2.9.2019

Tätä kaikkea hallitusohjelma lupaa JHL:n jäsenille – Ekonomistit: Työllisyyspalveluihin tarvitaan paljon enemmän rahaa

Työnhakija tietokoneella TE-toimistossa.

Hallitusohjelma tuo useita parannuksia työntekijöille, työttömille ja lapsiperheille. Julkinen talous ei kuitenkaan vahvistu, ja se voi johtaa leikkauksiin tulevaisuudessa, sanoo SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.

Isät saavat lisää vanhempainvapaata. Kaikki lapset saavat yhtäläisen oikeuden kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Pätkätyöläisille tulee parannuksia.

Tällaisia lupauksia on uuden hallituksen ohjelmassa. Tiivistelmä JHL:n jäseniä koskevista hallitusohjelman kohdista löytyy tämän jutun lopusta.

Motiivi pyysi SAK:n pääekonomistia Ilkka Kaukorantaa ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajaa Elina Pylkkästä arvioimaan, mitä hallitusohjelma tarkoittaa JHL:n jäsenelle.

Kaukoranta pitää hallitusohjelman tärkeimpänä asiana yleissuuntausta: Työmarkkinoilla mennään työntekijöiden oikeuksia kaventavasta tai epävarmuutta lisäävästä suuntauksesta kohti sopimista ja työelämän pelisääntöjen vahvistamista.

”Aktiivimallin poisto on iso juttu”

– Aktiivimallin poisto on tosi iso juttu työttömänä tai työttömyysuhan alla oleville jäsenille. Lapsiperheiden kannalta päivähoidon subjektiivisen oikeuden palautus on tärkeä asia. Työlainsäädäntöön luvatut parannukset, esimerkiksi nollatuntisopimuksella työskentelevien tilanteeseen, ovat joillekin JHL:läisille varmasti tärkeitä, Kaukoranta luettelee.

Eräät keskustalaiset ministerit yrittivät kesällä jarruttaa aktiivimallin poistamista, mutta pääministeri Antti Rinne (sd.) vakuutti, että aktiivimallin leikkurit poistuvat vuodenvaihteessa.

– Hallituksen sisäinen jännite tai kiistely on ihan normaali osa hallituksen dynamiikkaa ja yleensä kiistakysymyksistä päästään jonkinnäköiseen sopuun. Hallitusohjelman kirjaus on niin selkeä, että minun on vaikea pitää lopputulosta epävarmana, Kaukoranta sanoo.

Julkisen sektorin työntekijöiden kannalta olisi tärkeää, että julkinen talous saataisiin vahvalle pohjalle, jolloin painetta leikkauksiin ei enää olisi, sanoo SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.

Julkinen talous ei vahvistu

Kaukoranta on huolissaan siitä, että hallitusohjelma ei näytä vahvistavan valtion ja kuntien taloutta pitkällä aikavälillä. Kehitys on hänestä pikemminkin päinvastainen, kun valtion omaisuutta myydään juoksevien menojen rahoittamiseksi.

Sen takia kestävyysvaje, joka sai kaksi edellistä hallitusta toteuttamaan isoja leikkauksia, säilyy. Jos julkinen talous ei hyvinä vuosina vahvistu, taantumassa odottavat leikkaukset.

–  Uhka leikkauksista säilyy ja vahvistuu.

– Vaikka tässä hallitusohjelmassa ei sellaisia leikkauksia ole tulossa, uhka niistä säilyy ja pikemminkin vahvistuu. Suomella on pitkä historia siitä, että taantumissa on leikattu ja sitä kautta työttömyys on lähtenyt syvenemään.

Kaukoranta sanoo, että veronkorotukset olisivat luontevin tapa vahvistaa julkista taloutta.

Kesän aikana kuumin keskustelu hallitusohjelmasta käytiin työllisyystavoitteista ja -toimista, koska lisämenot on määrä rahoittaa parantuneen työllisyyden tuomilla verotuloilla. Kaukoranta uskoo, että työllisyystavoitteesta tulee hallituksen jatkuvan riitelyn aihe.  

Hallituksen tavoite on, että työllisyys nousee 75 prosenttiin 2023, eli työllisiä olisi 60 000 enemmän kuin viime keväänä. Kaukoranta pitää tavoitetta kunnianhimoisena. Hän sanoo, että tavoitteen saavuttaminen on mahdollista, mutta vaikuttaa epätodennäköiseltä, kun kansainvälinen suhdannetilanne näyttää heikkenevän.

