuvalla äänensävyllä, että nämä turhautuivat.

Vivian ratkoo matikkaa.
Vivian ratkoo matikkaa.

Ennakkoluuloista ei hyödy kukaan.

– Meillä kaikilla muillakin ihmisillä on erityispiirteemme, Tuomainen huomauttaa.

Yksittäisen retkioppaan kaltaiset asenteet ovat kuitenkin enää harvinaisia poikkeuksia. Erityislasten oikeudet ja tarpeet tunnistetaan yhä paremmin ja he ovat nyky-yhteiskunnassa tiiviisti mukana. Kaikki jatkavat opintoja peruskoulusta eteenpäin, usein erityisammattioppilaitokseen.

Suuri osa erityisopetuksen piirissä olevista työllistyy, moni avustaviin tehtäviin. Täällä Kaukajärven koulussa esimerkiksi keittiöapulaisena toimii kehitysvammainen nuori.

Alla olevasta tilastosta näkyy, kuinka paljon naisia ja miehiä ammattiryhmässä toimi lokakuussa 2017 eri nimikkeillä. Tummanoranssilla merkitty ammattinimike on koulunkäyntiavustaja-iltapäivätoiminnanohjaaja. Tilastosta puuttuvat henkilökohtaisen avustajan nimikkeellä toimivat koulunkäynninohjaajat. (Lähde: Tilastokeskus)

Yksilö on kaikki kaikessa

Koulunkäynninohjaajan työssä yksilöllisyyden kunnioittaminen on kaikki kaikessa. Tälläkin luokalla on nuoria esimerkiksi erilaisista etnisistä ja uskonnollisista taustoista, ja heillä on keskenään eri lähtökohtia oppimiseen.

– Olen oppinut lapsilta itsekin suurempaa avarakatseisuutta ja valtavasti elämäniloa.

Ulkopuoliselle päällimmäisenä välittyy  ilmapiiri, jossa kaikki antavat toistensa olla sellaisia kuin ovat. Tuomainen kertoo, ettei luokalla ilmene kiusaamista.

– Olen oppinut lapsilta itsekin suurempaa avarakatseisuutta ja valtavasti elämäniloa, hän sanoo.

Ei kurkita kortteja! Vilma, Elsa ja Saku pelaavat sisävälitunnilla Unoa.
Ei kurkita kortteja! Vilma, Elsa ja Saku pelaavat sisävälitunnilla Unoa.

Lounaan jälkeen lapset viettävät luokkatilassa sisävälituntia. Saku, Elsa ja Vilma keskittyvät Uno-korttipeliin. Pari lasta kuuntelee taukotilaksi muutetun erkkerin säkkituoleilla korvanapeista musiikkia.

Vaikka tunnelma on tunneillakin yleensä rauhallinen, opettajat ja ohjaajat ovat alati valppaita.

– Yhtäkkiä voi tulla riitaa, joku voi esimerkiksi raivostua ja tarvita huilitauon. Silloin pitää reagoida heti ja ohjata nuori tarpeen vaatiessa rauhoittumaan erkkerin säkkituoleille tai käytävälle ennalta sovittuun paikkaan, Tuomainen kuvailee.

Katso alla olevalta videolta, saavatko erityisluokan oppilaat koulunkäynninohjaajan flossaamaan!

Ravintola-alan kokemuksesta on hyötyä

Tuomainen valmistui koulunkäynninohjaajaksi Tampereen seudun ammattiopistosta. Ennen sitä hän työskenteli ravintola-alalla.

– Joku voi raivostua ja tarvita huilitauon. Silloin pitää reagoida heti.

Hänellä on siis vuosien kokemus stressaavista tilanteista ja erilaisista ihmisistä. Se auttaa myös nykyisessä työssä.

Alla olevasta tilastosta selviää, että viime vuonna koulunkäynninohjaajien ja -avustajien säännöllisen ansion keskiarvo oli 2091 euroa kuussa. Osa-aikaisilla – joita ammattiryhmästä on noin puolet – vastaava luku jäi 1506 euroon kuussa. (Lähde: Tilastokeskus)

Satunnainen ailahtelu ja arvaamattomuus johtuvat ennen muuta samoista syistä kuin samanikäisillä ei-erityisnuorilla: aikuisuus kolkuttaa ovella ja tunteet kuohuvat. Murrosikä ei ole helppo rasti kenellekään eikä nuorella ole aina taitoa purkaa tunteitaan diplomaattisesti.

