JHL:n vuoden 2019 työsuojelutoimijat ovat Anu Isotupa ja Risto Alvikko. Heille työpaikan riskit ja uhkat ovat läpeensä tutut: työsuojelussa on kysymys elämästä ja kuolemasta.
Pitkäaikainen ja laaja-alainen kokemus ja tietotaito työsuojelusta. Hyvät neuvottelutaidot sekä kyky rakentavaan yhteistyöhön.
Näin raati kuvailee helsinkiläistä Risto Alvikkoa, 61, joka valittiin JHL:n vuoden 2019 työsuojelutoimijaksi.
Toiseksi vuoden työsuojelutoimijaksi valittiin Anu Isotupa, 43, Uudestakaupungista. Häntä kehutaan oma-aloitteiseksi kehittäjätyypiksi, joka on monin tavoin uudistanut Uudenkaupungin työsuojelua.
Valinnat julkistettiin JHL:n työsuojelutoimijoiden ajankohtaispäivillä Helsingissä 21.–22. syyskuuta.
– Aiemmin valituksi saattoi tulla vain työsuojeluvaltuutettu. Muutimme sääntöjä viime vuonna, ja siitä lähtien yhdistykset ovat voineet ehdottaa myös työsuojeluasiamiehiä vuoden työsuojelutoimijoiksi, kertoo valintaraadin puheenjohtaja Christina Kalenius.
Paljon parannusta tapahtunut
Risto Alvikko toimii kolmatta kautta Helsingin rakentamispalvelu Staran päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna. Sitä ennen hän oli pari kautta varavaltuutettuna ja useita vuosia Helsingin kaupungin työsuojeluasiamiehenä.
– En haikaile menneitä, sillä olen saanut todistaa omin silmin, kuinka työsuojelu on kehittynyt ja turvallisuuskulttuuri parantunut. Muutos on ollut huima, hän sanoo.
Alvikon aloittaessa ei työmailla edes tunnettu kunnolla sanaa ”perehdytys”. Kaveri sai lapion käteen ja kehotuksen ryhtyä hommiin. Nykyään työturvallisuus on olennainen osa uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaa.
– Varsinkin nuoret ovat kiinnostuneita turvallisuusasioista.
– Varsinkin nuoret ovat tosi kiinnostuneita ja valveutuneita turvallisuusasioista, hän kiittelee.
Iso kiitos parantuneesta turvallisuuskulttuurista kuuluu hänen mielestään Staran ja koko kaupungin johdolle.
– Kun isot pomot ottavat työturvallisuuden tosissaan, se heijastuu myös seuraaville portaille, hän sanoo.
Lue lisää: Vuoden 2018 työsuojeluvaltuutetut on valittu
Työmaat kiertäen tutuiksi
Risto Alvikko edustaa noin 600:aa Staran tuntipalkkaista työntekijää. Lisäksi hänellä on kontollaan satojen Staran työnjohdon alaisuudessa toimien ulkopuolisten työntekijöiden työsuojelu ja -turvallisuus.
Työpiste sijaitsee Staran Toukolan konepajalla, mutta Alvikko tykkää kiertää työmailla. Hän on säännöllisesti mukana Staran toimitusjohtajan Timo Martiskaisen turvallisuusvierailuilla rakenteilla olevissa kohteissa. Lisäksi Alvikolla on tapana käydä kaikilla yli kolme kuukautta kestävillä Staran työmailla tutustumassa paikkoihin ja toimintatapoihin.
– Omille työntekijöille ei ole tarvinnut enää pitkään aikaan huomauttaa puuttuvasta kypärästä tai turvajalkineista, mutta ihan kaikille ulkopuolisten urakoitsijoiden työntekijöille asia ei ole yhtä päivänselvä.
– Puuttuvasta kypärästä ei enää tarvitse huomauttaa.
Alvikkoa työllistävät myös työyhteisöjen sisäiset ristiriita- ja konfliktitilanteet ja ammattitautiepäilyt.
– Tänä vuonna on ammattitautiepäilyjä on ilmennyt poikkeuksellisen paljon. Neuvon työntekijää, miten edetä, ja osallistun muutenkin asian selvittelyyn yhdessä työntekijän esimiehen ja työterveyshuollon kanssa, hän kertoo.
Kaikkein tiukin paikka
Tiukin paikka kokeneen työsuojelutoimijan uralla oli viime vuonna, kun Staran työmaalla tapahtui kuolemaan johtanut työtapaturma.
Urakoitsijan palveluksessa ollut työntekijä jäi puristuksiin tavarahissiin Aleksis Kiven koulun peruskorjausta tehtäessä.