TE-toimiston ovi.

”Työllisyyspalveluihin tarvitaan lisää rahaa”

Hallitus pyrkii lisäämään työllisyyttä parantamalla vanhempien työntekijöiden, nuorten, vain peruskoulun käyneiden, osatyökykyisten, vammaisten ja maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä. Lisäksi hallitus haluaa lisätä työperäistä maahanmuuttoa, parantaa kotouttamista ja kohentaa mahdollisuuksia kouluttautua työuran aikana.

Hallitusohjelmaan kirjatut työllisyystoimet eivät Kaukorannan mukaan riitä työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Toisaalta hallitus on sopinut hakevansa uusia työllisyystoimia pitkin matkaa.

–  Lisäpanostus työllisyyspalveluihin on aivan liian pieni tarpeisiin nähden.

Kaukorannan mielestä merkittävin työllisyystoimi on työllisyyspalvelujen parantaminen ja lisärahoittaminen. Työ- ja elinkeinotoimistot saavat 9 miljoonan euron vuosittaisen määrärahakorotuksen työttömien haastattelemiseen ja nuorisotakuuseen. Työ- ja elinkeinoministeriö saa 16 miljoonan euron kehittämisrahan työllisyyden edistämiseksi ja palveluiden kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö saa saman verran osatyökyvyttömyyseläkkeen kehittämiseksi.

Lisäksi digitaalisia työllisyyspalveluja kehitetään 10 miljoonalla eurolla ja kolme miljoonaa euroa käytetään työllisyyspalvelujen hallinnon kehittämiseen ja kunnan roolin vahvistamiseen työllisyyspalveluissa.

Yhdeksän miljoonan lisäpanostus työllisyyspalveluihin on aivan liian pieni tarpeisiin nähden, Kaukoranta sanoo. SAK:n mukaan lisäpanostuksen pitäisi olla sadan miljoonan euron luokkaa.

– Se on asia, johon on mahdollista palata budjettineuvotteluissa, ja SAK tulee pitämään sitä esillä.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Elina Pylkkäsen mielestä on hyvä, että hallitus tässä suhdannetilanteessa panostaa työllisyystoimiin, vaikka 75 prosentin työllisyystavoitetta ei saavutettaisi.

”Sote-uudistus tuo kunnille helpotusta”

Maailmanmarkkinat vaikuttavat talouden suhdanteisiin enemmän kuin hallituksen politiikka, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.

Hänestä on hyvä, että hallitus panostaa työllisyystoimiin tässä suhdannevaiheessa, vaikka työllisyystavoitetta ei saavutettaisi, ja kiinnittää huomiota työllisyyden ylläpitämiseen koko maassa.

– Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen on investointi inhimilliseen pääomaan. Se takaa työvoiman saatavuutta. Hallitus haluaa myös, että työssä jaksaminen ja motivaatio säilyisi julkisen sektorin palvelutyöpaikoilla, eli sosiaali- ja terveystoimessa ja koulutustoimessa.

Tänä vuonna monessa kunnassa käydään yt-neuvotteluja. Esimerkiksi Vaasan kaupunki sai vastikään päätökseen yt-neuvottelut, jotka johtivat 145 työpaikan vähenemiseen ja 25 henkilön irtisanomiseen.

–  Kunnille on iso helpotus, kun niiden ei sote-uudistuksen jälkeen tarvitse huolehtia sote-sektorista.

Edellinen hallitus leikkasi kuntien valtionosuuksia kiky-sopimuksen arvioitujen säästöjen verran väliaikaisella lailla. Tilapäinen valtionosuuksien leikkaus päättyy vuodenvaihteessa, mikä Pylkkäsen mukaan tuo kunnille helpotusta. Pylkkänen uskoo, että myös lomarahojen leikkaus loppuu, mikä voi tehdä kunnallisista työpaikoista hieman houkuttelevampia.

Pylkkäsen mukaan myös sote-uudistus helpottaa kuntien tilannetta.  ­

– Sote-uudistus tuo ison helpotuksen kunnille, kun sote-sektori lähtee (maakuntien hoidettavaksi). Kaupungistuminen, väestön vanheneminen ja syntyvyyden lasku jatkuu. Kun tämä konkretisoituu, se tuo myötävaikutusta muutoksen ja uudistuksen suuntaan.