Toisinaan tilanne voi äityä fyysiseksi. Tuomainen on ollut sairauslomalla, koska on saanut oppilaalta iskun ohimoonsa.

Tästä kellosta on hyvä opetella aikaa.
Tästä kellosta on hyvä opetella aikaa.

Koulunkäynninohjaajalta vaaditaankin kärsivällisyyttä ja ymmärrystä.

– Pitää aina muistaa, etteivät oppilaat käyttäydy vihaisesti pahuuttaan, vaan siksi ettei heillä välttämättä ole kykyä valita muuta keinoa tunteidensa ilmaisemiseen. Sitä ei koskaan saa ottaa henkilökohtaisesti.

– En menetä hermojani helposti. Minua sanotaan välillä luokan äidiksi tai emännäksi.

Eräs yhteisön harmonian salaisuus on yhtä köyttävä vetävä henkilökunta. Opettajat ja ohjaajat koordinoivat ja ratkaisevat asioita sekä kasvotusten että yhteisessä Whatsapp-ryhmässä, joka mahdollistaa nopean ongelmiin reagoimisen yksissä tuumin.

Ohjaajallakin on huonoja päiviä

Ohjaajan ja oppilaiden välinen kemia on välitön. Yksi oppilas tekee kaikkensa, että saisi Tuomaisen kokeilemaan flossausta, mutta sen ohjaaja jättää suosiolla nuorisolle.

– En menetä hermojani helposti. Minua sanotaan välillä luokan äidiksi tai emännäksi, Tuomainen kertoo.

– Se ei tarkoita, ettei minulla saisi olla huonoja päiviä. Silloin sanon suoraan, että tänään minua harmittaa. Nuoret ymmärtävät sen kyllä.

Sisävälitunnilla osa oppilaista kuuntelee musiikkia erkkerin säkkituoleilla.
Sisävälitunnilla osa oppilaista kuuntelee musiikkia erkkerin säkkituoleilla.

Välitunnin jälkeen jokaisen oppilaan pöydällä odottaa paperi, johon heidän tulee visioida elämäänsä 20 vuoden päästä.

– Olen silloin 36! Enhän mä vielä voi tietää, mikä mun ammatti silloin on, Elsa toteaa ja nauraa.

– Onkohan mulla silloin yhä otsatukka? Kyllä varmaankin, hän pohtii.

Erään oppilaan unelma-ammatti on tubettaja. Nämä nuoret ovat diginatiiveja, ja välillä heitä joutuu kieltämään räpläämästä kännykkää kesken tunnin. Digivalveutuneisuuden huomaa myös luontevuudesta, jolla he suhtautuvat kameraan: kuvattavaksi tuleminen ei näytä jännittävän ketään.

Olen yhtä kuin…

Ennen koulupäivän loppua luokka tekee vielä tehtävän, jonka teema on Olen yhtä kuin.

Vastaukset putoilevat paperille kuin itsestään: hiljainen kuin tuuli, hidas kuin mato…

Olen yhtä kuin... tässä tehtävässä oppilaat suunnittelevat tulevaisuuttaan.
Olen yhtä kuin… tässä tehtävässä nuoret pääsevät pohtimaan minuuttaan.

– Sinäkö hidas kuin mato? Tuomaisen kollega Erja Koskinen nauraa oppilaalle, jonka eloisa energia on kaukana hitaasta.

– Enemmänkin hidas kuin salama!

On aika paljastaa tehtävän loppuratkaisu.

– Nämä kaikki kun laittaa yhteen, arvaa kuka siitä syntyy? erityisopettaja Liisa Rainisto kysyy koko luokalta ja kertoo heti vastauksen:

– Juuri sinä!

Lue täältä Motiivin juttu koulunkäyntiavustaja Katariina Richteristä, joka on yksi kymmenistätuhansista palkkatyössä käyvistä suomalaisista köyhistä.