– Työnjohto oli samana aamuna perehdyttänyt työntekijöitä ja painottanut, ettei hissiin saa mennä. Ja sitten kävi näin, Alvikko kertoo.
Moniosaajaa tarvitaan
Anu Isotupa toimii noin tuhannen Uudenkaupungin työntekijän työsuojeluvaltuutettuna. Tontti on poikkeuksellisen iso, sillä se sisältää kaikki kaupungin toimialat.
– Tukena on yksi sivutoiminen varatyösuojeluvaltuutettu sekä muutama työsuojeluasiamies. Plussaa on, että olen saanut muokata työnkuvan itselleni sopivaksi ja tehdä työn omalla tavallani, mutta aikamoinen moniosaaja pitää olla, hän sanoo.
Isotuvalla on sekä merkonomin että lähihoitajan koulutus. Aiemmin hän toimi pitkään vanhustenhoidossa.
– Sisäilmaongelmien ratkominen vaatii yhteistyötä.
– Työsuojeluun lähdin mukaan, koska halusin uusia haasteita, ja niitä on tullut ihan kiitettävästi.
Yksi iso työllistäjä ovat kaupungin kiinteistöjen sisäilmaongelmat. Isotupa toimii sisäilma-työryhmän sihteerinä, käy tutustumassa jokaiseen ongelmakohteeseen ja tiedottaa aktiivisesti osapuolia sisäilmatutkimusten etenemisestä.
– Sisäilma- ja muiden ongelmien ratkominen on yhteistyötä. Muut istuvat rahakirstun päällä mutta järkevästi ja maltillisesti perustellen asiat etenevät, hän sanoo.
Lempilapsena riskiarviot
Lempilapsekseen Isotupa nimeää riskien arvioinnin. Hän on kouluttanut työyhteisöjä työpaikan riskien tunnistamiseen ja arviointiin ja niiden ennaltaehkäisyyn.
– Esimiehet ovat antaneet riittävästi aikaa, jotta asiat voidaan käydä yhdessä läpi. Se on tärkeää myös siksi, että henkilöstö kokee tulleensa kuulluksi, hän perustelee.
– Työpaikoilla riitelevät ihmiset, mutta riidat saavat alkunsa asioista.
Isotuvan aloitteesta Uudessakaupungissa otettiin käyttöön uusi työtapaturma-, vaara- ja läheltä piti -tilanteiden ilmoitustyökalu. Se on työntekijän puhelimeen asennettava sovellus, jolla voi nopeasti ja helposti ilmoittaa työssä huomaamansa turvallisuuspuutteen tai mahdollisen vaaratekijän.
– Aiemmin ilmoitus piti tulostaa paperille, täyttää käsin ja postittaa eteenpäin. Harva ehti tai viitsi ryhtyä moiseen, mutta nyt ilmoitus menee yhdellä napinpainalluksella esimiehen tietoon, kertoo Isotupa.
Tulkki ja sovittelija
Erityisen vaativia ja hankalia ratkottavia ovat Isotuvan mielestä työpaikkojen sisäiset ristiriita- ja konfliktitilanteet. Niitä syntyy joko työntekijöiden kesken tai esimiehen ja työntekijän välille.
– Työpaikoilla riitelevät ihmiset, mutta lähes poikkeuksetta riidat saavat alkunsa asioista, hän sanoo.
Useimmiten kyse on epäselvistä tehtäväkuvista, työn epätasaisesta jakautumisesta, liian vähäisestä henkilökunnasta, organisaatiomuutoksista tai työpaikan huonosta tiedonkulusta ja tiedottamisesta.
Toisinaan yhteishenki voi olla hukassa silkan uupumuksen takia. Joskus taas taustalla on henkilökemiaan liittyvät syyt.
– Roolini on toimia tulkkina ja sovittelijana.
– Minun roolini on toimia tulkkina ja sovittelijana ja edistää hyvää kohtelua työpaikalla.
Keinoja kuormittavien psykososiaalisten konfliktitilanteiden ratkaisuun Isotupa on saanut Turun kesäyliopiston 2016 järjestämältä työyhteisösovittelun peruskurssilta sekä Helsingin psykoterapiainstituutin Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija -koulutuksesta, johon hän parhaillaan osallistuu.
JHL:n työsuojelutoimijoiden 41. valtakunnalliset ajankohtaispäivät järjestettiin viikonvaihteessa Helsingissä. Tapahtumaan osallistui noin 60 työsuojeluvaltuutettua ja -toimijaa eri puolilta Suomea. Ensi vuonna ajankohtaispäivät järjestetään Oulussa.